Helsingin yliopisto

Helsingin yliopiston tutkija kehitti fosfolipidien transitiolämpötilan määrittämiseen uuden menetelmän

Jaa
Helsingin yliopiston kemian osaston yliopistonlehtori Susanne Wiedmerin tutkimusryhmän fosfolipidien transitiolämpötiloja käsittelevä artikkeli julkaistiin vuoden 2018 lopulla Nature-lehden arvostetussa Scientific Reports -julkaisussa.
Susanne Wiedmer. Kuvaaja Veikko Somerpuro
Susanne Wiedmer. Kuvaaja Veikko Somerpuro

Fosfolipidit ovat kaksihaaraisia rasvahappoja. Esimerkiksi ihmisen soluja ympäröivät solukalvot koostuvat suurimmaksi osaksi fosfolipideistä.

Luonnollisissa olosuhteissa, kuten ihmisen noin 37-asteen lämpöisessä kehossa fosfolipidit ovat hyvin liikkuvaisia. Lämpötilan laskiessa tietyn pisteen alapuolelle lipidien liikkuvuus kuitenkin vähenee ja niiden olomuoto muuttuu geelimäiseksi.

– Kun lipidit muuttuvat geelimäiseksi, solukalvokin muuttuu. Se muuttuu vettä hylkiväksi, puoliläpäiseväksi, Susanne Wiedmer https://tuhat.helsinki.fi/portal/en/person/wiedmer selittää.

Lämpötilaa, jossa fosfolipidien olomuoto muuttuu, kutsutaan transitiolämpötilaksi. Eri fosfolipideillä on erilaisia transitiolämpötiloja.

Muutoksen aikaansaavan lämpötilan määrittäminen on merkittävää esimerkiksi lääketeollisuuden kannalta, sillä fosfolipidejä käytetään monissa lääkkeissä.

– On tärkeää tietää, missä lämpötilassa lipidit muuttuvat liikkuviksi ja lääkeaineet pääsevät läpäisemään vaikkapa lääkekapselin. Toisaalta usein etsitään myös lipidiseoksia, joiden transitiolämpötila on niin korkea, että lääkettä voi säilyttää huoneenlämmössä, Wiedmer kertoo.

Wiedmerin tutkimusryhmä testasi uutta menetelmää, jolla voi määrittää fosfolipidien transitiolämpötiloja. Menetelmä perustuu optiseen tekniikkaan.

Yleisesti käytössä olevaan transitiolämpötilojen määrittämismenetelmään verrattuna uusi tapa on nopea ja monipuolinen. Sen avulla voi tutkia fosfolipidejä, joita ei aiemmalla menetelmällä ole voinut tarkastella.

Wiedmerin artikkeli Determination of the Main Phase Transition Temperature of Phospholipids by Nanoplasmonic Sensing on luettavissa Scientific Reportsin verkkosivuilla. https://www.nature.com/articles/s41598-018-33107-5

Lisätietoja:

YliopistonlehtoriSusanne Wiedmer
Sähköposti: susanne.wiedmer@helsinki.fi
Puhelin: +358 50 4160291
ORCID: 0000-0002-3097-6165
(Suomi, ruotsi, englanti)

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Susanne Wiedmer. Kuvaaja Veikko Somerpuro
Susanne Wiedmer. Kuvaaja Veikko Somerpuro
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye