Helsingin yliopisto

Helsingin yliopistoon lääketieteellisen koulutuksen työelämäprofessori

Jaa

Keskussairaalat hoitavat ison osan erikoistuvien lääkärien koulutuksesta sekä lääkärien täydennyskoulutuksesta. Siksi Helsingin yliopistossa on nyt työelämäprofessori, joka linkittää keskussairaalan arjen yliopistomaailmaan.

Työelämäprofessori Pasi Pöllänen.
Työelämäprofessori Pasi Pöllänen.

Helsingin yliopiston uusi lääketieteellisen koulutuksen työelämäprofessori Pasi Pöllänen on naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri sekä solubiologian ja andrologian dosentti.

Hän työskentelee tutkimus- ja koulutusjohtajana Kymsotessa, joka kokoaa yhteen Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelut perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon, ja toimii merkittävänä lääkärien kouluttajana Etelä-Suomen alueella.

– Vaikka kliininen työ on päätehtävämme, keskussairaalat ovat myös isoja kouluttajia. Näen, että keskussairaaloissa tarjottavan koulutuksen rakennetta tulisi kehittää, ja keskussairaaloiden koulutusyhteistyötä lisätä, Pöllänen sanoo.

Useiden lääketieteen erikoistumisalojen osalta työskentely keskussairaalassa kattaa lähes puolet kuuden vuoden erikoistumisjaksosta. Lisäksi lääkärien lakisääteistä täydennyskoulutusta on 10 päivää vuodessa. Muun muassa niiden järjestämisestä Pöllänen on työssään vastannut vuodesta 2005.

­– Olen ehdottanut koko Etelä-Suomen kattavaa lääketieteen koulutuksen kokonaisuuden muodostamista. Uusi erikoislääkärikoulutusmalli mahdollistaisi myös sen, että koulutuspaikat haettaisiin samalla kun saa hyväksynnän koulutukseen, Pöllänen sanoo.

Koulutuspaikkoina keskussairaalat ovat menestyneet hyvin Nuori Lääkäri -yhdistyksen kyselyissä. Pöllänen arvelee sen johtuvan siitä, että yliopistosairaaloita pienemmissä yksiköissä aikaa koulutettavalle löytyy ehkä enemmän ja hänet huomataan paremmin.

– Erikoistuvat lääkärit ovat myös keskussairaaloiden elinehto ja muodostavat merkittävän osan henkilökunnastamme, Pöllänen sanoo

Hän on itse tehnyt käytännön koulutustyötä viime vuoden alkupuolelle asti, ja ollut mukana kehittämässä erikoistumisvaiheen verkkokursseja jo vuosikymmenen ajan.

– Toivoisin, että tämän työelämäprofessuurin avulla saadaan lisää huomiota sille työlle, mitä keskussairaaloissa tehdään lääkäreiden kouluttamisessa, Pöllänen sanoo.

Samaa mieltä on Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Risto Renkonen.

– Tämä on hyvä kehitys, joka sitoo meitä yhä paremmin yhteiskuntaan. Seuraavien sukupolvien laadukas kouluttaminen on yksi keskeisimmistä tehtävistämme, ja siinä vahvat siteet keskussairaaloihin auttavat. Pasi Pöllänen on mukana tässä isossa tehtävässämme, joka lopulta tähtää potilaan parhaaksi.

Yhteystiedot:

Työelämäprofessori Pasi Pöllänen, pasi.pollanen@kymsote.fi, puh. 044 2231413,
LT, FT, dosentti, ylilääkäri
Synnytysten ja naistentautien erikoislääkäri
Tutkimus- ja koulutusjohtaja

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Työelämäprofessori Pasi Pöllänen.
Työelämäprofessori Pasi Pöllänen.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Öljyonnettomuuden sattuessa arktisella alueella suurimpina kärsijöinä olisivat jääkarhut ja merilinnut20.5.2019 14:43:15 EESTTiedote

Ilmastonmuutos aiheuttaa suurta painetta arktiselle luonnolle. Öljyonnettomuus tällä ainutlaatuisella ja herkällä alueella voi johtaa ympäristökatastrofiin. Helsingin yliopistossa tehdyn tutkimuksen perusteella jääkarhut ja merilinnut ovat suurimmassa riskissä öljyonnettomuuden sattuessa, mutta riski vaihtelee suuresti riippuen vuodon ajoituksesta ja vuotaneen öljyn ominaisuuksista.

Kansalliskirjasto avaa 2000 kirjaa yleisön ja tutkijoiden verkkokäyttöön16.5.2019 11:00:00 EESTTiedote

Kansalliskirjasto on digitoinut 1000 tietokirjaa avoimeen verkkokäyttöön ja 1000 kaunokirjaa tutkimus- ja opetuskäyttöön. Kirjat sijoittuvat kahteen verkkokokoelmaan ja ovat käytettävissä digi.kansalliskirjasto.fi -palvelussa vuoden 2021 loppuun asti. Tekijänoikeuksista on sovittu Kopioston ja kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö Sanaston kanssa. Yhteishankkeen tavoitteena on avata verkkokäyttäjille ja tutkijoille asiantuntijoiden valitsemaa tieto- ja kaunokirjallisuutta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme