Helsingin yliopistoon Pohjoismaiden ensimmäinen nuorisolääketieteen dosentti

Nuorisolääketiede tarkoittaa periaatteessa kaikkea lääketiedettä, joka koskettaa 10–24-vuotiaita nuoria.

Nuorisolääketieteen erityiskysymyksiä ovat kasvun ja kehityksen poikkeamat, seksuaali-identiteetti ja -terveys, päihdekokeilut sekä alkavat mielenterveysongelmat. Erikoissairaanhoidossa haasteena ovat päivystyksen traumapotilaat, joiden joukossa nuoret ovat yliedustettuna, sekä lastensairaaloista aikuisten hoitoyksikköihin siirtyvät pitkäaikaissairaat nuoret.

Näihin kysymyksiin vastaamaan perustettiin neljä vuotta sitten nuorisolääketieteen erityispätevyys, jonka on tähän mennessä suorittanut 101 erikoislääkäriä.

– On tärkeää opastaa lääkäreitä voittamaan nuorten luottamus ja toisaalta säilyttämään se. Mahdollisuus puhua avoimesti kaikista asioita on todella tärkeää nuoruudessa, sanoo tuore Helsingin yliopiston nuorisolääketieteen dosentti Silja Kosola.

Hän toivoo, että alan koulutuksen ja tutkimuksen edistysaskeleet vievät eteenpäin nuorisolääketieteen asemaa Suomessa ja sitä, että aiheen käsittelyä saataisiin edes ripaus myös lääkäreiden peruskoulutukseen.

Tutkimusta nuorten liikenneonnettomuuksista ja pitkäaikaissairaiden nuorten hoidosta

Kosolan oma tutkimushanke Helsingin yliopistossa ja HUS Lastenklinikalla liittyy pitkäaikaissairaiden nuorten siirtymiseen lastensairaalasta aikuisten puolelle. Se tapahtuu Suomessa yleensä 16 vuoden iässä.

– 16 on usein hankala ikä, mikä tekee hoidon siirtymävaiheesta kroonisesti sairaille nuorille hyvinkin haastavan. Osa nuorista tarvitsisi muutokseen tukea, jota lasten tai aikuisten lääkäri ei välttämättä pysty tarjoamaan, Kosola sanoo ja vertaa tilannetta Australian Melbourneen, jossa on käytössä kaikki sairaalan erikoisalat kattava tukipalvelu siirtymävaiheessa oleville nuorille.

Kosola tarkastelee tutkimuksessaan melbournelaisten ja suomalaisten potilaiden kokemuksia siirtymävaiheesta, onnistunutta hoidon siirtymistä ennustavia tekijöitä sekä eri mallien kustannusvaikutuksia.

Lisäksi Kosola ohjaa parhaillaan kahta väitöstutkimusta, jotka liittyvät yläkouluikäisten koulupoissaoloihin ja lääkärin rooliin niihin puuttumisessa sekä nuorten liikennevammoihin.

– Suomessa liikenneonnettomuuksissa loukkaantuu valtava määrä nuoria, joten niiden ehkäisemiseksi pitää tehdä vielä töitä. Lisäksi ne nuoret, jotka ottavat liikenteessä riskejä ovat usein samoja, jotka ottavat riskejä muillakin elämän osa-alueilla ja tarvitsisivat kokonaisvaltaista tukea, Kosola sanoo.

Huoli nuorten palveluiden hajanaisuudesta 

Kosola on työskennellyt pitkään Helsingin kaupungilla ensin lasten ja nuorten terveyspalveluiden lääkärinä ja nyt johtavana ylilääkärinä. Hän on huolissaan siitä, miten lasten ja nuorten palvelujärjestelmän käy tulevassa sote-uudistuksessa.

Suomen koulujen oppilashuoltojärjestelmä, jossa työskentelee kuraattori, psykologi, terveydenhoitaja ja lääkäri, on maailman mittakaavassa ainutlaatuinen.

– Ammattilaisten yhteistyötä on tiivistetty viime vuosina mm. LAPE-hankkeessa, Kosola sanoo.

– Sote-uudistuksessa on kuitenkin vaarana, ettei lasten ja nuorten palveluita ja yhteistyötä opetustoimen kanssa huomioida toiminnallisena kokonaisuutena.

Kosola toivoo myös, että nuorille saataisiin enemmän matalan kynnyksen sosiaali- ja terveyspalveluita sinne, missä he jo nyt viettävät aikaansa, eli nuorisotiloihin sekä sosiaalisen median sovelluksiin.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
Silja Kosola, silja.kosola@helsinki.fi, puh. 050 544 4975