Helsinki kehittää tekoälyä hyödyntävää kokeilutoimintaa

Helsingin kaupungin digitalisaatiokehityksen lähtökohtana on, että palvelujen digitalisaatiolla pyritään helpottamaan helsinkiläisten arkea ja että kaupunkilaiset löytäisivät palvelunsa nykyistä paremmin. Sama koskee myös kaupungin työntekijöitä: digitalisaatio helpottaa päivittäistä työntekoa automatisoimalla rutiinitehtäviä. Tässä tekoälyavusteisilla palvelusuosittelijoilla, palauteanalysoinnin avustajilla ja palotarkastusten kohdentamisilla voi olla tulevaisuudessa iso merkitys.

”Kokeilukiihdyttämön avulla pyrimme jalostamaan innovaatioita ja tukemaan digitalisaatiota hyödyntävää ketterää kokeilutoimintaa kaupunkiorganisaation sisällä. Tavoite on myös oppia kokeiluista ja skaalata niitä koko kaupungin käyttöön”, sanoo hankepäällikkö Ville Meloni Helsingin kaupungin digitalisaation muutostoimistosta.

Tekoälystä apua suojateiden tunnistamiseen ja kulttuuripalveluiden suositteluun

Pari erilaista esimerkkiä koneoppimisen hyödyntämisestä ovat suojateiden tunnistaminen ja kulttuuripalvelujen suosittelija. Suojateiden koneellisen tunnistamisen avulla Helsingissä voidaan tukea jatkossa paremmin esimerkiksi älyliikenteen kehitystä. Löytö-niminen kulttuuripalvelujen älykäs suosittelija puolestaan auttaa tuomaan kulttuuritapahtumat lähemmäs asukasta. Se vinkkaa asukkaan omien kiinnostuksen kohteiden perusteella häntä mahdollisesti kiinnostavista palveluista.

Paikkatietoasiantuntija Fanny Taxellin vetämän hankkeen tarkoituksena oli tunnistaa tekoälyavusteisesti kaikki kaupungin suojatiet ilmakuvista ja saada niistä koordinaatit.

"Opimme, että opetusdatan laadun ja määrän merkitys on erittäin tärkeää. Datan määrän kasvaessa myös epäonnistuneen tunnistuksen riski pienenee. Mallin opettamiseen tarvittiin paljon merkittyä dataa eli meidän tapauksessamme kuvia suojateistä – sekä opetusmielessä myös kuvia, joissa suojateitä ei ollut”, Taxell selittää.

Kulttuuripalvelujen suosittelijaa suunnitellut viestintäasiantuntija Sari Lehikoinen toteaa, että kaupungin palveluilla on paljon erilaisia käyttäjäryhmiä ja siksi ohjaaminen palveluiden luokse on digikanavissa usein hankalaa. Toisaalta jos suosittelualgoritmi saadaan toimimaan kulttuuripalveluissa, voitaisiin suosittelutoimintoa soveltaa samalla tekniikalla myös muidenkin toimialojen palvelujen markkinoinnissa.

"Tekoälyn avulla voimme tuoda palvelut lähemmäs asiakasta, parantaa niiden löydettävyyttä ja lyhentää asiakaspolkuja. Löydettävyys lisää myös palvelutyytyväisyyttä. Samalla voimme miettiä, miten voisimme tarjota asukkaille mukavia yllätyksiä ja löytämisen riemua", Lehikoinen pohtii.

Erityisesti suosittelupalveluissa tulee muistaa myös kaupungin toiminnan läpinäkyvyys: asukkaat voivat kiinnostua myös siitä, miksi jotain tapahtumaa ja palvelua suositellaan juuri hänelle. Algoritmin täytyykin olla läpinäkyvä.

Tekoälykokeilujen tekijät ovat huomanneet, että tekoäly on yhtä älykäs kuin sen opettaja. Ihmistä tarvitaan opettamaan konetta ja vinoumat opetusdatassa tai opettajan ajattelussa näkyvät myös tekoälyn toiminnassa. Lehikoisen ja Taxellin mukaan on tärkeä myös katsoa tulevaa tekoälyyn perustuvaa palvelua tai tuotetta heti hankkeen alussa eri näkökulmista. Näistä näkökulmista asiakasnäkökulma on keskeisin, jotta tuloksena olisi selkeä ja helppokäyttöinen tuote. Hankalaa ja epäloogista palvelua ei käytä lopulta kukaan.

Kokeilukiihdyttämön toiminta jatkuu uusilla tekoälykokeiluilla vielä tänä keväänä

Kokeilukiihdyttämötoiminnassa kaupungin kumppaneina ovat olleet myös useat alan yritykset. Kokeilujen suunnitteluun apua tarjosivat Aiwo.ai, Ai4Value, CGI, Deloitte, Digitalist Group, Futurice, Gofore, Helsinki Intelligence, Microsoft, SAS ja Taito United. Kokeilujen toteutuksessa kumppaneina olivat Deloitte, Helsinki Intelligence, Integrify, ja SAS.

Kaupungin toinen tekoälykokeilujen ja ohjelmistorobotiikan kampanja alkaa Kokeilukiihdyttämössä toukokuussa 2020. Rahoituksen kokeilut saavat Helsingin kaupungin digitalisaatio-ohjelman budjetista.