ELY-keskukset

Helsinki-Turku nopean junayhteyden ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta täydennyspyyntö Väylävirastolle (Uusimaa, Varsinais-Suomi)

Jaa

Ympäristövaikutusten arviointiselostusta eli YVA-selostusta on täydennettävä etenkin hankkeen luontovaikutusten arvioinnin ja Natura-arviointien osalta. Muut täydennystarpeet liittyvät mm. meluvaikutuksiin, luonnontilaisiin pienvesiin kohdistuviin vaikutuksiin sekä kaksoisraiteen puolisuustarkasteluun Varsinais-Suomessa.

Uudenmaan ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) ovat tarkastaneet Väyläviraston Helsinki-Turku nopean junayhteyden hanketta koskevan ympäristövaikutusten YVA-selostuksen ja todenneet sen puutteelliseksi. YVA-selostusta on täydennettävä ennen kuin yhteysviranomaisena toimiva Uudenmaan ELY-keskus voi antaa siitä perustellun päätelmän. YVA-selostuksen täydennys on YVA-lain 24 §:n mukainen menettely, jota sovelletaan tilanteessa, jossa arviointiselostus on puutteellinen niin olennaisella tavalla, ettei yhteysviranomaisen ole mahdollista tehdä sen pohjalta perusteltua päätelmäänsä. Olennaiset puutteet on kuvattu täydennyspyynnössä.  

Täydennyspyynnön kriittisin osa-alue liittyy hankkeen luontovaikutuksiin, jotka ovat merkittävän haitallisia sekä alue- että lajisuojelun näkökulmasta. Varsinais-Suomessa merkittäviä ovat esimerkiksi hankkeen vaikutukset Kiskonjoen latvavedet -Natura 2000-alueeseen ja Uudellamaalla liito-oraviin ja Nuuksion Natura 2000 -alueeseen. Hankkeen YVA- ja Natura-menettelyt on yhdistetty, joten Natura-arvioinnit ja niiden täydennystarpeet käsitellään osana YVA-selostusta. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) tarkoituksena on myös vähentää hankkeen haitallisia ympäristövaikutuksia.

Hankkeen meluvaikutukset tulee arvioida lähtökohtaisesti ilman meluntorjuntaa, kuten muutkin vaikutukset, ja kuvata meluntorjunnan vaikutukset erikseen. Pintavesivaikutusten osalta on keskeistä esittää arvio hankealueen pienvesien luonnontilaisuudesta. Myös radan läheisyydessä olevaan kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten ja ilmastovaikutusten arviointiin sekä kaksoisraiteen puolisuustarkasteluun liittyy täydennystarpeita.


Merkittävät vaikutukset tarpeen arvioida ja kuvata riittävällä tavalla

YVA-menettelyssä hankkeen vaikutukset arvioidaan suunnittelun yhteydessä ennen päätöksentekoa, jolloin voidaan vaikuttaa tuleviin ratkaisuihin. YVA-selostuksen täydentäminen on Väyläviraston etu sillä hankkeen laajuuden vuoksi merkittävät vaikutukset on erittäin tärkeä arvioida kokonaisuutena YVA-vaiheessa. Täydentäminen palvelee myös laajasti ihmisten tiedonsaantia ja mahdollisuutta ymmärtää hankkeen vaikutuksia. YVA-selostuksen riittävyydellä ja laadulla on yhteyksiä hankkeen toteutuskelpoisuuteen ja myös EU-tasolle, liittyen esimerkiksi Natura-alueen mahdolliseen heikennykseen ja siitä aiheutuviin menettelytapoihin sekä mahdollisesti myös EU-tuen saantimahdollisuuksiin. ELY-keskukset ovat tehneet YVA-menettelyn aikana aktiivista yhteistyötä Väyläviraston kansa ja esittäneet valtaosan täydennystarpeista jo aiemmissa kannanotoissaan.

Yhteyshenkilöt

Ylitarkastaja Liisa Nyrölä, Uudenmaan ELY-keskus, 0295 021 064
Ylitarkastaja Sanna-Liisa Suojasto, Varsinais-Suomen ELY-keskus, 295 022 946

Tietoja julkaisijasta

ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset

Hallitusohjelman ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmaan haetaan kolmea teemahanketta25.2.2021 07:45:00 EETTiedote

Pääministeri Marinin hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi lisätä ravinteiden kierrätystä ja biokaasun tuotantoa ja käyttöä. Ravinteiden kierrätykseen ja biokaasun tuotannon edistämiseen liittyen Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus avaa hankehaun kolmelle erilliselle hankkeelle: Maatalouden ravinteet ja energia käyttöön -, Turkislannan ravinteiden kierrätys - sekä Tulevaisuuden maanviljelijät -hanke. Haku on auki 24.2.2021 – 31.3.2021.

Ansökan om tre olika temaprojekt i regeringsprogrammets försöksprogram för återvinning av näringsämnen är öppen25.2.2021 07:45:00 EETTiedote

I statsminister Marins regeringsprogram ställs som mål att öka återvinningen av näringsämnen samt framställningen och användningen av biogas. NTM-centralen i Södra Österbotten öppnar projektansökan för tre olika projektformer som syftar till att främja återvinningen av näringsämnen och framställningen av biogas: Utnyttjande av näringsämnen och energi från jordbruket, Återvinning av näringsämnen ur pälsdjursgödsel och Framtidens jordbrukare. Ansökningstiden är 24.2.2021–31.3.2021.

Flodpärlmusslan i Karvia å hotas av utrotning (Egentliga Finland, Satakunta, Södra Österbotten)15.2.2021 10:42:07 EETTiedote

I forsområdet vid Karvia å lever sydvästra Finlands sista flodpärlmusslor som kan föröka sig. Forsarna i Karvia å är skyddade som Natura-områden, vilket förpliktar Finland att förhindra att området försämras och att vidta skyddsåtgärder i området för att återställa naturvärdena. Flodpärlmusslans fortplantning har försämrats särskilt sedan 1950-talet då kraftiga skogs- och myrdikningar samt senare torvproduktion har lett till försurning och igenslamning av åns botten. Detta har lett till att musslornas ungar har dött. Största delen av de flodpärlmusslor som fortfarande lever är äldre, cirka 70–100 år. Enligt en försiktig bedömning finns det cirka 2 000 flodpärlmusslor kvar i den senaste större förekomsten i Satakunta.

Karvianjoen raakkua uhkaa sukupuutto (Varsinais-Suomi, Satakunta, Etelä-Pohjanmaa)15.2.2021 10:20:33 EETTiedote

Karvianjoen koskien alueella elävät Lounais-Suomen viimeiset mahdollisesti lisääntymiskykyiset raakut eli jokihelmisimpukat. Karvianjoen kosket ovat suojeltuja Natura-alueena, mikä velvoittaa Suomea estämään alueen heikentyminen ja toteuttamaan alueella suojelutoimia luontoarvojen palauttamiseksi. Raakkujen lisääntyminen on heikentynyt erityisesti 1950-luvulta lähtien, josta alkaen voimakkaat metsä- ja suo-ojitukset sekä myöhemmin turvetuotanto ovat aiheuttaneet happamoitumista ja joen pohjan liettymistä. Tämä on johtanut simpukoiden poikasten menehtymiseen. Suurin osa vielä elossa olevista raakuista ovat ikääntyneitä, noin 70–100-vuotiaita. Varovaisen arvion mukaan raakkuja on Satakunnan viimeisessä laajemmassa esiintymässä jäljellä noin 2000 yksilöä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme