Helsinkiläisnuorille teetetty valtava kysely: 89 % kokee tulevansa hyväksytyksi sellaisena kuin on
Helsingin nuorisopalveluiden kyselyyn vastasi yli 7000 helsinkiläisnuorta. Aineisto antaa ennennäkemättömän laajan kuvan siitä, miten helsinkiläisnuoret voivat. Muun muassa enemmistö, 89 %, kokee tulevansa hyväksytyksi sellaisena kuin on. Toisaalta 38 % vastaajista kokee, ettei saa itselleen merkittävissä asioissa ääntään kuuluviin.

Helsingin kaupungin nuorisopalveluiden tekemässä laajassa kyselyssä keväällä 2022 helsinkiläisiltä nuorilta kysyttiin heidän kokemuksiaan liittyen omaan identiteettiin, ihmissuhteisiin, yhteisöihin, kaupunkiin ja nuorten omaan toimijuuteen näissä. Kyselyyn vastasi 7043 nuorta 86 helsinkiläisestä koulusta. Vastaajat olivat pääsääntöisesti 7.–9.-luokkalaisia eli 12–17-vuotiaita.
”Kokemustietoaineistomme täydentää kuvaa helsinkiläisnuorista. Ongelmia nuorilla on, mikä näkyy aineistossamme myös, mutta on tärkeää, että nuoria katsotaan ja heistä keskustellaan myös positiivisten ilmiöiden kautta ja ratkaisukeskeisesti, ei vain kauhukuvia maalaten,” sanoo tutkimuksen toteutusta ja tuloksia koordinoinut suunnittelija Johanna Laukkanen Helsingin nuorisopalveluista.
Avoimiin kysymyksiin tuli yhteensä 91 853 vastausta. Näistä on tekoälyn avulla nostettu esiin 12 teemaa ja kunkin teeman alla 10 suosituinta puheenaihetta. Tieto on nuorten itsensä sanoittamaa, mikä erottaa sen esimerkiksi kouluterveyskyselystä, jota pidetään yleisesti yhtenä tärkeimmistä nuorten kokemuksia ja hyvinvointia kartoittavista kyselyistä.
Nostoja aineistosta:
- Etuma-tekstianalyysiohjelman aineistosta tunnistamia teemoja ovat liikunta, vapaa-aika, luonto, liikkuminen, hyvinvoinnin haasteet, koulunkäynti, paikat, ajatusmaailma, ruoka, kohtaaminen, resurssit ja taide.
- Vastanneista nuorista enemmistö, 89 %, kokee tulevansa hyväksytyksi sellaisena kuin on. Lähes 600 vastaajaa sanoitti kuitenkin myös sitä mitä pitäisi tapahtua, jotta he kokisivat tulevansa hyväksytyksi. Vastauksissa näkyy koulun rooli esimerkiksi kiusaamisen ja rasismin torjunnassa, sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksiin liittyvissä kysymyksissä. Moni vastaaja toivoi aikuisten toimivan näkyvämmin syrjintää vastaan. Opetusta ja keskustelua seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä toivottiin kouluihin enemmän. Osa vastaajista koki, että koulussa puhutaan paljon kiusaamisesta ja syrjimisen estämisestä, mutta konkreettiset, nuorten omassa arjessa näkyvät teot puuttuvat. Moni sukupuolivähemmistöön kuuluva ilmoitti esimerkiksi tulevansa koulussa toistuvasti kutsutuksi väärällä nimellä tai pronominilla.
- Kysyttäessä nuorilta minkä unelman haluaisit toteuttaa, eniten vastauksia saivat kouluarvosanoihin liittyvät unelmat, jotka nähdään polkuna jatko-opintoihin tai muihin tulevaisuudensuunnitelmiin. Toisaalta kuitenkin myös sadat nuoret vastasivat, että heillä ei ole unelmia. Unelmien puuttuminen saattaa liittyä myös siihen, että jopa 38 % vastaajista kokee, ettei saa itselle merkittävissä asioissa ääntään kuuluviin.
- Kyselyssä yli 4900 nuorta on kertonut omin sanoin millaisissa tiloissa tai tilanteissa he ovat kokeneet turvattomuutta. Turvattomuutta esiintyy laajasti nuorten vapaa-ajanviettopaikoissa, julkisilla paikoilla sekä kouluissa.
- Yli 4000 nuorta kertoo, miten he ovat ilahduttaneet kaveriaan, perheenjäsentään tai lähimmäistään. Tämä luo merkittävää ajankuvaa siitä, miten nuoret toimivat toisten hyväksi. Nuoret ovat ilahduttaneet läheisiään esimerkiksi antamalla heille aikaansa, kuuntelemalla huolia, ostamalla tarkoin ajateltuja lahjoja tai laittamalla ruokaa. Vanhempia on autettu pyytämättä kotitöissä, sisaruksille ostettu herkkuja tai viety masentuneelle ystävälle pitsaa. Myös erilaiset taide-esitykset ja huumori ovat nuorten suosimia tapoja ilahduttaa läheisiä.
- Kysyttäessä ajankohtaisista, itseä tai läheisiä koskettavista ilmiöistä, nousivat koko Helsingin tasolla nuorten mielessä voimakkaimpina esiin sota, koronavirus sekä perheeseen liittyvät asiat, kuten perheenjäsenten sairaudet ja kuolema.
Kysely toteutetaan vuosittain osana Helsingin nuorten osallistuvaa budjetointia, Nuorten budjettia (ent. RuutiBudjetti). Kyselyä on vuonna 2022 uudistettu siten, että digitalisoitu ja tekoälyä hyödyntävä toteutustapa mahdollistaa laajan kokemustietoaineiston avaamisen kaikkien nuorten kanssa toimivien käyttöön. Dataa voi suodattaa ja vertailla useasta eri kulmasta, kuten alueittain, teemoittain ja puheenaiheittain.
Tutustu kyselyn tulosteen koontiin tästä
Tutustu suljettujen kysymysten dataan Power-BI -raportteina
Yhteyshenkilöt
Kati Hurme
Viestintäsuunnittelija,
Helsingin kaupunki, kulttuuri- ja vapaa-aika
040 620 4092
kati.hurme@hel.fi
Kuvat

Tietoja julkaisijasta

https://www.hel.fi/kulttuurin-ja-vapaa-ajan-toimiala/fi/
Helsinki on elämyksellinen ja vetovoimainen kaupunki täynnä tekemistä ja osallistumisen mahdollisuuksia. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala tarjoaa kaupungin asukkaille ja vierailijoille vuodessa yli 20 miljoonaa kokemusta – taidetta, tapahtumia, kursseja, harrastuksia, tiloja, ulkoilualueita ja palveluja liikkumiseen sekä tukea kulttuurille ja kansalaistoiminnalle.
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala muodostuu viidestä palvelukokonaisuudesta: kirjasto, kulttuuri, liikunta, nuoriso ja hallinto. Toimialan 1 800 työntekijää ylläpitää ja parantaa helsinkiläisten mahdollisuuksia hyvään elämään ja aktiiviseen kansalaisuuteen. Helsingissä on helppoa ja houkuttelevaa lähteä liikkeelle. Joka päivä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin kaupunki, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala
EMBARGO 5.2 kl. 00.00 // Utställning med Jörn Donners unika fotografier på Villa Hagasund5.2.2023 00:01:00 EET | Tiedote
Jörn Donner, känd som filmregissör, författare och politiker, gjorde under årtiondena otaliga resor som reporter. Först efter Donners död hittades ett betydande fotografiarkiv, vars pärlor visas på en utställning på Villa Hagasund 31.3–3.9.2023. Fotografierna i den retrospektiva utställningen är från 1951–68.
EMBARGO 5.2. klo 00.00 // Jörn Donnerin ainutlaatuisista valokuvista näyttely Hakasalmen huvilaan5.2.2023 00:01:00 EET | Tiedote
Elokuvaohjaajana, kirjailijana ja poliitikkona tunnettu Jörn Donner teki reportterina vuosikymmenten mittaan lukemattomia matkoja. Donnerilta löytyi vasta hänen kuolemansa jälkeen merkittävä valokuva-arkisto, jonka helmet tulevat nähtäväksi Hakasalmen huvilaan 31.3.–3.9.2023. Retrospektiivisen näyttelyn valokuvat ovat vuosilta 1951–68.
Ennakkotiedote: Kulttuuri- ja kirjastojaoston kokous 7.2.20233.2.2023 14:16:31 EET | Tiedote
Helsingin kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan kulttuuri- ja kirjastojaoston kokouksen 7.2.2023 esityslista on julkaistu.
Nytt bibliotek till Fiskehamnen – skapas tillsammans med stadsborna31.1.2023 19:55:21 EET | Tiedote
Bibliotekstjänsterna i Helsingfors stad utvidgas när det 38:e biblioteket öppnas i Fiskehamnen. Biblioteket kommer att finnas i köpcentret Redis utrymmen och invigningen planeras äga rum i slutet av hösten 2023. Konceptet för det nya biblioteket bildas användarorienterat genom att ta hänsyn till stadsbornas önskemål.
Päätöstiedote: Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 31.1.2023. Uusi kirjasto tulee Kalasatamaan.31.1.2023 19:53:52 EET | Tiedote
Helsingin kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan kokouksen 31.1. päätöstiedote on julkaistu kaupungin verkkosivuilla. Lautakunta hyväksyi esityksen uudesta Kalasataman kirjastosta. Erityisuimakorttia koskeva esitys jäi pöydälle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme