Helsinkiläisten kulutuksen hiilijalanjälki selvitettiin ensimmäistä kertaa

Helsinki on selvittänyt kaupunkilaisten kulutuksesta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt eli hiilijalanjäljen. Laskenta toteutettiin osana Kulma-hanketta, jossa kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästöt laskettiin ensimmäistä kertaa vertailukelpoisesti suurelle joukolle suomalaisia kuntia ja kaupunkeja. Helsingin lisäksi hankkeeseen osallistui 14 muuta kuntaa.

Laskennassa kulutuksen päästöjä tarkastellaan energiankulutuksen ja rakentamisen, liikkumisen, ruuan sekä tavaroiden ja palveluiden osalta. Vastaavan laajuista toistettavissa olevaa kuntatason laskentaa ei Suomessa ole aiemmin toteutettu.

Globaalistikin kulutuksen päästölaskennat ovat usein olleet maakohtaisia tai yksittäisten kuntien toteuttamia selvityksiä. Systemaattisesti ja luotettavasti kulutuksen päästöjä seuraavia kuntia ei ole maailmanlaajuisesti kuin yksittäisiä, joten hankkeessa mukana olleet kunnat toimivat vertailussa edelläkävijöinä.

Laskentaa varten kehitetty Kulma-malli tuottaa uudenlaista tietoa kuntalaisten toiminnasta aiheutuvista päästöistä, kuten kunnassa käytettyjen rakennusmateriaalien ja kunnassa kulutettujen elintarvikkeiden päästöistä. Uudenlaisen laskentamallin lähtökohtana on kuntalaisten kulutus ja siitä aiheutuvat päästöt riippumatta siitä, onko hyödykkeet tuotettu kunnassa, muualla Suomessa tai ulkomailla.

”Uudet tulokset tekevät näkyväksi myös ne kuntalaisten toiminnasta aiheutuvat päästöt, jotka jäävät perinteisen kuntien päästölaskennan ulkopuolelle. Laajempi tietopohja tukee kuntien ilmastotyötä, jossa eri toimin pyritään vaikuttamaan myös kuluttajien valintoihin”, hankkeen projektipäällikkö Emma Liljeström kertoo.

Kaukolämpö kasvattaa ja joukkoliikenne pienentää helsinkiläisen hiilijalanjälkeä

Helsingin kulutuksen kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2020 yhteensä 9,26 t CO2-ekv asukasta kohden. Uuden laskennan mukaiset kulutuksen päästöt ovat noin 2,5-kertaiset verrattuna perinteiseen päästölaskentaan, jossa lasketaan kuntarajan sisällä tapahtuvan toiminnan aiheuttamat päästöt.

Hankkeeseen osallistuneiden kuntien kulutuksesta aiheutuneet asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt olivat keskimäärin 8,7 t CO2-ekv asukasta kohden. Merkittävimpinä kulutuksen päästöjen lähteinä erottuivat valtaosassa kuntia energiankulutus ja rakentaminen sekä ruoka. Myös liikkumisen sekä tavaroiden ja palveluiden kulutuksen päästöt olivat merkittävät.

Helsingin päästöt ovat asukaskohtaisessa laskennassa vertailukuntien korkeimmat, vaikka Helsingissä ruuan ja liikkumisen päästöt ovat vertailukunnista pienimmät.

”Korkea luku johtuu erityisesti energiankulutuksen suurista päästöistä. Energiankulutuksen päästöihin vaikuttavat kaukolämmön tuotannossa käytetyt fossiiliset polttoaineet”, Helsingin kaupungin ilmastoasiantuntija Petteri Huuska selittää.

”Liikenteen edullinen tilanne puolestaan johtuu pitkälti siitä, että kaupungin eheä yhdyskuntarakenne sekä toimiva joukkoliikenne pienentävät päästöjä merkittävästi.”

Helsingin hiilijalanjälkeä painetaan alas 2030 mennessä

Helsinki tekee aktiivisesti töitä kaupungin hiilijalanjäljen pienentämiseksi, ja kaupungilla on kunnianhimoinen tavoite olla hiilineutraali jo vuonna 2030.

”Energiayhtiö Helen luopuu kivihiilivoimaloista nopealla aikataululla ja joukkoliikenteestä tulee päästötöntä. Lisäksi kaupunki suosii vähähiilisiä hankintoja, ohjaa rakennusmateriaaleja vähähiiliseksi ja rakennuksia entistä energiatehokkaammiksi ja uusiutuvaa energia hyödyntäviksi. Kaupunkilaisten osallistumismahdollisuuksia ilmastotalkoisiin edistetään esimerkiksi energiarenessanssi-toimintamallin avulla. Asukkaiden valinnat ovat tärkeässä roolissa muun muassa liikkumisen, ruuan, tavaroiden ja palvelujen päästöjen pienentämiseksi”, Petteri Huuska sanoo.

Hankkeen toteutti Sitowise Oy yhdessä Luonnonvarakeskuksen kanssa. Hanketta rahoittivat siihen osallistuneet kunnat sekä Kestävä Lahti -säätiö. Ruuankulutuksesta aiheutuvien päästöjen laskennan mahdollisti yhteistyö S-ryhmän kanssa.