HUS-kuntayhtymä

Hereillä vai nukutettuna aivokasvainleikkaukseen?

Jaa

Yleisimmän aivokasvaimen gliooman poistaminen kokonaan ei useinkaan ole mahdollista. Silloin kirurgisessa hoidossa tavoitellaan mahdollisimman kattavaa kasvaimen poistoa pyrkimällä kuitenkin pienimpään mahdolliseen toiminnalliseen haittaan. Luotettavin keino kielellisten ja kognitiivisesti tärkeiden alueiden paikantamiseksi ja suojaamiseksi on leikkauksen suorittaminen potilaan ollessa hereillä.

Aivojen tukisolukasvain eli gliooma on tavallisin aivokudoksesta itsestään lähtöisin oleva pahanlaatuinen kasvain. Sellainen todetaan vuosittain noin 500 suomalaisella, ja siihen voi sairastua missä iässä tahansa.

- Glioomaan ei ole vielä parantavaa hoitoa, mutta parhaalla nykyaikaisella hoidolla, leikkauksella, sädehoidolla ja solunsalpaajalääkityksellä, taudin etenemistä voidaan jarruttaa merkittävästi, kertoo osastonylilääkäri, dosentti Aki Laakso HYKS Neurokirurgiasta.

Koska glioomat kasvavat aivokudoksessa hermosolujen seassa ilman tarkkaa rajapintaa kasvaimen ja terveen aivokudoksen välillä, on leikkaushoidossa tärkeää aiheuttaa potilaalle mahdollisimman vähän toiminnallista haittaa.

- Tämän tavoitteen saavuttamiseksi meillä on HUS:ssa käytössä useita uusia, nykyaikaisia toisiaan täydentäviä teknologioita, mainitsee Laakso.

Potilaalle voidaan tehdä ennen leikkausta navigoitu transkraniaalinen magneettistimulaatiotutkimus (nTMS), jolla voidaan paikantaa aivokuoren motoriikasta ja puheesta vastaavat alueet. Diffuusiotensorikuvauksella (DTI) voidaan puolestaan kuvantaa toiminnallisesti tärkeiden aivoalueiden väliset hermoratayhteydet.

Molempien tutkimusten tuottamat tiedot voidaan siirtää neuronavigaattorille, joka paikantaa leikkauksen aikana kirurgin instrumenttien sijainnin ja mikroskoopin näyttämän alueen suhteessa potilaan magneettikuviin. Neuronavigaattori kykenee heijastamaan kasvaimen ääriviivat ja toiminnallisten alueiden sijainnin neurokirurgin nähtäväksi mikroskoopin okulaareihin.

Leikkauksen aikana motorisista ja puhetoiminnoista vastaavat aivokuoren alueet sekä niistä lähtevät hermoratayhteydet voidaan paikantaa sähköstimulaatiolla (DCS).

Motorisia vasteita voidaan seurata potilaan ollessa nukutettuna, mutta puhevasteiden arvioimiseksi leikkaus voidaan suorittaa potilaan ollessa hereillä puhealueiden testausta ja monitorointia varten.

Aivojen valveleikkauksista Suomessa on tehty suurin osa HYKS Neurokirurgiassa, viime vuosina noin 30 potilaalle. Aiheesta on juuri julkaistu ensimmäinen suomalainen katsaus Duodecim-lehdessä.

Potilaiden kokemukset leikkauksista ovat olleet pääsääntöisesti hyvin myönteisiä. On harvinaista, että potilas kieltäytyy valveleikkauksesta, kun asia esitetään hänelle perustellen ja hyvissä ajoin.

Uudet leikkaustekniikat ja teknologioiden kehittyminen antavat uutta toivoa potilaille, joiden aivokasvaimia vielä joitain vuosia sitten olisi pidetty liian riskialttiina leikattavaksi. Nykyään pystytään myös usein hoitamaan uusivia kasvaimia samoilla tekniikoilla.

Lisätietoa:

Dosentti Aki Laakso, osastonylilääkäri
HYKS Neurokirurgian klinikka
p. 050 427 2895
aki.laakso@hus.fi 

Duodecim-aikakauskirja 2018;134(4):325-32: Valveilla olevan potilaan aivokirurgia

Tietoja julkaisijasta

HUS-kuntayhtymä
HUS-kuntayhtymä
Stenbäckinkatu 9, PL 100
00029 HUS

http://www.hus.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta HUS-kuntayhtymä

Juuri julkaistu: Elintapaohjaus parantaa sokeritasapainoa vielä synnytyksen jälkeenkin29.3.2018 09:38Tiedote

Raskaus- ja imetysajan elintapaohjauksella saadaan äitien verensokeriarvot ja tyypin 2 diabeteksen kehittyminen kuriin. HUS:ssa aiemmin julkaistujen tulosten mukaan raskausajan diabetes on ehkäistävissä korkeaan riskiryhmään kuuluvilla äideillä. Uusimmat tutkimustulokset kertovat, että elintapaohjauksella voidaan vaikuttaa äidin terveyteen vielä vuosi synnytyksen jälkeenkin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme