Hiihdetäänkö vuoden 2026 talviolympialaisissa 200 metrin sprinttimatkalla?
– Vuoden 2019 MM-hiihdoissa Seefeldissä naisten sprinttimatka oli 1,2 kilometriä ja miesten 1.6 kilometriä. Uudessa sprinttikokeilussa matka olisi pituudeltaan 200-400 metriä. Kilpailu koostuisi useasta karsintalähdöstä, ja yhdessä lähdössä olisi kerrallaan 2 tai 3 hiihtäjää. Jokaisella hiihtäjällä olisi oma kaistansa, kuten pikajuoksuissa. Kilpailu huipentuisi viimeiseen lähtöön, jossa 2 hiihtäjää ratkaisisi voiton, Hämäläinen selittää.
Hän esittelee lisää mahdollisuuksia radan toteutukseen:
– Hiihtoladulla voisi olla myös kaarre, jolloin hiihtäjien lähtöpaikat olisi porrastettu samaan tapaan kuin esimerkiksi 200 metrin juoksussa.
Hämäläinen ja Siltaoja työskentelevät molemmat Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa, ja Hämäläinen toimii myös LIKES-tutkimuskeskuksessa. Tutkijoiden ehdotus sisältyy heidän tutkimusartikkeliinsa, joka on julkaistu kansainvälisessä lehdessä Olympika. The International Journal of Olympic Studies.
Hämäläisen mukaan sprinttikokeilussa on tärkeää, että testattava matka olisi samanmittainen sekä miesten että naisten sarjassa.
– Ei ole perusteltua lisätä eripituisia matkoja miehille ja naisille. Parhaimmillaan kokeilu kääntäisi suksia siihen suuntaa, että arvokisoissa hiihtomatkojen pituudet yhtenäistettäisiin miesten ja naisten sarjoissa, Hämäläinen sanoo.
Tutkijat ehdottavat, että kokeilu käynnistyisi ensin harjoituskilpailuina. Se etenisi pienistä paikallisista kilpailuista mahdollisesti kansallisiin ja kansainvälisiin kilpailuihin. Huipentumana olisivat MM-hiihdot sekä talviolympialaiset, jos kokeilu osoittautuu onnistuneeksi alemmilla tasoilla.
Ehdotuksen taustalla filosofinen urheilulajianalyysi
– Kaatumiset ja törmäykset ovat tavallisia tämänhetkisessä sprinttihiihdossa. Kilpailijat hiihtävät usein nipussa, ja ratkaisut tapahtuvat nopeasti. Suomalaisille saattaa esimerkiksi muistua mieleen, miten Ristomatti Hakola kaatui Seefeldin MM-hiihtojen parisprintissä vuonna 2019 ja mahdollisuus mitaliin karkasi, Hämäläinen taustoittaa.
Sprintin monet kaatumiset saivat tutkijat pohtimaan, nakertavatko ne liikaa lajin urheilullista arvoa, kun sattuman rooli kasvaa. Sprinttikilpailut voidaankin esimerkiksi mieltää enemmän spektaakkelimaiseksi yleisöviihteeksi kuin perinteiseksi urheilukilpailuksi, jossa kilpailtaisiin siitä kuka on nopein. He tekivät sprinttihiihdosta filosofisen urheilulajianalyysin, jossa he hyödynsivät muun muassa Hämäläisen aikaisemmin kehittämää kolmen kriteerin mallia paremmuudesta.
– Filosofisen urheilulajianalyysin perusteella sprinttihiihto ei ole poikkeuksellinen laji, vaikka kilpailijoiden paremmuusjärjestystä ei aina saada yksiselitteisesti selville. Ehdotuksemme lyhyemmistä sprinttimatkoista kuitenkin tarjoaisi suuremman mahdollisuuden sille, että paras urheilija voittaa kilpailun. Ehdotus säilyttäisi myös sprinttihiihdon intensiivisen tunnelman, Hämäläinen toteaa.
Hän korostaa, että heidän ehdotuksensa on perusteiltaan filosofinen. Kokeilun onnistuminen edellyttää kuitenkin käytännön testausta sekä alkuperäisen ehdotuksen hiomista ja kehittelyä.
– Ehdotuksemme muistuttaa siitä, että filosofinen ajatustyö koskettaa arkielämää, eikä ole erillään siitä, Hämäläinen päättää.
Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä w.soundcloud.com, anna hyväksyntä sivun yläosasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mika Hämäläinen
mika.hamalainen@likes.fi, mika.an.hamalainen@jyu.fi
040 653 7477, 040 848 2971
Marjo Siltaoja
marjo.siltaoja@jyu.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
“Kun hän syntyi, päätin antaa hänelle mahdollisuuden puhua venäjää” – näkökulma kielipolitiikkaan25.4.2024 09:34:59 EEST | Tiedote
FM Polina Vorobeva tutkii väitöksessään, miten venäjänkieliset yksinhuoltajaperheet sovittavat Suomessa kielipolitiikkaansa monimutkaisten yhteiskuntapoliittisten ja koulutuksellisten realiteettien taustaa vasten.
Vertailututkimus sai jatkoa: Onko suomalaisnuorten kuva yhteiskunnasta muuttunut?24.4.2024 13:39:02 EEST | Tiedote
Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitokselle noin 1,2 miljoonan euron rahoituksen kansainväliseen vertailevaan ICCS 2027 -tutkimukseen, jossa arvioidaan 8.-luokkalaisten nuorten yhteiskunnallisia tietoja, asennoitumista kansalaistaitoihin ja kansalaisuuteen sekä sitoutumista ja halukkuutta sitoutua aktiiviseen kansalaisuuteen.
Simojoen raakkukanta on pelastettavissa tehokkailla toimilla24.4.2024 06:45:00 EEST | Tiedote
LIFE Revives -projektissa arviotiin raakkupopulaation tila Simojoessa. Etenkin nuorten raakkuyksilöiden puuttuminen huolestuttaa tutkijoita. Kanta on kuitenkin vielä pelastettavissa.
Onko koulu kriisissä – miten koulutuksen tulosten ja hyvinvoinnin suunta saadaan muuttumaan?23.4.2024 07:07:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistolla on torstaina 25.4.2024 koulutuksen superpäivä, joka alkaa EDUCA – koulutuksen tulevaisuus -lippulaivahankkeen esittelyllä. Lippulaiva pyrkii löytämään ratkaisuja muun muassa oppimistulosten heikentymiseen. Päivä jatkuu PISA-tutkimuksen ruotimisella: mitä PISAssa oikeastaan mitataan, ja mitä se meille kertoo?
Väitös 26.4.2024: Mikromuovin seuraavat askeleet – mihin muoveista peräisin oleva hiili päätyy?23.4.2024 06:35:00 EEST | Tiedote
Tuore Jyväskylän yliopiston väitöstutkimus keskittyi järviin päätyvän orgaanisen aineksen ja mikromuovien hajotukseen. Tutkimuksessa havaittiin, että hajotusnopeudeltaan poikkeavien materiaalien hiilen biokemiallinen kohtalo on samankaltainen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme