Jyväskylän yliopisto

Hiihdetäänkö vuoden 2026 talviolympialaisissa 200 metrin sprinttimatkalla?

Jaa

Urheilufilosofian tutkija Mika Hämäläinen ja yritysvastuun tutkija Marjo Siltaoja ehdottavat maastohiihtoon kokeilua, jossa testattaisiin nykyistä lyhyempiä sprinttimatkoja. Kokeiluin tarkoituksena olisi selvittää, voitaisiinko nykyistä lyhyemmät sprinttimatkat ottaa mukaan arvokisoihin.

– Vuoden 2019 MM-hiihdoissa Seefeldissä naisten sprinttimatka oli 1,2 kilometriä ja miesten 1.6 kilometriä. Uudessa sprinttikokeilussa matka olisi pituudeltaan 200-400 metriä. Kilpailu koostuisi useasta karsintalähdöstä, ja yhdessä lähdössä olisi kerrallaan 2 tai 3 hiihtäjää. Jokaisella hiihtäjällä olisi oma kaistansa, kuten pikajuoksuissa. Kilpailu huipentuisi viimeiseen lähtöön, jossa 2 hiihtäjää ratkaisisi voiton, Hämäläinen selittää.

Hän esittelee lisää mahdollisuuksia radan toteutukseen:

– Hiihtoladulla voisi olla myös kaarre, jolloin hiihtäjien lähtöpaikat olisi porrastettu samaan tapaan kuin esimerkiksi 200 metrin juoksussa.

Hämäläinen ja Siltaoja työskentelevät molemmat Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa, ja Hämäläinen toimii myös LIKES-tutkimuskeskuksessa. Tutkijoiden ehdotus sisältyy heidän tutkimusartikkeliinsa, joka on julkaistu kansainvälisessä lehdessä Olympika. The International Journal of Olympic Studies.

Hämäläisen mukaan sprinttikokeilussa on tärkeää, että testattava matka olisi samanmittainen sekä miesten että naisten sarjassa.

– Ei ole perusteltua lisätä eripituisia matkoja miehille ja naisille. Parhaimmillaan kokeilu kääntäisi suksia siihen suuntaa, että arvokisoissa hiihtomatkojen pituudet yhtenäistettäisiin miesten ja naisten sarjoissa, Hämäläinen sanoo.

Tutkijat ehdottavat, että kokeilu käynnistyisi ensin harjoituskilpailuina. Se etenisi pienistä paikallisista kilpailuista mahdollisesti kansallisiin ja kansainvälisiin kilpailuihin. Huipentumana olisivat MM-hiihdot sekä talviolympialaiset, jos kokeilu osoittautuu onnistuneeksi alemmilla tasoilla.

Ehdotuksen taustalla filosofinen urheilulajianalyysi

– Kaatumiset ja törmäykset ovat tavallisia tämänhetkisessä sprinttihiihdossa. Kilpailijat hiihtävät usein nipussa, ja ratkaisut tapahtuvat nopeasti. Suomalaisille saattaa esimerkiksi muistua mieleen, miten Ristomatti Hakola kaatui Seefeldin MM-hiihtojen parisprintissä vuonna 2019 ja mahdollisuus mitaliin karkasi, Hämäläinen taustoittaa.

Sprintin monet kaatumiset saivat tutkijat pohtimaan, nakertavatko ne liikaa lajin urheilullista arvoa, kun sattuman rooli kasvaa. Sprinttikilpailut voidaankin esimerkiksi mieltää enemmän spektaakkelimaiseksi yleisöviihteeksi kuin perinteiseksi urheilukilpailuksi, jossa kilpailtaisiin siitä kuka on nopein. He tekivät sprinttihiihdosta filosofisen urheilulajianalyysin, jossa he hyödynsivät muun muassa Hämäläisen aikaisemmin kehittämää kolmen kriteerin mallia paremmuudesta.

– Filosofisen urheilulajianalyysin perusteella sprinttihiihto ei ole poikkeuksellinen laji, vaikka kilpailijoiden paremmuusjärjestystä ei aina saada yksiselitteisesti selville. Ehdotuksemme lyhyemmistä sprinttimatkoista kuitenkin tarjoaisi suuremman mahdollisuuden sille, että paras urheilija voittaa kilpailun. Ehdotus säilyttäisi myös sprinttihiihdon intensiivisen tunnelman, Hämäläinen toteaa.

Hän korostaa, että heidän ehdotuksensa on perusteiltaan filosofinen. Kokeilun onnistuminen edellyttää kuitenkin käytännön testausta sekä alkuperäisen ehdotuksen hiomista ja kehittelyä.

– Ehdotuksemme muistuttaa siitä, että filosofinen ajatustyö koskettaa arkielämää, eikä ole erillään siitä, Hämäläinen päättää.

Kuuntele myös tutkimuspodcast, jossa Hämäläinen keskustelee tutkimuksesta ja kokeilusta yhdessä LIKESin Maria Rantalan kanssa!

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Mika Hämäläinen
mika.hamalainen@likes.fi, mika.an.hamalainen@jyu.fi
040 653 7477, 040 848 2971

Marjo Siltaoja
marjo.siltaoja@jyu.fi

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Kävelyn tauottaminen ja hidastaminen voi auttaa ikääntynyttä jatkamaan ulkona liikkumista19.8.2019 07:30:00 EESTTiedote

Kävelyn mukauttaminen toimintakyvyn heikentyessä esimerkiksi kävelyn tauottamisella, liikkumalla hitaammin tai käyttämällä apuvälineitä tukee iäkkäiden ihmisten ulkona liikkumista. Tämä näkyy laajempana elinpiirinä ja tyytyväisyytenä ulkona liikkumisen mahdollisuuksiin. Tulokset kävivät ilmi Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehdyssä tutkimuksessa.

Albumiini virittää enteroviruksen tehokkaaseen infektioon – tieto auttaa viruslääkkeiden kehittämisessä16.8.2019 09:56:59 EESTTiedote

Enterovirukset ovat yleisimpiä ihmisiä infektoivia patogeenejä ja aiheuttavat vuosittain suuren määrän sekä akuutteja että kroonisia infektioita. Näiden virusten infektiomekanismeissa on vielä paljon tuntemattomia seikkoja. Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskuksen ja Helsingin yliopiston yhteistutkimus toi merkittävää uutta tietoa albumiini-proteiinin ja solun vesikkeleissä olevien ionien roolista enteroviruksen perimän vapautumisessa isäntäsoluun. Tutkimustulokset voivat edistää uusien viruslääkkeiden löytämistä. Tutkimus julkaistiin Journal of Virology-julkaisusarjassa elokuussa.

Vi­ri­keym­päris­tö ka­lankas­va­tuk­ses­sa edis­tää ka­lo­jen sel­viy­ty­mis­tä tau­tie­pi­de­mioista15.8.2019 08:30:00 EESTTiedote

Jyväskylän yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) yhteistyötutkimuksessa kävi ilmi, että kalanpoikasten virikekasvatus parantaa merkitsevästi kalojen selviytymistä kasvatusoloissa yleisesti esiintyvistä bakteeri-infektioista. Näin kalat myös voivat selvitä luonnossa paremmin istutuksen jälkeen. Tutkimus on julkaistu kansainvälisessä Journal of Applied Ecology –julkaisusarjassa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme