Jyväskylän yliopisto

Hiihdetäänkö vuoden 2026 talviolympialaisissa 200 metrin sprinttimatkalla?

Jaa

Urheilufilosofian tutkija Mika Hämäläinen ja yritysvastuun tutkija Marjo Siltaoja ehdottavat maastohiihtoon kokeilua, jossa testattaisiin nykyistä lyhyempiä sprinttimatkoja. Kokeiluin tarkoituksena olisi selvittää, voitaisiinko nykyistä lyhyemmät sprinttimatkat ottaa mukaan arvokisoihin.

– Vuoden 2019 MM-hiihdoissa Seefeldissä naisten sprinttimatka oli 1,2 kilometriä ja miesten 1.6 kilometriä. Uudessa sprinttikokeilussa matka olisi pituudeltaan 200-400 metriä. Kilpailu koostuisi useasta karsintalähdöstä, ja yhdessä lähdössä olisi kerrallaan 2 tai 3 hiihtäjää. Jokaisella hiihtäjällä olisi oma kaistansa, kuten pikajuoksuissa. Kilpailu huipentuisi viimeiseen lähtöön, jossa 2 hiihtäjää ratkaisisi voiton, Hämäläinen selittää.

Hän esittelee lisää mahdollisuuksia radan toteutukseen:

– Hiihtoladulla voisi olla myös kaarre, jolloin hiihtäjien lähtöpaikat olisi porrastettu samaan tapaan kuin esimerkiksi 200 metrin juoksussa.

Hämäläinen ja Siltaoja työskentelevät molemmat Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa, ja Hämäläinen toimii myös LIKES-tutkimuskeskuksessa. Tutkijoiden ehdotus sisältyy heidän tutkimusartikkeliinsa, joka on julkaistu kansainvälisessä lehdessä Olympika. The International Journal of Olympic Studies.

Hämäläisen mukaan sprinttikokeilussa on tärkeää, että testattava matka olisi samanmittainen sekä miesten että naisten sarjassa.

– Ei ole perusteltua lisätä eripituisia matkoja miehille ja naisille. Parhaimmillaan kokeilu kääntäisi suksia siihen suuntaa, että arvokisoissa hiihtomatkojen pituudet yhtenäistettäisiin miesten ja naisten sarjoissa, Hämäläinen sanoo.

Tutkijat ehdottavat, että kokeilu käynnistyisi ensin harjoituskilpailuina. Se etenisi pienistä paikallisista kilpailuista mahdollisesti kansallisiin ja kansainvälisiin kilpailuihin. Huipentumana olisivat MM-hiihdot sekä talviolympialaiset, jos kokeilu osoittautuu onnistuneeksi alemmilla tasoilla.

Ehdotuksen taustalla filosofinen urheilulajianalyysi

– Kaatumiset ja törmäykset ovat tavallisia tämänhetkisessä sprinttihiihdossa. Kilpailijat hiihtävät usein nipussa, ja ratkaisut tapahtuvat nopeasti. Suomalaisille saattaa esimerkiksi muistua mieleen, miten Ristomatti Hakola kaatui Seefeldin MM-hiihtojen parisprintissä vuonna 2019 ja mahdollisuus mitaliin karkasi, Hämäläinen taustoittaa.

Sprintin monet kaatumiset saivat tutkijat pohtimaan, nakertavatko ne liikaa lajin urheilullista arvoa, kun sattuman rooli kasvaa. Sprinttikilpailut voidaankin esimerkiksi mieltää enemmän spektaakkelimaiseksi yleisöviihteeksi kuin perinteiseksi urheilukilpailuksi, jossa kilpailtaisiin siitä kuka on nopein. He tekivät sprinttihiihdosta filosofisen urheilulajianalyysin, jossa he hyödynsivät muun muassa Hämäläisen aikaisemmin kehittämää kolmen kriteerin mallia paremmuudesta.

– Filosofisen urheilulajianalyysin perusteella sprinttihiihto ei ole poikkeuksellinen laji, vaikka kilpailijoiden paremmuusjärjestystä ei aina saada yksiselitteisesti selville. Ehdotuksemme lyhyemmistä sprinttimatkoista kuitenkin tarjoaisi suuremman mahdollisuuden sille, että paras urheilija voittaa kilpailun. Ehdotus säilyttäisi myös sprinttihiihdon intensiivisen tunnelman, Hämäläinen toteaa.

Hän korostaa, että heidän ehdotuksensa on perusteiltaan filosofinen. Kokeilun onnistuminen edellyttää kuitenkin käytännön testausta sekä alkuperäisen ehdotuksen hiomista ja kehittelyä.

– Ehdotuksemme muistuttaa siitä, että filosofinen ajatustyö koskettaa arkielämää, eikä ole erillään siitä, Hämäläinen päättää.

Kuuntele myös tutkimuspodcast, jossa Hämäläinen keskustelee tutkimuksesta ja kokeilusta yhdessä LIKESin Maria Rantalan kanssa!

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Mika Hämäläinen
mika.hamalainen@likes.fi, mika.an.hamalainen@jyu.fi
040 653 7477, 040 848 2971

Marjo Siltaoja
marjo.siltaoja@jyu.fi

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Jyväskylän yliopiston asiantuntijat taustoittavat vuoden nobelistien saavutukset yleisöluennolla5.12.2019 08:00:00 EETTutkimus

Samaan aikaan kun Tukholmassa vietetään Nobel-illallisia tiistaina 10. joulukuuta, pääsemme Jyväskylässä Nobel-kattauksen äärelle! Jyväskylän yliopisto järjestää tiedeillan, jossa Jyväskylän yliopiston asiantuntijat esittelevät fysiikan, kemian, lääketieteen ja taloustieteen vuoden 2019 Nobel-palkitut ja heidän läpimurtoihin johtaneet aiheensa. Kaikille avoin yleisöluento on tiistaina 10.12. klo 18-19.30 Jyväskylän kaupunginkirjaston Unonsalissa (Vapaudenkatu 39-41).

Tut­ki­mus osoit­ti ensi ker­ran me­ka­nis­min, jol­la isän­tä­so­lun omat kal­paii­ni-ent­syy­mit edis­tä­vät en­te­ro­vi­rusin­fek­tio­ta3.12.2019 10:10:26 EETTutkimus

Pitkään on arveltu, että jotkut solun omat proteaasit (valkuaisaineita pilkkovat entsyymit) osallistuisivat virusinfektion edistämiseen enterovirusten infektoimissa soluissa. Tähän mennessä on ollut epäselvää, mitä nämä proteaasit ovat. Jyväskylän yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa osoitettiin ensi kertaa, että viruksen sisältämien proteaasien lisäksi isäntäsolun omat kalpaiini-entsyymit pystyvät pilkkomaan viruksen polyproteiinia ja siten tuottamaan viruspartikkelien kasauksessa tarvittavia kapsidiproteiineja. Tuloksia voidaan hyödyntää antiviraalihoitojen kehittämisessä. Tutkimus julkaistiin Viruses-tiedejulkaisussa marraskuussa 2019.

Väitös 11.12.2019: Historia ja yritysten yhteiskuntavastuu3.12.2019 08:00:00 EETTutkimus

Tutkimuksen kapea-alaistuminen voi rajoittaa sen tulosten käytettävyyttä etenkin monitahoisten yhteiskunnallisten kysymysten yhteydessä. Vastaavasti rahoittajat ja tutkijat suosivat yhä enemmän poikkitieteellisiä tutkimushankkeita. Tutkimus osoittaa, että vaikka poikkitieteellisyyden tarjoamat mahdollisuudet kuulostavat lupaavilta, voivat niiden pohjalta asetetut tavoitteet olla erittäin hankalia toteuttaa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme