Jyväskylän yliopisto

Hiilineutraali ja luontoa kokonaisuudessaan heikentämätön yliopisto vuoteen 2025 mennessä

Jaa

Jyväskylän yliopiston tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Juuri julkaistu raportti Jyväskylän yliopiston ilmasto- ja luontohaitoista kertoo, miten yliopisto voi olla hiilineutraali ja luontoa kokonaisuudessaan heikentämätön jo vuonna 2025.

Yliopistot noudattavat hiilineutraalin kiertotalouden periaatteita omassa toiminnassaan ja tekevät konkreettisia toimia luonnon monimuotoisuuden vaalimiseksi rehtorineuvosto UNIFI:n kestävän kehityksen ja vastuullisuuden teesien mukaisesti. Jyväskylän yliopiston Kestävä ja Vastuullinen JYU -kehittämisryhmä antoi Resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdomille tehtävän selvittää, mitä yliopiston hiilineutraalisuuden saavuttaminen tarkoittaa ja minkälaisilla keinoilla tavoitteeseen voidaan päästä vuoteen 2030 mennessä. JYU.Wisdomin Sustainability for JYU -hankkeen loppuraportti osoittaa yliopiston merkittävimmät ilmasto- ja luontohaitat ja keinoja niiden vähentämiseen ja kompensointiin. Raportti julkaistiin keskiviikkona 28 maaliskuuta 2021 Wisdom Letters tutkimusselontekoja -julkaisusarjassa.
 
- Kiihtyvästi heikkenevä ympäristön tila vaatii nopeita toimia. Suomi tavoittelee kokoaan suurempaa ilmastokriisin ja luontokadon ratkaisijan roolia ja siinä yliopistoilla on annettavaa. Osoitamme keinot, joilla pienentää jalanjälkeä ja tuotamme innovaatiot, joilla kasvattaa kädenjälkeä eli toiminnan positiivisia vaikutuksia, kertoo JYU.Wisdomin johtaja Janne Kotiaho.
 
Sijoitukset ja hankinnat aiheuttavat suurimmat päästöt
Jyväskylän yliopiston hiilijalanjälki oli vuonna 2019 noin 40 873 tonnia (t) hiilidioksidiekvivalenttia (CO2e). Päästölähteet suuruusjärjestyksessä olivat sijoitukset (43 %), hankinnat (26 %), energia ja kiinteistöt (14 %), matkustaminen (12 %) sekä kampusravintola Semman ruoka (5 %).
 
- Yliopistomme hiilijalanjäljen jakauma on melko samanlainen muiden yliopistojen kanssa. Merkittävän eron tekee sijoitusten hiilijalanjälki, jota mikään muu yliopisto ei tiettävästi ole sisällyttänyt laskelmiinsa. Sijoitusten sisällyttäminen hiilijalanjälkeen on perusteltua sijoitusten omistusosuuden mukaisessa suhteessa ja tutkimuksemme osoittaa niiden olevan hyvin tärkeä osa yliopistojen hiilijalanjälkeä, selventää hankkeen projektipäällikkö, väitöskirjatutkija Sami El Geneidy.
 
Luontohaittojen arviointi kansainvälisesti ainutlaatuista
Sustainability for JYU -hankkeen kehittämä luontohaittojen arviointi on kansainvälisestikin tarkasteltuna ainutlaatuinen, sillä organisaatiotasolla luontohaittoja ei ole tiettävästi aiemmin arvioitu. Luontohaitat arvioitiin kaukolämmön ja hankintojen osalta. Jyväskylän yliopiston kiinteistöjen kaukolämpöenergian, eli puu- ja turve-energian, kulutus aiheutti vuonna 2019 21,3 luontotyyppihehtaarin heikennyksen. Yhden luontotyyppihehtaarin kokoinen heikennys vastaa kokonaan luonnontilassa olevan yhden hehtaarin kokoisen alueen hävittämistä. Yliopiston tekemät hankinnat heikentävät maankäytön kautta ekosysteemejä niin, että globaalissa mittakaavassa yksi laji potentiaalisesti kuolee sukupuuttoon noin 10 000 vuoden välein.
 
- Näin ilmaistuna Jyväskylän yliopiston aiheuttama luontohaitta voi vaikuttaa pieneltä. Mikäli kaikki maailman korkeakoulut, joita on 30 500 kpl, aiheuttaisivat keskimäärin saman verran haittaa kuin Jyväskylän yliopisto, kuolisi noin kolme lajia sukupuuttoon vuosittain pelkästään korkeakoulujen hankintojen seurauksena. Laajennus kaikkiin korkeakouluihin kuvastaa hankintojen aiheuttaman luontohaitan yleistä vakavuutta yksittäisen organisaation lukua paremmin, täsmentää El Geneidy.
 
Kestäviä ratkaisuja kohti planetaarista hyvinvointia
Raportin pohjalta yliopistossa aloitetaan työ, jonka lopputulemana Kestävä & Vastuullinen JYU -kehittämisryhmä tuottaa yliopiston vastuullisuusasiantuntija Ulla Helimon johdolla Jyväskylän yliopiston tiekartan planetaariseen hyvinvointiin.
 
- Tärkeintä on vähentää haittoja niin paljon kuin mahdollista, mutta vähennyksiä ja kompensaatioita voidaan tehdä rinnakkain, kertoo Helimo.Raportissa suositellaan mm. seuraavia toimenpiteitä haittojen vähentämiseen:
  • Seurataan sijoitusten hiili-intensiteettiä ja pienennetään sitä 70 % vuoteen 2030 mennessä
  • Tuetaan vuokranantajia energiamurroksessa ja edellytetään heiltä selvitystä siirtymästä päästöttömiin energianlähteisiin
  • Päivitetään hankinta- ja matkustusohjesäännöt minimoimaan ilmasto- ja luontohaitat
Myös hiilidioksidipäästöjen kompensointia
Raportti esittää, että Jyväskylän yliopisto keskittyy haittojen vähentämiseen ja kehittää sopivan kompensaatiomallin vuoteen 2025 mennessä. Näin ollen Jyväskylän yliopisto voi olla hiilineutraali ja luontoa kokonaisheikentämätön jo vuonna 2025 ja jatkaa edelleen haittojen vähentämistä. Päästöjen vähentämiseen ja kompensoimiseen voidaan käyttää ns. sisäisen kompensaation mallia, jossa ilmasto- ja luontohaitoille asetetaan yliopiston sisäinen hinta.
 
- Kompensaatiomaksuilla kerätyt varat voidaan ohjata sisäisen kestävän kehityksen rahaston kautta kestävän kehityksen tutkimukseen ja opetukseen, yliopistolla tehtäviin päästövähennysinvestointeihin tai perinteisten kompensaatioyksiköiden ostamiseen. Vastaavia systeemeitä on pilotoitu esimerkiksi ETH Zürich, UCLA ja Yalen yliopistoissa sekä Joensuun kaupungissa. Yliopistoyhteisön yksiköiden taloudellisen kestävyyden näkökulmat on kuitenkin otettava tarkasti huomioon, kertoo El Geneidy.
 
Työ jatkuu
Tulokset eivät kaikilta osin ole vielä kattavia ja vaativat jatkotyötä, erityisesti luontohaittojen osalta. JYU.Wisdom on resurssiensa puitteissa sitoutunut jatkamaan Sustainability for JYU hanketta niin kauan, että yliopisto on kestävä, hiilineutraali ja luonnon tilaa kokonaisuudessaan heikentämätön organisaatio. Hanke on myös toiminut ponnahduslautana poikkitieteelliselle väitöskirjalle, jonka tavoitteena on tuottaa talouskirjanpidon rinnalle ja osittain siihen perustuva ilmasto- ja luontohaittojen kirjanpitomalli. Väitöskirjan on määrä valmistua vuoden 2022 loppuun mennessä.

Lisätietoja:
  • Hankkeen projektipäällikkö Sami El Geneidy, +358405329892, sami.s.elgeneidy@jyu.fi
  • Professori Janne Kotiaho, janne.kotiaho@jyu.fi, +358 50 594 6881
  • Asiantuntija Ulla Helimo, ulla.t.helimo@jyu.fi, +358 50 340 4181
  • Jyväskylän yliopiston ilmasto- ja luontohaitat raportti: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/75182
  • Resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdom: www.jyu.fi/wisdom

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Tutkimushankkeessa luodaan kunnille ensimmäinen ekologisen kompensaation toimintamalli maankäytön suunnitteluun5.5.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Ekologisilla kompensaatioilla tarkoitetaan menetettyjen luontoarvojen kompensoimista toisilla luontoarvoja lisäävillä toimenpiteillä. Yhteistyöhankkeessa kehitetään ensimmäinen ekologisen kompensaation toimintamalli kuntien yhdyskuntasuunnitteluun. Mallia kehitetään ja testataan yhdessä Jyväskylän, Lahden ja Helsingin kaupunkien kanssa. Luontoarvojen lisäksi malli huomioi suunnittelussa alueiden virkistysarvot ja kompensoinnin sosiaalisen hyväksyttävyyden.

Liikunnalla ja painonhallinnalla mahdollista alentaa syöpäriskiä3.5.2021 07:30:00 EEST | Tiedote

Jyväskylän yliopiston yhteistyötutkimus osoittaa aikuisiän kehonpainon sekä fyysisen aktiivisuuden olevan yhteydessä Lynchin oireyhtymää kantavien ihmisten syöpään sairastumisikään. Lynchin oireyhtymä on periytyvä syöpäalttiusoireyhtymä, joka lisää riskiä useille eri syöville. Valtaosa sairastuu yhteen tai useampaan syöpään elämänsä aikana. Elämäntavat voivat vaikuttaa syöpään sairastumiseen ja sairastumisikään, mutta aihetta on tutkittu vielä niukasti. Tutkijat suosittelevat, että elintapojen seuranta yhdistettäisiin osaksi riskiryhmien seulontakäyntejä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme