Hiilinieluasetuksen neuvotteluissa saavutettiin poliittinen sopu

Europarlamentaarikko Ville Niinistö (vihr.) neuvotteli varhain aamulla tänään poliittisen sovun LULUCF-asetuksesta jäsenmaiden kanssa. Neuvosto ja parlamentti hyväksyivät jäsenmaita sitovien, yhteensä 310 miljoonan tonnin nielutavoitteen vuodelle 2030. Tämän ansiosta EU voi saavuttaa noin -57 prosentin kasvihuonekaasujen nettopäästöjen vähennyksen vuoteen 2030 mennessä.

- On erittäin tärkeää, että europarlamentti ja ministerineuvosto pääsivät alustavaan sopuun hiilinieluasetuksesta näin YK:n ilmastokokouksen aikana. Nyt EU voi viestiä ilmastokokouksessa nostavansa vuoden 2030 päästövähennysten nettotavoitettaan tämän asetuksen avulla 55 prosentista noin 57 prosenttiin. Se lisää toivoa siihen, että ilmastokriisin kannalta riittävät toimet etenevät ja voimme edellyttää myös maailman muilta mailta maankäytön ilmastokestävyyden parantamista. Parlamentin raportöörinä olen tyytyväinen siihen, kuinka esitys parantaa nielupolitiikkaa johdonmukaisesti, huomioi aiempaa paremmin myös ilmastotoimien luontovaikutukset ja lisää maankäytön nielujen merkitystä EU:n edetessä kohti hiilineutraalisuutta. Maankäytön ohjaaminen kestävämpiin toimintatapoihin luo edellytyksiä myös hiiliviljelyn ja kestävien hiiltä varastoivien tuotteiden markkinoiden kasvulle, Ville Niinistö korostaa.

Ensimmäistä kertaa käyttöön otettiin periaate, jonka mukaan jäsenvaltioiden on asteittain lisättävä nielujaan, ja jokaiselle jäsenvaltiolle asetettiin sitova tavoite vuodelle 2030. Päästäkseen tavoitteisiinsa, jäsenvaltioilla saa olla nielujen tasoissa vuositasolla 2026-2029 vaihtelua nelivuotisen ”nielubudjetin” raameissa, mutta jäsenvaltioiden, jotka poikkeavat nieluja kasvattavalta käyrältään, on luotava nielujen pelastussuunnitelma. Jos jäsenvaltio ei pysy nelivuotisessa nielubudjetissaan, nielutavoitteesta puuttuva määrä kerrotaan kertoimella 1,08, ja lisätään jäsenvaltion v. 2030 tavoitteeseen.

Jäsenvaltioilla on, jo voimassa olevan LULUCF-asetuksen tavoin, mahdollisuus vuosina 2026-2029 käyttää myös muita joustoja: ne voivat käyttää taakanjakosektorilta yli jääneitä päästöoikeuksia, tai muiden jäsenvaltioiden tuottamia ja myymiä ylimääräisiä LULUCF-hyvityksiä. Lisäksi koko EU:n tasolla ajanjaksolla on käytettävissä -178 Mt CO2 ekv:n jousto, jota voi käyttää ennen muuta luonnonhäiriöiden ja ilmastonmuutoksen pitkäaikaisten vaikutusten ja poikkeuksellisten päästöjen kompensoimiseksi, mutta myös muista syistä johtuvien nieluissa tapahtuvien vaihteluiden kompensoimiseksi. Euroopan parlamentti torppasi neuvoston ehdotuksen siitä, että luonnontuhoihin liittyvät päästöt voitaisiin jättää kokonaan laskennan ulkopuolelle.

Jäsenvaltioiden on myös parannettava tiedonkeruun menetelmiä ja järjestelmiä, joita ne käyttävät LULUCF-raportoinnissaan mahdollisimman pian, ja viimeistään vuoteen 2028 mennessä. Käytännössä tämä tulee tarkoittamaan tarkempia ja läpinäkyvämpiä tietoja siitä, mitä maankäyttösektorilla tapahtuu eritoten esimerkiksi luontoarvoiltaan monimuotoisissa elinympäristöissä.

Kuten taakanjakosektorilla, myös LULUCF-asetuksen toimeenpanossa on varmistettava, että asetuksen täytäntöönpano johtaa sosiaalisesti oikeudenmukaiseen vihreään siirtymään. LULUCF-asetuksen poliittiseen sopuun kuuluu yhtenä tärkeänä osa-alueena myös, että tiedon saatavuus, kansalaisyhteiskunnan osallistuminen päätöksentekoon sekä oikeussuojan toteutuminen ympäristöasioissa tulee tarkastelun kohteeksi hallintoasetusta tarkistettaessa.