Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Hiilitullit vähentäisivät tuntuvasti raudan, teräksen ja lannoitteiden tuontia Suomeen, mutta vaikutukset kansantalouteen jäisivät vähäisiksi

Jaa

Euroopan komission valmistelemat hiilitullit leikkaisivat tuontia Suomeen yhteensä neljänneksellä tullien alaisissa tuotteissa, joita tuodaan hiilitullien takaisista maista. Tämä ilmenee tuoreesta Etlan ja Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksesta. Merkittävimmät tullien vaikutukset osuisivat raudan ja teräksen sekä lannoitteiden tuontiin, erityisesti Venäjältä ja Kiinasta. Suomen kansantaloudelle hiilitullien vaikutukset jäisivät kuitenkin vähäisiksi. Tutkijat ehdottavat vero- ja tukipolitiikkaa kompensoimaan lähivuosina tiukentuvan ilmastopolitiikan vaikutuksia.

Etlasta tutkimuksen tekivät tutkija Ville Kaitila (vas.), tutkimusjohtaja Tero Kuusi ja tutkija Olli-Pekka Kuusela.
Etlasta tutkimuksen tekivät tutkija Ville Kaitila (vas.), tutkimusjohtaja Tero Kuusi ja tutkija Olli-Pekka Kuusela.

Euroopan komission ehdottamat hiilitullit on tarkoitus ottaa käyttöön asteittain vuonna 2023 koskemaan aluksi rajoitettua määrää päästöintensiivisiä tuotteita. Tällaisia ovat sementti, rauta ja teräs, alumiini, sähkö sekä lannoitteet. Tullien tarkoitus on vastata EU:n tiukemman ilmastopolitiikan mahdollisesti synnyttämään hiilivuoto-ongelmaan. Tullien vaikutuksista EU:n talouteen ja vientiin ei kuitenkaan ole vielä selvää näkemystä.

Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan hiilitullien vaikutukset tuontiin olisivat merkittäviä tullin piirissä olevissa tuotteissa, joita tuodaan hiilitullimuurin ulkopuolella olevista maista. Tullin alaisissa tuotteissa EU:n ulkopuolelta tuleva tuonti Suomeen vähenisi yhteensä noin 25 prosenttia olettaen, että maailmantalous on palautunut muuten normaalioloihin tullien käyttöönottoon mennessä. Etlan ja Suomen ympäristökeskuksen työ- ja elinkeinoministeriölle laatimassa raportissa ”Euroopan komission ehdottaman hiilirajamekanismin vaikutuksia Suomessa ja EU:ssa” (Etla Raportti 128) arvioidaan hiilitullien vaikutuksia keskeisillä teollisuussektoreilla (pois lukien sähkö). Tänään julkaistu raportti täydentää vuonna 2020 valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjaan laadittua laajaa tutkimusta hiilitulleista.

Selvimmät vaikutukset Suomessa näkyisivät Venäjältä ja Kiinasta tulevassa tuonnissa, erityisesti raudan, teräksen ja lannoitteiden Venäjän-tuonnissa. Suurin vaikutus syntyy raudan ja teräksen tuonnin vähenemisen kautta. Toiseksi suurin tekijä on lannoitteiden tuonnin väheneminen. Euromääräisesti pudotus tuonnissa näistä maista olisi noin 300 miljoonaa euroa.

Kansantalouden tasolla komission ehdottaman hiilitullin vaikutukset Suomeen jäävät kuitenkin tutkimuksen mukaan pieniksi, perustapauksessa bkt kasvaisi vajaat 0,01 prosenttia. Hiilitullit vaikuttavat paitsi kansantalouteen, myös kilpailuasetelmiin. Hiilitullit hyödyttäisivät teollisuussektoreita, jotka valmistavat tullin alaisia tuotteita sekä niitä, jotka tuottavat merkittävässä määrin välituotteita tulleista hyötyville sektoreille. Muu teollisuus sen sijaan kärsisi hiilitulleista kohonneiden tuotantokustannusten seurauksena.

– Vaikutuksissa on tietenkin eroja maittain sekä EU-alueella että unionin ulkopuolella. Tullien asettaminen vähentää tullien alaisten tuotteiden kilpailua EU:n sisällä, mutta kiristää kilpailua EU:n ulkopuolella, sanoo Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi.

EU:ssa hiilitullien vaikutukset Suomea suurempia

EU:n alueella ulkotuonnin osuus koko tuonnista on noin neljäsosa sementissä, rauta- ja terästuotteissa sekä alumiinituotteissa. Lannoitteissa ulkotuonnin osuus nousee yli 40 prosentin. Lisäksi koko EU:n alueelle tuovat maat ovat keskimäärin jonkin verran enemmän saastuttavia kuin Suomeen tuovat maat, siksi tuontivaikutukset EU:n alueella ovat myös jonkin verran suurempia.

EU:n tasolla suurimmat tullien vaikutukset kohdistuisivat Venäjältä, Kiinasta ja Intiasta tulevaan tuontiin sekä EU:n ulkopuolisista Euroopan maista tulevaan tuontiin.

Hiilitullit tulisi ulottaa myös lopputuotteisiin

Hiilitullit otetaan unionin alueella käyttöön samalla, kun EU:n ilmastopolitiikka kiristyy. Nyt julkistetun tutkimuksen perusteella tullien vaikutukset sen alaisten tuotteiden tuontiin ovat merkittäviä. Tutkijat varoittavatkin, että nykyinen ehdotettu tuoterajaus ei ole täysin ongelmaton.

– Mikäli hiilirajamekanismia ei uloteta mekanismin piirissä olevia tuotteita hyödyntäviin lopputuotteisiin, voi ympäristösääntely luoda kilpailuedun saastuttavalle tuonnille EU:hun, huomauttaa Etlan Tero Kuusi.

Täydentäviä veroinstrumentteja tai suoria teknologiatukia on Kuusen mukaan syytä harkita täydentävänä ratkaisuna ilmaisjaollisille päästöoikeuksille. Näin erityisesti tilanteissa, joissa EU:ssa tuotettu päästöiltään puhtaampi tuote korvautuu kansainvälisillä markkinoilla päästöintensiivisemmällä tuotteella EU:n kireämmän ilmastopolitiikan seurauksena.

Tutkijoiden mukaan EU:n pitäisi suunnitella mekanismi myös niin, että se vahvistaa monenkeskistä yhteistyötä ilmastonmuutosta vastaan vahingoittamatta kehitystä YK:n ilmastokonferenssissa ja ottamatta käyttöön menetelmiä, jotka vaikuttavat olevan kansainvälisten velvoitteiden ja sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän vastaisia.


Kaitila, Ville - Kuusela, Olli-Pekka - Kuusi, Tero – Pohjola, Johanna - Soimakallio, Sampo: Euroopan komission ehdottaman hiilirajamekanismin vaikutuksia Suomessa ja EU:ssa (Etla Raportti 128)

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Etlasta tutkimuksen tekivät tutkija Ville Kaitila (vas.), tutkimusjohtaja Tero Kuusi ja tutkija Olli-Pekka Kuusela.
Etlasta tutkimuksen tekivät tutkija Ville Kaitila (vas.), tutkimusjohtaja Tero Kuusi ja tutkija Olli-Pekka Kuusela.
Lataa
Tutkimusjohtaja Tero Kuusi
Tutkimusjohtaja Tero Kuusi
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla: Lakko pudotti odotettua enemmän paperiteollisuuden vientiä, samaan aikaan matkailun ja kaupan koronaelpyminen on hidastunut24.5.2022 08:00:00 EEST | Tiedote

Paperiteollisuuden viennin määrä laski vuoden alussa peräti 17 prosenttia vuoden takaisesta pitkittyneen lakon seurauksena. Etlan tänään julkaiseman kevään Toimialakatsauksen mukaan myös kaupan nopea kasvu on takanapäin, samalla kun matkailu- ja kuljetusalan toipuminen on hidastunut. Kansainvälinen matkustus takertelee erityisesti Uudellamaalla ja Kaakkois-Suomessa. Lukuisat toimialat kuitenkin kasvoivat ensimmäisellä neljänneksellä Suomessa vauhdikkaammin kuin EU:ssa keskimäärin.

Etla tutki: Koronatukitoimet auttoivat yrityksiä selviämään pandemian yli, mutta kriisin alkuvaiheessa tuet eivät kohdentuneet aina oikein17.5.2022 09:00:00 EEST | Tiedote

Koronakriisin aikana myönnetyt kustannustuet lisäsivät yritysten liikevaihtoa, tekivät yrityksistä voitollisia ja pienensivät riskiä joutua yrityssaneeraukseen. Myönnettyjen kustannustukien ansiosta osa korona-ajan tappiollisista yrityksistä muuttui voitollisiksi. Uudet tukikierrokset ovat kuitenkin hidastaneet talouden tervettä rakennemuutosta, ilmenee tänään julkaistusta Etla-tutkimuksesta. Jatkossa tulisi kiinnittää enemmän huomiota yritystukien päättymisen takarajaan, harkinnanvaraisuuteen sekä tukien parempaan kohdentamiseen.

Suomessa on henkivakuutusvaje: vain murto-osalla kotitalouksista on elintason säilyttävä henkivakuutus huoltajan kuoleman varalle10.5.2022 09:00:00 EEST | Tiedote

Suurimmalla osalla suomalaisista perheistä ei ole riskihenkivakuutusta, joka riittäisi korvaamaan huoltajan kuoleman aiheuttamat rahalliset menetykset. Suomessa on siis suuri henkivakuutusvaje. Henkivakuutusvaje on yleisintä nuorilla, suurituloisilla ja korkeasti koulutetuilla. Todennäköisimmin henkivakuutuksia ottavat työikäiset, parempituloiset ja avioliitossa olevat. Nyt julkaistussa Etla-tutkimuksessa on hyödynnetty henkivakuutusyhtiöiden Tilastokeskukselle tätä tutkimusta varten luovuttamia vakuutustietoja vuosilta 2018–2020.

Muistutuskutsu medialle: Henkivakuutusvaje Suomessa9.5.2022 11:10:13 EEST | Tiedote

Ennenaikaiseen kuolemaan liittyvään taloudelliseen menetykseen varautuminen on tullut aiempaa ajankohtaisemmaksi koronapandemian aikana. Kohonnut kuolemanriski on saanut monet pohtimaan henkivakuutuksensa riittävyyttä, mutta kuolemanvaraturvan tarpeen arviointi ei ole kuitenkaan helppoa. Etlan tiistaina 10.5. klo 9 julkaistava tutkimus kartoittaa ns. henkivakuutusvajeen suuruutta Suomessa. Tutkimuksen on rahoittanut Finanssiala ry ja tuloksia käsitellään syvemmin Finanssialan järjestämässä tilaisuudessa, johon on mahdollista osallistua joko etänä tai paikan päällä. Aika: Tiistaina 10.5. klo 9‒10 Paikka: Teams / Finanssiala ry:n Shockley-studio, Itämerenkatu 11–13, Helsinki Finanssiala ry:n ja Etlan yhteisessä tilaisuudessa Etlan tutkimuspäällikkö Olli Ropponen esittelee tuoreen tutkimuksen keskeiset tulokset ja havainnot. Kommenttipuheenvuoron pitää Finanssiala ry:n varatoimitusjohtaja Esko Kivisaari. Tilaisuuden moderoi Finanssiala ry:n kehityspäällikkö Jussi Karhunen. Tilaisuuden alu

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme