Hikoilun ja sydämen sykkeen tahdistumisen ymmärtäminen tarjoaa apuvälineitä vuorovaikutukseen
Emootiot ovat ihmiselle evolutiivisesti varhain kehittynyt toiminnanohjausjärjestelmä. Se koordinoi myös ihmisten sosiaalista yhteistoimintaa eli eräänlaista laumakäytöstä.
Yhteistahdistuminen eli synkronia on ilmiö, jossa kahden tai useamman henkilöt fysiologiset vasteet, esimerkiksi sydämen syke tai kämmenten hikoilu, alkavat kulkea samaan tahtiin. Simo Järvelän väitöstutkimuksen mukaan yhteistahdistuminen liittyy erilaisiin psykologisiin ilmiöihin kuten empatiaan ja sosiaaliseen läsnäoloon. Tutkimuksen havainnot auttavat ymmärtämään empatian kaltaisten prosessien perimmäistä luonnetta ja kehollisuuden vaikutusta niihin.
– Tutkin yhteistahdistumista digitaalista mediaa käytettäessä. Koehenkilöt katselivat pienryhmässä elokuvia, pelasivat tietokonepeliä eri kilpailuasetelmissa parin kanssa ja meditoivat jaetussa virtuaaliympäristössä, Järvelä kertoo.
Synkronia tuottaa vahvempaa vuorovaikutteisuutta
Yhteistahdistuminen on yhteydessä sekä empatiaan että sosiaalisen läsnäolon tuntemukseen.
– Elokuvia katsellessa sellaiset parit, joiden sydämen sykkeet olivat enemmän synkroniassa keskenään, kokivat vahvempaa sosiaalista läsnäoloa ja vuorovaikutteisuutta, Järvelä kertoo.
Käytettävissä oleva sosiaalisesti hyödynnettävän tiedon määrä ja tarkkaavaisuus tuntuvat vaikuttavan synkronoitumiseen, mutta kanssakäymisen sävy ei.
– Esimerkiksi tietokonepeliä pelatessa asetelman vaihtaminen kilpailusta yhteistyöhön ei vaikuttanut synkronian määrään. Tietokonepelaajan mukana oleminen kuitenkin vähensi synkroniaa, koska pelaajat eivät olleet enää ainoita oleellisia toimijoita eivätkä voineet keskittyä vain toisiinsa.
Yhteistahdistumisen visualisointi reaaliaikaisesti lisäsi koettua empatiaa ja sosiaalista läsnäoloa. Koehenkilöiden välisen synkronian näkyminen esimerkiksi näytöllä sykkivänä sydämenä lisäsi koettua empatiaa.
Etäteknologian empatialle on tilausta
Yhteistahdistuminen on Järvelän mukaan ilmiönä tunnettu. Sen yhteyttä empatiaan on tutkittu esimerkiksi potilaiden ja terapeuttien välisessä vuorovaikutuksessa. Digitaalisen median käytön yhteys sosiaalisen läsnäolon kokemukseen on tutkimusaiheena uusi.
Yhteistahdistumista mittaamalla voidaan antaa ihmisryhmälle reaaliaikaista tietoa siitä, missä määrin he ovat synkroniassa keskenään. Tällaiset sovellukset voivat helpottaa ja tehostaa tiimityöskentelyä ja toisaalta mahdollistaa aktiivisemman tunnetaitojen käyttämisen. Se vuorostaan edistää esimerkiksi työhyvinvointia.
– Synkroniaa tukevaa teknologiaa tullaan tulevaisuudessa hyödyntämään, ja prototyyppejä on kehitteillä myös Suomessa, Simo Järvelä sanoo.
– Polarisoituvassa ja vihapuheen täyttämässä maailmassa ihmisille voi olla valaisevaa ymmärtää, että synkronoitumista tapahtuu läheisessä vuorovaikutuksessa kanssaihmisten kanssa. Siihen ei vaikuta se, pelaammeko peliä yhdessä kilpaillen vai samalla puolella. Ehkä pelkkä ajatus siitä on pientä vastalääkettä me vastaan muut -ajatteluun.
***
FM Simo Järvelä väittelee 22.10.2020 kello 12 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta "Physiological Synchrony and Affective Protosocial Dynamics". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Athena, sali 107, Siltavuorenpenger 3A.
Vastaväittäjänä on professori Veikko Surakka, Tampereen yliopisto, ja kustoksena on professori Martti Vainio.
Väitöskirja julkaistaan sarjassa Studies in Cognitive Science.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
FM, tutkija Simo Järvelä
simo.v.jarvela@helsinki.fi
0405062714
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Kutsu medialle: Tule seuraamaan Viikin tutkimustilan lehmien keväistä laitumellelaskua 4.5.!15.4.2024 14:44:21 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto, Valio ja maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa kutsuvat median edustajat osallistumaan Suomen urbaanimpien lehmien laitumellelaskuun Viikin tutkimustilalla lauantaina 4. toukokuuta.
Diabeteslääke voi tehostaa immuunipuolustuksen taistelua rintasyöpää vastaan12.4.2024 10:11:23 EEST | Tiedote
Tyypin 2 diabeteslääke metformiini voi tutkimuksen mukaan auttaa elimistön immuunijärjestelmää tunnistamaan paremmin syöpäsoluja ja tehostaa puolustusreaktiota niitä vastaan.
Suurten suojelualueiden merkitys korostuu pohjoisten lintulajien suojelussa12.4.2024 09:31:44 EEST | Tiedote
Nykyinen suojelualueverkosto ei riitä hidastamaan kylmään sopeutuneiden, pohjoisten lajien, kuten järripeipon, taantumista pohjoisella pallonpuoliskolla, osoittaa Helsingin yliopiston tuore tutkimus. Tehokkain tapa hidastaa pohjoisten lajien häviämistä on suurten suojelualueiden perustaminen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme