Hiljainen lämpöpumppu ei häiritse nukkumista eikä naapureita

”Hiljainen sisäyksikkö merkitsee mukavuutta ja sitä, että lämpöpumpun voi pitää vaikka makuuhuoneessa viilentämässä myös yöllä. Ulkoyksikön hiljaisuutta taas kiittävät naapurit”, Daikin Finlandin toimitusjohtaja Mikko Ropponen tiivistää. 

Hiljaisen laitteen sisäyksikön voi sijoittaa vaikka makuuhuoneeseen

Laadukkaiden ilmalämpöpumppujen sisäyksikön äänenpaine on hiljaisella asetuksella vain 19 desibeliä eli ne tuottavat kuiskausta hiljaisempaa, tasaista huminaa. Sisäyksikön voi siis ongelmitta sijoittaa makuuhuoneeseen, jossa se myös puhdistaa sisäilmaa. 

Lämpöpumppujen tekniikka on kehittynyt nopeasti ja etenkin ääneen on kiinnitetty tuotekehityksessä huomiota. Vielä 10–15 vuotta sitten sisäyksikkö saattoi pitää 10 dB kovempaa meteliä verrattuna nykyisiin laitteisiin, ja tuolloin äänekkäiksi arvioituja laitteita pidettäisiin nykyään suorastaan meluisina.

Ääntä on pystytty vähentämään puhaltimen muotoilulla, vaimennetuilla asennuksilla ja myös invertteriohjauksella, joka mahdollistaa kierrosnopeuden pehmeän vaihtamisen. 

”Sisäyksikön äänitasoon vaikuttaa laitteen muotoilu ja etenkin puhaltimen rakenne. Daikin käyttää akustiikka-asiantuntijoiden suunnittelemia puhaltimen siipiä, jotka laskevat selvästi äänenvoimakkuutta perinteisiin puhaltimiin verrattuna. Lämpöpumput ovat siis kehittyneet vuosien saatossa äänenkin puolesta, mutta laitteiden vanhentuessa myös osien kuluminen voi lisätä ääntä”, Daikinin tuotepäällikkö Jussi Kummu sanoo. 

Siirrettävät laitteet kovaäänisimpiä

Kaikkein äänekkäimpiä ovat halvat, siirrettävät jäähdytyslaitteet. Niiden äänitaso on esimerkiksi Kuluttaja-lehden mittauksissa ollut 58–66 desibelin tasolla. 

Varsinaisissa ilmalämpöpumpuissa on kiinteästi asennettu ulkoyksikkö ja siihen liitetty sisäyksikkö. Siirrettävien laitteiden lämpöpumpputekniikka on samantyyppistä, mutta koko laite on pakattu yhteen yksikköön, joten kuuma poistoilma on ohjattava letkulla ulos oven tai ikkunan raosta. Varsin suurikokoiset siirrettävät laitteet vievät lattiatilaa, mutta niiden ongelmallisin ominaisuus on kuitenkin melutaso. 

”Se vastaa erittäin kovaäänistä keskustelua tai vieressä auki olevaa radiota, mikä ylittää myös roimasti asuntojen äänitason ohjearvot jopa päiväsaikaan. Siirrettävää laitetta en itse pitäisi päällä makuuhuoneessa yöaikaan”, Kummu toteaa. 

Ääntä syntyy kuitenkin aina, kun ilmaa liikutellaan, ja sitä enemmän, mitä nopeammin ilman on liikuttava. Modernin, laadukkaan ilmalämpöpumpun sisäyksikön äänitaso voi nousta täydellä teholla 41 desibeliin. Lukema vastaa suunnilleen lintujen laulusta syntyvää äänenvoimakkuutta. 

”Jäähdyttävää lämpöpumppua tosin käytetään täydellä teholla vain hetkellisesti, jos pahasti kuumenemaan päässeen kodin sisätilat halutaan jäähdyttää nopeasti. Illalla ja yöllä aurinko lämmittää vähemmän ja hiljaisellakin käyvä lämpöpumppu riittää mukavan sisäilman tuottamiseen. Silloin laadukkaan ilmalämpöpumpun äänenpaine jää 19–20 desibeliin”, Ropponen huomauttaa. 

Hellepäivinä sopiva asetus on joitakin asteita ulkolämpötilaa matalampi. Esimerkiksi kun ulkona on +28 °C, jäähdytyksen voi asettaa 24 asteeseen, sillä ilmalämpöpumpulla jäähdytettäessä sisäilma kuivuu ja tuntuu viileämmältä. Tällöin ulkoa on helppo siirtyä mukavuusalueelle sisälle. Oikealla käytöllä jäähdyttämiseen ei kulu turhaan sähköä.

Parvekkeella ja ahtaalla pihalla hiljainen ulkoyksikkö on edukseen

Kerrostaloissa jäähdyttävän ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö sijoitetaan lähes aina parvekkeelle. Sekä naapureiden parvekkeet että tuuletusikkunat ovat siis lähellä, joten kovaäänistä laitetta ei parvekkeelle voi asentaa. Sama koskee erityisesti uusia pientaloalueita, joilla ulkoyksikön voi joutua sijoittamaan vastapäätä naapurin terassia tai makuuhuoneen ikkunaa. 

Laadukkaan ilmalämpöpumpun ulkoyksikön äänenpaine on hiljaisella asetuksella 43 desibeliä. Valtioneuvoston määrittämä tiukempi ohjearvo uusilla asuinalueilla on puolestaan 45 desibeliä ja vanhoilla alueilla 50 dB. 

”Ulkoyksikön 43 desibelin äänenpaine tarkoittaa, ettei hurina tunnu ulkona häiritsevältä. Se vastaa kalusteisiin asennetun astianpesukoneen käyntiääntä”, Jussi Kummu kertoo. 

Sisälle kantautuviin ääniin vaikuttaa merkittävästi myös laitteen asennus. Asennusliike käyttää aina sopivia vaimennuskumeja tai -jousia, jotka ehkäisevät käyntiäänen ja värinän välittymistä sisätiloihin. 

Sekä ulkoyksikön sijoitusta että käyntiäänten hallintaa helpottaa myös mahdollisuus yhdistää useamman jäähdyttävän ilmalämpöpumpun sisäyksiköt yhteen ulkoyksikköön. Silloin yksi ulkoyksikkö voidaan sijoittaa äänien kannalta parhaaseen tai vähiten häiritsevään paikkaan vaikka autokatokseen. Silti sisällä eri tilojen lämpötilaa voi säätää erikseen.  

Tarvitaanko Suomessa jäähdytystä?

Suomessa voi olla kesällä hyvinkin tukalaa: 2000-luvulla on koettu useita kesiä,  jolloin päivälämpötila on pysynyt hellelukemissa yhtäjaksoisesti 3–4 viikkoa. Jopa keväällä isoista ikkunoista paistava aurinko voi tehdä monet asunnot häiritsevän kuumaksi. Vaikka ulkona olisi vielä pakkasta, sisätilat voivat aurinkoisella säällä lämmetä nopeastikin liki 30 asteeseen ikkunoiden kautta tulevan säteilyn ja sen lämmittämien pintojen vaikutuksesta.

”Erityisen paljon kuumenevat kaupunkiasunnot ja huoneet, joissa on suuri ikkunapinta-ala”, Jussi Kummu kertoo. 

Helle on yhtä tukalaa uusissa ja vanhoissa rakennuksissa. Uusissa taloissa suuret ikkunapinta-alat ovat jopa lisänneet sisätilojen kuumenemista – varsinkin etelän puolella. Jäähdytys ei kuitenkaan ole tavanomainen ratkaisu uusissakaan asunnoissa. Uusista asuinkerrostaloista vain joka kymmenenteen asennetaan jäähdytys. 

Jäähdyttävän ilmalämpöpumpun voi asentaa lähes joka asuntoon, myös kerrostalossa, jos asunnossa on parveke. Ilmalämpöpumppu ei vaikuta talon ilmanvaihtoon, koska se vain kierrättää sisäilmaa sisäyksikön läpi.

”Lattialämmitteisessä pientalossa ilmalämpöpumppu mahdollistaa myös nopean lämmityksen keväällä ja syksyllä, jolloin talon varsinainen lämmitysjärjestelmä reagoi liian hitaasti nopeasti vaihtelevaan ulkolämpötilaan. Lyhytaikaisesti voi olla tarpeen sekä lämmittää että jäähdyttää asuntoa saman vuorokauden aikana”, Mikko Ropponen sanoo. 

Melutason ylärajat öisin kello 22–7

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista / Asumisterveysasetus

• Taustamelusta erottuva melu 25 dB makuuhuoneissa
• Teknisten laitteiden aiheuttama melu asuinhuoneissa 33 dB 
• Uusilla asuinalueilla melutaso ulkona 45 dB, vanhoilla 50 dB