Hirvittääkö hiilijalanjälki? Älä panikoi, vaan mieti mitä muutos voi sinulle antaa
Hiilijalanjälki on ajatuksena vaikeasti hahmotettava, ja oman elämän päästöjen laskeminen voi tuntua työläältä ja jopa pelottavalta. Tarkkojen laskelmien sijaan kannattaakin jättää näpertely sikseen ja keskittyä isoihin linjoihin.
– Omasta elämäntilanteesta riippuu, millä valinnoilla voi oikeasti vaikuttaa hiilijalanjälkensä kokoon, sanoo Vaasan ammattikorkeakoulun energia- ja ympäristötekniikan lehtori Asseri Laitinen.
Laitinen on vastikään saanut valmiiksi VAMKin hiilijalanjäljen laskennan, joka toteutettiin ympäristöteknologian 4:nnen vuosikurssin opiskelijoiden kanssa Ympäristönsuunnitteluprojekti-kurssilla.
Opetus- ja kulttuuriministeriö ohjeisti keväällä kaikkia ammattikorkeakouluja laskemaan hiilijalanjälkensä. Tulosten perusteella pohditaan, miten korkeakoulujen ilmastopäästöjä voisi vähentää.
– VAMKissa suurimmat päästöt tulevat lämmityksestä. Yhteensä siitä koituu 57 prosenttia koko hiilijalanjäljestä eli noin 260 tonnia hiilidioksidia vuodessa.
Lämpö ja sähkö kestäviksi
Lämmitys on Suomen oloissa tyypillisesti energiasyöppö, ja nykyaikainen opiskelu käyttää myös melkoisesti sähköä. VAMKissa pohditaan nyt, miten ilmastokysymykset voisi parhaiten ottaa huomioon lämmön tuotannossa.
– Käytämme kaukolämpöä, ja siitä on tarjolla vaihtoehto, jota käyttämällä voidaan antaa ilmastotakuu lämmöntuotannolle. Siten saisimme nollattua suurimman päästölähteemme. VAMKin käyttämä sähkö on jo nyt päästötöntä sähköä, Asseri Laitinen kertoo.
Myös kotitalouksissa lämmitys ja asuminen tuottavat ison osan keskivertokansalaisen ilmastopäästöistä. Sitran selvityksen mukaan vuonna 2018 keskivertosuomalaisen hiilijalanjäljestä 20 prosenttia johtui asumisesta.
Suurin yksittäinen päästölähde oli liikenne ja matkustaminen. Siitä aiheutui 29 prosenttia hiilijalanjäljestä. Ruoan päästöt olivat 18 prosenttia, ja loput eli suurin osa putosivat suurimpaan lokeroon eli muuhun kuluttamiseen. Muu kuluttaminen vastasi 33:a prosenttia hiilijalanjäljestä eli 3 400 kilogrammaa hiilidioksidia vuodessa henkilöä kohti.
– Yksilön hiilijalanjälki ei ole mukana ammattikorkeakoulun laskennassa. Esimerkiksi opiskelijoiden ja henkilökunnan liikkuminen koululle ja sieltä takaisin ei ole kerryttänyt VAMKin päästöjä, mutta henkilökunnan työajalla tekemät liikematkat ovat. Jatkossa nämä seikat tulisi ottaa jollain tasolla huomioon ja rohkaista meitä kaikkia ympäristöystävällisempään liikkumiseen.
Katse lähelle
Yhden suomalaisen hiilijalanjälki oli vuonna 2018 yhteensä keskimäärin 10 300 kilogrammaa. Se on maailman mittakaavassa paljon.
On laskettu, että jos kaikki maailman ihmiset eläisivät samalla tapaa kuin suomalaiset, maapallon kantokyky ei kestäisi mitenkään. Itse asiassa palloja saisi olla lähes neljä nykyisen yhden sijaan.
Siksi on tehty erilaisia sopimuksia, joissa on määritelty tavoitteita päästöjen vähentämiseksi. Esimerkiksi Pariisin ilmastosopimuksessa tavoitteeksi on asetettu 2 500 kilogramman vuosittainen hiilijalanjälki kaikille maailman kansalaisille. Suomi on tehnyt myös omia lupauksia, ja tavoitteena on, että suomalaisten hiilijalanjälki puolittuu vuoteen 2030 mennessä.
– Tärkeää on muistaa, että kukaan ei silti ole kieltämässä esimerkiksi autoilua tai lihansyöntiä kokonaan. Jokainen voi keskittyä siihen, mitä voi tehdä sen sijaan että miettisi, mitä ei kohta saa tehdä, Asseri Laitinen pohtii.
Valveutunut kansalainen voikin aloittaa omat ilmastotalkoonsa miettimällä omaa elämäntapaansa. Jos on tavallisesti tapana lentää pari kertaa vuodessa ulkomaille, voisi pyrkiä suosimaan vaihteeksi lähimatkailua. Jos taas asuu valtavassa talossa, esimerkiksi lämmitysmuotoa vaihtamalla voi saada aikaan mittavan päästövähennyksen.
– Voi myös miettiä vaikkapa, onnistuisiko osa automatkoista polkeakin pyörällä. Samalla voi saada terveyshyötyjä lisääntyneestä liikunnasta.
Tänä vuonna pandemia on rajoittanut ihmisten liikkumista sekä töissä että vapaa-ajalla. Osalle ihmisistä poikkeusvuosi voi opettaa uudenlaista elämäntapaa.
– Jos hiilijalanjäljen laskeminen kiinnostaa, yksi työkalu siihen on Sitran laskuri. Siihen voi syöttää omat tietonsa.
Sitran laskuriin pääset osoitteesta https://elamantapatesti.sitra.fi
Yhteyshenkilöt
Asseri Laitinen, lehtori, energia- ja ympäristötekniikka
020 766 3321 / asseri.laitinen@vamk.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Vaasan ammattikorkeakoulusta valmistuu kansainvälisiä ja asiantuntevia insinöörejä, tradenomeja, sairaanhoitajia, terveydenhoitajia ja sosionomeja. Työelämälähtöiset opintomme ja elinvoimainen Vaasan seutu varmistavat erinomaiset työllistymisen mahdollisuudet. Opiskelijoita on noin 3700 ja henkilöstöä 200.
VAMK painottaa koulutuksessaan energiatehokasta tekniikkaa, vientiteollisuuden liiketoimintaosaamista ja moderneja sosiaali- ja terveyspalveluja. Teemme tiivistä yhteistyötä alueen korkeakoulujen sekä seudun energiateknologian keskittymän kanssa, joka on Pohjoismaiden merkittävin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Vaasan ammattikorkeakoulu VAMK
Turun AMK:n ja VAMKin suosittu vetytalouskoulutus saa jatkoa15.4.2024 07:20:00 EEST | Tiedote
Energiantuotannon rakennemuutos kohti päästöttömiä energiaratkaisuja on luonut kysyntää erilaisille vetytalouskoulutuksille. Turun ja Vaasan ammattikorkeakoulujen suosittu Vedyntuotanto ja vetytalouden arvoketjut – verkkokoulutus saa jatkoa syksyllä 2024 ja vastaa osaltaan kasvaneisiin osaamistarpeisiin.
Vaasan ammattikorkeakoulu hakee rehtori, toimitusjohtajaa8.4.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
VAMK hakee rehtori, toimitusjohtajaa johtamaan Vaasan ammattikorkeakoulua tehokkaasti ja tuloksellisesti ammattikorkeakoulun arvojen ja strategian mukaisesti. Tehtävän haku päättyy 30.4.2024.
Yhteishaussa VAMKin verkko- ja monimuoto-opinnot vetovoimaisimpia27.3.2024 15:30:39 EET | Tiedote
Kevään toinen yhteishaku suomenkielisiin AMK- ja YAMK-koulutusohjelmiin päättyi tänään 27.3.2023 klo 15. VAMKin haussa olleista tutkinto-ohjelmista suosittuja olivat erityisesti verkko- ja monimuotototeutuksena tarjottavat koulutukset.
Kevään toinen yhteishaku alkaa – löydä oma polkusi VAMKissa13.3.2024 07:30:00 EET | Tiedote
Korkeakoulujen kevään toinen yhteishaku käynnistyy tänään 13.3. ja jatkuu 27.3. saakka. Vaasan ammattikorkeakoulussa on haettavana suomenkielisiä AMK- ja YAMK-tasoisia koulutusohjelmia, joista valmistuu asiantuntijoita tekniikan alalta, liiketalouden alalta sekä sosiaali- ja terveysalalta. Tarjolla on sekä perinteisiä päivätoteutuksia että joustavia monimuoto- ja verkkototeutuksia. Opinnot alkavat elokuussa 2024
ABB vahvistaa yhteistyötään VAMKin kanssa5.3.2024 09:07:06 EET | Tiedote
ABB on allekirjoittanut avainkumppanuussopimuksen Vaasan ammattikorkeakoulun kanssa. Avainkumppanuus mahdollistaa systemaattisen ja tuloksellisen yhteistyön.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme