Helsingin yliopisto

Historialliset karjalaiset sanomalehdet digikäyttöön

Jaa

Vanhoja Käkisalmen ja Laatokan alueen sanomalehtiä pääsee nyt lukemaan digitaalisesti Kansalliskirjaston digi.kansalliskirjasto.fi -verkkopalvelussa. Kansalliskirjasto ja Kopiosto ovat sopineet lehtien digitoinnista ja avoimesta verkkokäytöstä.

Käkisalmen ja Laatokan alueen lehdistä digi.kansalliskirjasto.fi -palvelussa ovat luettavana Käkisalmen Sanomat, Käkisalmen sanomain asiamieslehti, Käkisalmelainen, Käkisalmen kaupunki- ja maaseurakunnan seurakuntalehti, Laatokka, Sisämaa-Laatokka ja Itä-Karjala -lehtien kaikki julkaistut numerot.Käkisalmi ja Laatokka sijaitsevat Venäjällä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella Karjalankannaksella.

Arkistot aukeavat perjantaina 21.9.2018. Samana päivänä avataan karjalaista yhteishenkeä vaalivan Käkisalmi-säätiön juhlanäyttely Heinolan taidemuseossa.

”Heimo, joka ei tunne menneisyyttään on juureton. Käkisalmelaiset juuret ovat tukevasti Karjalankannaksen, Vuoksen ja Laatokan maisemissa. Näissä maisemissa ovat syntyneet nämä nyt digiversiona julkaistavat lehdet. Juurihoitoa saavat nyt tätä kautta paitsi karjalaiset, myös koko Suomen kansa. On hienoa olla mukana tässä merkittävässä pilottihankkeessa.”, toteaa Käkisalmi-säätiön hallituksen puheenjohtaja Erkki Heiskanen.

”Sanomalehdet ovat rikkaita ja monipuolisia aineistoja. Päivän lehdistä me suomalaiset olemme kautta aikojen lukeneet ajankohtaiset tapahtumat, olivat ne sitten politiikkaa, taloutta, tiedettä, kulttuuria tai taidetta. Sanomalehdet kertovat ja tallentavat paikalliset, alueelliset ja valtakunnan ajankohtaiset tapahtumat kansakunnan historiaan aikalaisten silmin, jälkipolvien tutkittaviksi”, sanoo yhteyspäällikkö Pirjo Karppinen Kansalliskirjastosta.

Tutkijat ja suuri yleisö voivat selata digitoituja Käkisalmen ja Laatokan alueen lehtiä, tehdä hakuja aineistoon sekä kopioida ja tulostaa lehdistä artikkeleita tutkimus- ja omaan henkilökohtaiseen käyttöönsä.

Vanhojen lehtiaineistojen digitoiminen ja tarjoaminen yleisölle verkossa vaatii tekijänoikeuslain mukaan oikeudenhaltijoiden luvan. Tekijänoikeus on voimassa 70 vuotta tekijän kuoleman jälkeen. Kopiosto edustaa laajasti lehtien kustantajia ja tekijöitä, kuten toimittajia, valokuvaajia, kuvittajia, graafikoita ja kääntäjiä, ja pystyy myöntämään käyttöön tarvittavat luvat.

”On hienoa, että voimme mahdollistaa historiallisten lehtiaineistojen saamisen entistä laajemmin meidän kaikkien saataville. Nämä aineistot ovat tärkeitä tutkijoille ja muille historiasta kiinnostuneille”, lisensiointipäällikkö Kirsi Salmela Kopiostosta sanoo.


Lisätietoja: 

KANSALLISKIRJASTO, Yhteyspäällikkö Pirjo Karppinen, pirjo.karppinen@helsinki.fi, puh. 029 412 1423, https://www.kansalliskirjasto.fi/ ja https://digi.kansalliskirjasto.fi/

KOPIOSTO, Lisensiointipäällikkö Kirsi Salmela, kirsi.salmela@kopiosto.fi, puh. 09 4315 2349, www.kopiosto.fi

KÄKISALMI-SÄÄTIÖ, hallituksen puheenjohtaja Erkki Heiskanen, puh. 0400 496 983,ekiheiskanen@gmail.com

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

KANSALLISKIRJASTO, Yhteyspäällikkö Pirjo Karppinen, pirjo.karppinen@helsinki.fi, puh. 029 412 1423, https://www.kansalliskirjasto.fi/ ja https://digi.kansalliskirjasto.fi/

KOPIOSTO, Lisensiointipäällikkö Kirsi Salmela, kirsi.salmela@kopiosto.fi, puh. 09 4315 2349, www.kopiosto.fi

KÄKISALMI-SÄÄTIÖ, hallituksen puheenjohtaja Erkki Heiskanen, puh. 0400 496 983,ekiheiskanen@gmail.com

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Kansalliskirjasto vastaa kansallisen julkaisuperinnön säilyttämisestä, kuvailusta ja käyttöön asettamisesta osana ainutlaatuisten kokoelmiensa kartuttamista.

Toimimme myös kirjastokentän valtakunnallisena palvelu- ja kehittämisyksikkönä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Entinen ulkoministeri toimi epävirallisena yhteyshenkilönä Suomen ja Eurooppaliikkeen välillä11.4.2019 10:21:07 EESTTiedote

Helsingin yliopiston väitöskirjassa osoitetaan, kuinka Neuvostoliittoa koskeneiden ulkopoliittisten rajoitteiden vuoksi Hjalmar J. Procopén kaltaisen merkittävän yksityishenkilön toiminnalle syntyi sekä tilaisuus että tarve. Omalla toiminnallaan Hjalmar J. Procopé pyrki epävirallisesti turvaamaan Suomen etuja länsi-integraation alkuaikoina. Procopé oli toiminut Suomen ulkoministerinä maailmansotien välisenä aikana.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme