Jenna Kostet (s. 1984) on valmistunut Turun yliopistosta kansatieteen oppiaineesta. Hän työskenteli vuosia Turun linnassa. Hän on julkaissut useita teoksia, joista osa, kuten romaani Margaretan synti, käsittelee historian naisten tummia elämäntarinoita. Hän on myös suosittu neuleguru, ja hänen Kalevalan naisaiheisiin neuleisiin keskittyvällä Ihtiriekko knits -Instagram-tlilillään on yli 20 000 seuraajaa. Kostetin isä Juhani Kostet toimi ennen eläköitymistään Museoviraston pääjohtajana. Vasta ilmestyneessä kirjassaan Kuuden Katariinan jäljillä Kostet kirjoittaa inspiraatiostaan: 

Kuulen Katariinoista ensimmäisen kerran ollessani vasta lapsi. On vuosi 1988, olen neljävuotias. Isäni on ottanut minut mukaansa töhin. Hän käy museossa välillä illalla, kun siellä on rauhallista. Hän ei sytytä valoja. Villasukkani luistavat lattialla, otan vauhtia, liu’un pitkin pitkää hämärää käytävää ohi suurten karttojen, suljettujen toimistohuoneiden ja käytävän seinille kiinnitettyjen vanhojen näyttelyjulisteiden. – – 

Kun isä ottaa minut mukaansa linnaan, saan leikkiä sen saleissa ja käytävillä. Kuulen silloin tarinoita naisista, jotka ovat joskus eläneet linnassa. Kerran isä näyttää minulle kyynärpäänjäljet, jotka linnassa vankina istunut kuningas on jättänyt nojatessaan ikkunalautaan. Sovitan kyynärpääni ikkunalaudassa olevaan kuoppaan kuten tuhannet lapset minua aikaisemmin ja kuuntelen tarinaa kuningas Erikistä ja hänen Katariinastaan.
 
"Ajatus, että minua ennen linnassa on elänyt naisia, jotka ovat olleet osa paikan historiaa, tuntui kiehtovalta. Halusin yrittää selvittää, miten he ovat linnan kokeneet, mitä se on heille merkinnyt ja millainen vaikutus heillä on ollut linnan menneisyyteen ja nykyisyyteen", Jenna Kostet kertoo.

Kirjassasi löysit peräti kuusi Turun linnaa omalla tavallaan hallinnutta Katarinaa. Kuka on suosikkisi?
"Kaikki Katariinat omat omalla tavallaan mielenkiintoisia. Katariina Stenbock on erityisen kiinnostava, koska hänet kuvataan aina hieman sivustaseuraajana."

Kristina Katarina Stenbock saapui Suomeen vuonna 1637 Suomen kenraalikuvernööriksi nimitetyn miehensä kreivi Pietari Brahen kanssa. Kreivittären velvollisuuksiin kuului olla miehensä tukena, osallistua matkoille sekä antaa neuvoja tyttärensä aateliseen kasvatukseen.
 
Miksi keskityit historian naisiin?
"Naisista ei ole kovinkaan paljon kirjoitettu historiassa, sillä suurmiehet ja heidän sotansa ovat olleet isommassa roolissa. En usko, että naisten tarinat ovat olleet yhtään sen vähäpätöisempiä, vaikka niistä ei olisikaan jäänyt dokumentteja jälkipolville. Varsinkin kaunokirjallisuuden keinoilla näitä tarinoita on kiinnostava rakennella ja antaa ikäänkuin ääni niille, jotka eivät sitä ole omana aikanaan saaneet kenties kuuluville."
 
Jenna Kostet: Kuuden Katariinan jäljillä

Tietokirja, Aula & Co 2023

https://aulakustannus.fi/kirjat/kuuden-katariinan-jaljilla