Jyväskylän yliopisto

Historianopetuksen uudistuksen päämäärät kaipaavat selkiyttämistä

Jaa

Ida Vesterinen tarkastelee yleisen historian väitöskirjassaan historianopetuksen arkea, opetuskäytänteitä ja opettajan käsityksiä kansallisista opetussuunnitelmista. Havainnointiin ja haastatteluihin perustuva tutkimus toteutettiin osallistumalla yläkoulun kahdeksannen luokan historian oppitunneille yhden lukuvuoden ajan.

Ida Vesterinen
Ida Vesterinen

Historianopetus on ollut viime vuosikymmeninä muutoksessa niin Suomessa kuin kansainvälisestikin, kun opetuksen tavoitteeksi on asetettu historiallisen ajattelun taidot. Uudistuksen pyrkimyksenä on ollut saada oppilaat itse osallistumaan tiedonmuodostukseen ja siten ymmärtämään paitsi historiallista tietoa myös sen rakentumista. Tuoreimmassa, vuoden 2014 opetussuunnitelmassa tämä painotus vahvistui entisestään, kun oppiaineen arviointikriteerejä tarkennettiin.

– Tutkimaani luokkahuoneeseen taitopainotteinen opetus ei ollut kuitenkaan rantautunut. Opetus perustui pitkälti oppikirjan sisältöjen välittämiseen, eivätkä oppikirjat tukeneet historiallisen ajattelun oppimista. Toisaalta opettajan valitsemissa opetusmenetelmissä näkyi vahvana ihanne oppilaslähtöisyydestä, sillä oppilaat tekivät lukuvuoden aikana runsaasti itsenäistä tiedonhakua, Vesterinen kertoo.

Tutkittu opettaja suhtautui varauksella tuoreeseen opetussuunnitelmaan ja koki tarkennetut arviointikriteerit opettajan autonomiaa rajoittavana keinona saada opettajat sitoutumaan uudistukseen. Vielä vaikeampi pala olivat kuitenkin itse historian taidot. Uudistus vaikutti uhkaavan yleissivistyksen ja kriittisen kansalaisuuden ihanteita, koska erityisesti sisältötietojen merkitys uudistuksessa oli jäänyt epäselväksi.

– Uutta opetussuunnitelmaa laadittaessa olisi voitu huomioida opettajat hieman paremmin. Historianopettajat tutkitusti katsovat opetuksen merkitykseksi etenkin historian suurten linjojen hallinnan ja yleissivistyksen kartuttamisen. Opetussuunnitelmassa sisältötiedot on kuitenkin esitetty taidoista erillisinä, jolloin ne näyttäytyvät välineellisinä suhteessa taitoihin, Vesterinen pohtii.

Vesterinen myös epäilee, että historianopetuksen tavoitteiden pilkkominen pieniin osiin yksittäisiksi arvioitaviksi taidoiksi on hämärtänyt opetuksen varsinaista päämäärää ja mahdollisesti vaikeuttanut opettajien työtä, sillä näitä taitoja käytetään usein yhtäaikaisesti.

– Askeleena eteenpäin voisi olla paitsi arviointikriteerien yksinkertaistaminen myös historian taitojen sanoittaminen uudelleen historiallisen tiedon eri ulottuvuuksiksi, joita olisivat sisältötiedon ohella tieto ja ymmärrys siitä, kuinka tuota tietoa muodostetaan ja kuinka sitä käytetään yhteiskunnassa. Tällöin opetuksen kokonaispäämäärä voisi hahmottua nykyistä selkeämmin, Vesterinen ehdottaa.

FM Ida Vesterisen yleisen historian väitöskirjakäsikirjoituksen "Orders of history: An ethnographic study on history education and the enacted curriculum" tarkastustilaisuus pidetään 8.4.2022 klo 12 Jyväskylän yliopiston vanhassa juhlasalissa S212. Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Jannet van Drie (Amsterdamin yliopisto) ja kustoksena yliopistotutkija, dosentti, Simo Mikkonen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Tilaisuutta voi seurata myös etänä: https://r.jyu.fi/dissertation-vesterinen-080422

Kustoksen puhelinnumero, johon etäyleisö voi tilaisuuden lopussa esittää mahdolliset kysymyksensä, on +358408093949

Linkki väitösjulkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9078-7

Taustatietoja:

Ida Vesterinen on kirjoittanut ylioppilaaksi Viitasaaren lukiosta vuonna 2008. Vuonna 2015 hän valmistui filosofian maisteriksi yleisen historian oppiaineesta Jyväskylän yliopistosta. Vesterisellä on pätevyys opettaa historiaa, yhteiskuntaoppia ja elämänkatsomustietoa. Väitösaiheensa ohella hän on tutkinut muun muassa yläkouluikäisten historian tekstitaitoja sekä yliopiston historianopetusta.

Lisätietoja:

Ida Vesterinen, ida.a.a.vesterinen@jyu.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Ida Vesterinen
Ida Vesterinen
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme