Hittibiisien kirjoittaminen on myös tulevaisuuksien luotaamista
Suomessa työskentelee useita kansainvälisille markkinoille tähtääviä popmusiikin tekijöitä, kuten säveltäjiä, sanoittajia ja tuottajia. Popmusiikin teosvienti on Music Finlandin julkaisemien selvitysten mukaan ollut tasaisessa nousussa erityisesti 2010-luvulta eteenpäin.
– Musiikintekijät yrittävät saada kappaleitaan isoille kansainvälisille popartisteille, mutta kilpailu on kovaa ja popmusiikin trendit muuttuvat nopeasti, Riikka Hiltunen kertoo.
Populaarimusiikintutkimusta, tulevaisuudentutkimusta, luovuustutkimusta ja muodintutkimusta yhdistävä työ pohjaa kahdeksan suomalaisen musiikintekijän haastatteluihin ja kansainvälisten tiimien työskentelyn havainnointiin Music Finlandin Song Castle- ja A-Pop Castle -biisinkirjoitusleireillä. Musiikintekijöiden joukossa ovat muun muassa Stiginäkin tunnettu Pasi Siitonen, biisiviennissä nousukiidossa oleva Axel Ehnström, Eva & Manu -duon Eva Louhivuori sekä englantilainen Andrew Jackson, joka on tehnyt kappaleita muun muassa Dua Lipalle ja Katy Perrylle.
Onko musiikintekijä tulevaisuudentutkija?
Monet musiikintekijät luotaavat osin tiedostamattaankin vaihtoehtoisia musiikin tulevaisuuksia tavoilla, jotka muistuttavat tulevaisuudentutkimuksen tai vaatemuotiennakoinnin menetelmiä.
– Biisintekijät tarkkailevat edelläkävijöitä, jakavat havaintojaan kollegoidensa kanssa ja jatkavat menneisyydessä havaitsemiaan kaavoja tulevaisuuteen. Oletuksia tulevaisuudesta tehdään myös intuition ja kollektiivisen maun pohjalta. Monet biisintekijöiden ajattelumalleista muistuttavat hämmästyttävän paljon tulevaisuudentutkimuksen menetelmiä, Hiltunen kertoo.
Musiikintekijät saattavat olettaa, että tiettyä trendiä seuraa aina vastatrendi tai että tietty vuosikymmen tulee muotiin tietyn ajan päästä aina uudelleen. Toiset seuraavat pinnan alla kyteviä ilmiöitä tai nousevia trendejä Yhdysvalloissa tai Ruotsissa. Monet ennakoivat myös jatkuvuutta ja olettavat, että tietyt asiat tulevat aina pysymään suosiossa.
– Tällainen ennakointi voi rajoittaa luovuutta, jos musiikintekijät päätyvät oletuksen johdosta tekemään samankaltaisia kappaleita kuin ne, jotka ovat aiemminkin olleet suosiossa.
Herätystä musiikkialalle: ennakointi ja luovuus eivät ole vastakohtia
Yksittäisten tekijöiden ajattelusta löytyi Riikka Hiltusen mukaan myös eroja: erilaisia käsityksiä, uskomuksia ja arvoja.
– Joku saattaa välttää ennakointia siksi, että ajattelee menettävänsä siinä luovan prosessin rehellisyyden tai siksi, ettei yksinkertaisesti usko sen mahdollisuuksiin. Toiset puolestaan pitävät musiikin ajankohtaisuutta niin tärkeänä arvona, että näkevät ennakoinnin välttämättömänä osana työtään. Toisaalta käsitys omasta asemasta musiikkibisneksessä ja vaikuttamisen mahdollisuuksista vaikuttaa voimakkaasti siihen, miten rohkeasti tekijät uskaltavat luoda jotain mikä saattaisi muuttaa trendejä.
Tulevaisuudentutkimuksessa tavoitteena on usein myös lisätä tulevaisuusajattelua. Myös Hiltunen haluaa tutkimuksellaan herätellä koko musiikkialan tulevaisuustietoisuutta ja tuoda ennakointia esiin positiivisemmassa valossa.
– Ennakointi nähdään helposti laskelmointina ja siten vastakkaisena luovuudelle, vaikka popmusiikin kentällä ennakointi voi itsessään olla luovaa ja tulevaisuuksien luotaaminen työskentelyä inspiroivaa! Tulevaisuuteen voi aina myös yrittää vaikuttaa.
Väitöksen tiedot
FM Riikka Hiltunen väittelee 18.6.2021 kello 12.15 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta "Foresightfulness in the creation of pop music. - Songwriters' insights, attitudes and actions" (Ennakoivuus popmusiikin tekemisessä. Musiikintekijöiden näkemyksiä, asenteita ja toimintaa.). Vastaväittäjänä on professori Heidi Partti, Taideyliopisto, ja kustoksena on professori Susanna Välimäki.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Riikka Hiltunen
riikka.hiltunen@gmail.com
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme