Ilmoitettujen potilasvahinkojen määrä nousi 2010-luvulla yli 30 %. Trendi taittui kuitenkin koronavirusepidemian johdosta vuonna 2020, jolloin ilmoituksia tehtiin jopa 13 % vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vuodesta 2021 alkaen vahinkoilmoituksia on taas tehty vilkkaammin kuin koronan alkuaikoina.  

Hoitojonojen purkaminen koronan jäljiltä on jatkunut alkuvuonna 2022. Hoitoon pääsyssä on edelleen paikoin viiveitä, ja hoitovelkaa riittää purettavaksi. Potilasvakuutuksesta ei korvata vahinkoja, jotka ovat aiheutuneet terveydenhuollon rajallisista resursseista.  

– Niille olosuhteille tai hallinnollisille ratkaisuille, jotka ovat vaikuttaneet resurssipulan aiheutumiseen, ei voida antaa merkitystä arvioitaessa sitä, onko terveydenhuollon ammattihenkilö hoitotilanteessa saavuttanut häneltä edellytetyn osaamisen tason, kertoo Potilasvakuutuskeskuksen johtaja Minna Plit-Turunen. 

Vaikka koronavirusepidemia vaikutti hoitokontaktien vähenemisen myötä vahinkoilmoitusten määrään, korona ei sairautena merkittävästi näy potilasvahinkotilastoissa. Korona on mainittu pandemian aikana vain noin 300 vahinkoilmoituksessa. Ratkaistuista alle 10 prosenttia on täyttänyt jonkin korvausperusteen. 

– Rokotehaitoista on keskusteltu vielä kesän aikana. Koronarokotteen aiheuttamista haitoista tulee ilmoittaa Suomen Keskinäiseen Lääkevahinkovakuutusyhtiöön. Potilasvakuutuskeskus ei korvaa lääkeaineen aiheuttamia haittoja. Potilasvakuutuksesta voi kuitenkin saada korvausta esimerkiksi virheellisen pistostekniikan aiheuttamasta haitasta, muistuttaa Plit-Turunen.  

Korvausta sai reilu neljännes  korvauksenhakijoista  

Kesäkuun loppuun mennessä ratkaistuista tapauksista 965 eli 23 % arvioitiin korvattaviksi. Korvauksenhakijoista reilu neljännes sai myönteisen ratkaisun vähintään yhden ilmoittamansa tapauksen osalta.  

Korvatuista vahingoista suurin osa (92,9 %) on ns. hoitovahinkoja. Näissä korvausperusteena on, että potilasta olisi tullut hoitaa toisin ja näin toimien vahinko olisi todennäköisesti vältetty. Toisiksi eniten sattuu infektiovahinkoja (5,9 %).  

Korvauksia maksettiin alkuvuonna 2022 lähes 21 miljoonaa euroa, sisältäen korvaustoiminnan kulut. Maksettavat korvaukset määräytyvät potilasvakuutuslainsäädännön ja vahingonkorvauslain mukaan.  

– Korvausten arvioinnissa otetaan huomioon myös liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan ratkaisukäytäntö ja soveltuvin osin noudatetaan liikennevakuutuksen korvausohjeita, kertoo PVK:n korvauspäällikkö Elina Muukkonen. 

Potilasvakuutuskeskus julkaisee säännöllisesti tietoa potilasvahingoista. Tietoja voidaan hyödyntää potilasturvallisuustyössä.  

– Vuosittain julkaistavien vuosi- ja osavuosiraporttien lisäksi Potilasvakuutuskeskus tarjoaa sairaanhoitopiireille yksityiskohtaisia tietoja niiden alueella sattuneista potilasvahingoista laatu- ja potilasturvallisuustyön tueksi. Vahinkoaineistot ovat potilasturvallisuutta edistäviin tarkoituksiin myös tutkijoiden käytettävissä, kertoo Minna Plit-Turunen. 

Lisätietoja:
 Potilasvakuutuskeskuksen osavuosiraportti 2022 (pdf, aukeaa uudessa välilehdessä)