HSL ja VR: Joukkoliikenteeseen jäljitetyt tartunnat pysyneet nollassa

VR ja HSL ovat tehneet paljon toimenpiteitä, joilla matkustajien ja henkilökunnan turvallisuus on voitu pitää hyvänä. Myös asiakkaiden oma toiminta on ensiarvoisen tärkeää. Yksi syy tartuntojen vähäisyyteen joukkoliikenteessä liittyy matkustamisen lyhytkestoisuuteen ja siihen, että liikennevälineissä istutaan tyypillisesti hiljaa. Tällöin virusta kantavia aerosoleja ei leviä samalla tavalla sisäilmaan kuin puhuttaessa tai huutaessa. Lisäksi joukkoliikennevälineiden ilma vaihtuu muutamissa minuuteissa. Myöskään työperäisiä koronatartuntoja ei ole ollut VR:n junahenkilöstön eikä HSL:n matkalippujentarkastajien keskuudessa, vaikka työpäivistä valtaosa kuluu liikennevälineissä.

Kansainvälinen joukkoliikenneliitto UITP on seurannut tarkasti joukkoliikenteen koronatilannetta ja siitä tehtyjä tutkimuksia. ”Koronaviruksen tartuntariski joukkoliikenteessä on todella pieni, kun tarvittavista turvatoimista pidetään huolta ja kun matkustajat käyttäytyvät vastuullisesti”, sanoo UITP:n pääsihteeri Mohamed Mezghani.

Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että mahdollisuus saada koronatartunta junassa on häviävän pieni. Näin todetaan mm. Britannian raideliikenteen turvallisuudesta vastaavan organisaation RSSB:n raportissa ja saksalaisen Deutsche Bahnin teettämässä tutkimuksessa. Samansuuntaisiin päätelmiin on tultu myös ranskalaistutkimuksessa, jossa korostetaan, että joukkoliikennevälineissä harvemmin huudetaan, puhutaan ja nauretaan äänekkäästi.

”Joukkoliikennematkat kaupunkiliikenteessä ovat tyypillisesti lyhytkestoisia. Jos matkustajat suojautuvat maskilla, muistavat käsihygienian ja välttävät kovaäänistä puhumista matkalla, matkustamista voi pitää hyvin turvallisena. Suomalaisille istuminen hiljaa liikennevälineessä on onneksi luontevaa. Lisäksi liikennöitsijät ovat lisänneet liikennevälineiden puhtaanapitoa ja joukkoliikennevälineiden ilmastoinnissa käytetään raitista ulkoilmaa. Laitteiden koskettelua voi myös välttää esimerkiksi käyttämällä digitaalisia lippuja”, sanoo osastonjohtaja Mari Flink HSL:stä.

HSL ja VR kiittävät asiakkaita, jotka ovat ottaneet maskin käyttöön. HSL-alueella työmatkaliikenteessä maskeja käyttää jo tuntuvasti yli puolet matkustajista. Muutoin käytön aktiivisuus vaihtelee vuorokauden ajan mukaan. Keskiarvo maskien käytössä HSL-alueella on hieman yli 50 prosenttia. Kaukojunissa maskeja käyttää noin puolet matkustajista, ja Ekstra-luokassa on ollut maskipakko lokakuun lopusta lähtien.

Junissa ei ole todettu yhtään tartuntaketjua

 Etätyöt ovat selvästi vähentäneet matkustamista, ja syksyllä VR:n matkamäärät ovat tasoittuneet arkena noin puoleen vuoden takaisesta. HSL:n liikennevälineillä matkoja tehdään viime vuoteen verrattuna noin 60 prosenttia normaalista eli 800 000 matkaa arkipäivässä.

Työmatkaliikenteen notkahduksesta huolimatta suomalaiset matkustavat edelleen ahkerasti junalla vapaa-ajallaan, jolloin junaliikenteessä matkoja tehdään noin 70 prosenttia viime vuodesta, ja HSL-alueella likimain 65 prosenttia.

”Junalla matkustaminen ei ole loppunut koronan takia, matkustamisen tavat ovat vain muuttuneet. Kasvomaskin käyttö, etäisyyden pitäminen muihin ja ruuan tilaaminen omalle paikalle ovat esimerkkejä tästä muutoksesta. Matkustajat odottavat terveysturvallisuuden suhteen myös meiltä enemmän – siivouksesta ei voi tinkiä ja käsidesiä tulee olla tarjolla”, sanoo VR:n matkustajaliikenteen johtaja Topi Simola.