HSL:n strategia 2022–2025: Joukkoliikenne kasvuun data- ja liiketoimintalähtöisillä palveluilla ja kumppanuuksilla

HSL:n hallitus hyväksyi strategian tiistain 14.12. kokouksessaan.

"Erilaisista strategisista vaihtoehdoista on keskusteltu paljon ja sidosryhmiä laajasti osallistaen. Lopputulos on mielestäni erinomainen Helsingin seudun joukkoliikenteen ja asiakkaan tulevaisuuden kannalta", HSL:n hallituksen puheenjohtaja Matias Pajula kiittää.

"Paraskaan strategia ei toteudu ilman viestintää. Tämä strategia velvoittaa HSL:n olemaan herkeämättömässä vuorovaikutuksessa asiakaskunnan ja ympäröivän maailman kanssa", hallituksen varapuheenjohtaja Pekka Sauri evästää.

"Strategiamme vastaa poikkeuksellisen vaikean ajan haasteisiin kunnianhimoisella tavalla. Se on asiakaslähtöisen kestävän kasvun ja talouden tervehdyttämisen strategia. Päästötavoitteemme tukevat suurimpien omistajakuntiemme ilmastotavoitteiden toteutumista. Mutta se on yhtä lailla sosiaalisen ja taloudellisen vastuun strategia", HSL:n toimitusjohtaja Mika Nykänen sanoo.

Neljän strategisen tavoitteen ohjelma

• Kohti päästötöntä joukkoliikennettä
  Suomella ja pääkaupunkiseudun kunnilla on kunnianhimoiset hiilineutraalisuuden ja kestävän kehityksen tavoitteet. Suomi haluaa olla hiilineutraali vuonna 2035 ja HSL alueen kolme suurinta kuntaa jo vuonna 2030. Haluamme omalla toiminnallamme tukea näiden tavoitteiden saavuttamista kehittämällä joukkoliikennepalveluistamme päästöttömiä. Tavoitteenamme on vähentää vuoteen 2025 mennessä joukkoliikenteen Co2 päästöjä 90 % vuoteen 2010 verrattuna. Vuoteen 2035 mennessä tavoitteena on tarjota joukkoliikennepalvelut täysin päästöttömästi.
  
  
• Joukkoliikenteen käyttö ennätyslukemissa
  Tavoitteenamme tulevalla strategiakaudella on palauttaa joukkoliikenteen käyttö vahvalle kasvu-uralle ja saavuttaa jopa hieman pandemiaa edeltävää aikaa korkeampi nousijamäärä 400 miljoonaa nousijaa vuonna 2025. Tämä tarkoittaa 70 % kasvua matkustajamäärissä vuoden 2021 ennusteeseen verrattuna.
  
  
• Kustannustehokas joukkoliikenne
  Infra-, operointi- ja rahoituskulujen odotetaan kasvavan tulevalla strategiakaudella johtuen jo tehdyistä investoinneista ja päätöksistä mm. joukkoliikenneinfrastruktuuriin ja varikkoihin. Kustannussäästöjä pyritään saavuttamaan erityisesti liikennöintisopimusten uusimisen yhteydessä. Toiminnan kustannustehokkuuden tavoitteeksi tulevalle strategiakaudelle on asetettu matkustajakilometrikustannus pl. infra 0,25 € /km, mikä mittaa toiminnan kustannustehokkuutta kokonaisvaltaisesti huomioiden erityisesti niiden toimenpiteiden vaikutuksen, joihin HSL voi itse vaikuttaa tulevalla strategiakaudella.
  
  
• Tasapainoinen talous
  Tavoitteenamme on saavuttaa omistajaohjauksen 50 % subvention tavoitetaso. Tuloja koskeva tavoite vuodelle 2025 on 400 miljoonaa euroa. Keskeisin tulonlähde on edelleen lipputulot, joiden kasvattaminen on keskiössä. Lipputulojen määrä on hyvin vahvasti riippuvainen matkustajamäärien kehittymisestä. Strategiakaudella pyritään kuitenkin lisäämään myös muiden tulonlähteiden määrää. Tavoite tarkoittaa tulojen 24 % kasvua vuoden 2021 ennusteeseen verrattuna.

Strategiaan kirjattu tavoite palauttaa joukkoliikenteen käyttö kasvu-uralle, ja ylittää vuoden 2019 huippulukemien taso vuonna 2025, on vaativa. Kirittävää tähän hetkeen verrattuna on 70 prosenttia.

"Ydinasioita tavoitteen saavuttamisessa on, että ymmärrämme paremmin asiakkaidemme tarpeita ja pystymme reagoimaan niihin riittävän nopeasti ja laadukkaasti kysyntää vastaavalla ja kustannustehokkaalla tarjonnalla. Data- ja liiketoimintalähtöinen palvelujen kehittäminen on toimintamme ydintä. Se tarkoittaa entistä analyyttisempaa kustannusten ja hyötyjen arviointia", Nykänen toteaa.

Lähivuosien haasteena on talouden tasapainottaminen. Tavoitetilassa HSL:n toimintatuloista 50 prosenttia katetaan matkalipputuloilla ja 50 prosenttia omistajakuntien rahoitusosuudella. Koronatappioiden vuoksi kuntaosuuksilla katetaan nyt HSL:n kokonaiskustannuksista lähes 60 prosenttia, mikä on selkeästi yli HSL:n yleisperiaatteen ja omistajaohjauksen 50 prosentin subvention tavoitetason. Tavoitteena on, että kuntien maksuosuudet palaisivat keskimäärin 50 prosentin tasolle HSL:n omalla toiminnalla on mahdollisuus vaikuttaa ensisijaisesti joukkoliikenteen järjestämisen kustannustehokkuuteen.

Tulevina vuosina HSL:n kuluja kasvattavat investoinnit, infra- ja operointikulut sekä lisääntyvät rahoituskulut. Infrahankkeiden odotetaan nostavan infrakustannuksia nykyisestä hieman vajaasta 150 milj. eurosta lähelle 250 miljoonan euron vuodessa 2020-luvun lopulla. Lisäksi uudet liikennevälinehankinnat ja varikot lisäävät kustannuksia. Infra- ja operointikustannukset muodostavat noin 90 prosenttia toimintakuluista.

Parempaa dataa, aktiivisia kumppaniverkostoja

HSL:n toimintamallia tullaan kehittämään siten, että suunnittelualueista vastaavat moniammatilliset ryhmät, joissa liikennesuunnittelun, asiakasymmärryksen, datan ja talouden asiantuntijat pyrkivät parhaan mahdollisen palvelun tuottamiseen tulosvastuullisesti. Liikkumisen ja matkaketjujen sujuvuudella on tärkeä rooli hyvän asiakaskokemuksen sekä joukkoliikenteen kilpailukyvyn määrittäjänä.

Datan ja markkinan paremman ymmärryksen lisäksi matkaketjujen sujuvuuden kehittäminen edellyttää HSL:ltä tuntuvasi vahvempaa toimintaa kumppaniverkostoissa.

"Uskomme uusien liiketoiminnallisten mahdollisuuksien avautumiseen entistä tiiviimmän kumppaniyhteistyön avulla. Nostamme omaa rimaamme siinä, miten voimme datan, analytiikan ja kumppanuuksien avulla parantaa asiakkaidemme matkaketjujen sujuvuutta ja omaa tuottavuuttamme. Tämä ei ole ainoastaan HSL:n työtä, vaan on tärkeää, että olemme avoimia kokeilemaan ja kehittämään palveluja yhdessä kumppaneiden kanssa", Mika Nykänen toteaa.