HSY mittaa ilmanlaatua uusissa kohteissa – Mittauksilla selvitetään satamien, puunpolton ja liikenteen vaikutusta ilmanlaatuun

"HSY mittaa ilmanlaatua sekä pysyvillä että vuosittain siirrettävillä mittausasemilla. Vuosittain siirrettäviä asemia on pääkaupunkiseudulla neljä. Kaksi niistä sijaitsee vuonna 2019 Helsingissä, jossa mittaamme Länsisataman vaikutusta ilmanlaatuun Jätkäsaaressa ja pientaloalueiden ilmanlaatua Pirkkolassa. Muut uudet pääkaupunkiseudun mittauspaikat ovat tänä vuonna Vantaalla Tikkurilan Talvikkitiellä ja Espoossa Länsiväylän varrella Friisilässä. Lisäksi yksi siirrettävä mittausasema sijaitsee Kirkkonummen keskustassa", kertoo HSY:n ilmansuojeluyksikön päällikkö Maria Myllynen.

Satamien ja puunpolton vaikutukset tarkastelussa Helsingissä

Helsingin Jätkäsaaressa seurataan Länsisataman laivoista ja liikenteestä syntyviä ilmansaasteita kuten typpidioksidin, rikkidioksidin ja erikokoisten hiukkasten pitoisuuksia. Mittaukset käynnistyivät Tyynenmerenkadun varrella viikolla yksi. Lisäksi alueella mitataan työmaista aiheutuvaa pölyämistä. Pölymittaukset alkavat maaliskuun alussa.

Pohjois-Helsingissä HSY selvittää puupolton ja liikenteen vaikutuksia pientaloalueiden ilmanlaatuun. Pirkkolan ilmanlaatuasemalla HSY mittaa etenkin pienhiukkasten, mustan hiilen ja syöpävaarallisten yhdisteiden pitoisuuksia. Viereisellä pientaloalueella Paloheinässä täydennetään mittauksia uusilla pienikokoisilla mittalaitteilla eli sensoreilla. Lisäksi keräimillä selvitetään liikenteen päästöjen laimenemista eri etäisyyksillä Kehä I:stä.

Tikkurilan ilmanlaatu erityistarkastelussa

Vantaalla tutkitaan Tikkurilan ilmanlaatua monin eri tavoin. Tikkurilassa on vuonna 2019 kaksi mittausasemaa. Talvikkitiellä mitataan ilmanlaatua keskustan vilkasliikenteisimmän kadun varrella ja sitä täydentävät Neilikkapuiston pysyvän mittausaseman tulokset. Keskustassa on laajoja työmaita, joiden pölyisyyttä mitataan maaliskuusta alkaen Asematiellä, Vantaan kaupungintalon luona. Lisäksi selvitetään keräimillä ilmanlaatua ennen keskustan tiivistämisrakentamista.

Espoossa Friisilässä mitataan liikenteen ja katupölyn vaikutusta ilmanlaatuun Länsiväylän varrella. Mittauksilla seurataan pääväylien pölyisyyttä ja tulosten avulla tehostetaan pölyntorjuntaa yhteistyössä Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa.

Kirkkonummen keskustassa mitataan ensimmäistä kertaa ilmanlaatua jatkuvilla mittauksilla. Lindalintie 10:ssä sijaitseva mittausasema kertoo ilmanlaadusta Kirkkonummen keskustan vilkasliikenteisillä alueilla. Aiemmin Kirkkonummella on mitattu keräimillä liikenteen aiheuttamia typpidioksidipitoisuuksia ja puunpolton vaikutusta ilmanlaatuun.

Joka viides kuuluu ilmansaasteille herkkiin väestöryhmiin

"HSY:llä on pääkaupunkiseudulla yhteensä 11 mittausasemaa, jotka keräävät tietoa muun muassa hengitettävien hiukkasten, pienhiukkasten ja typenoksidien pitoisuuksista. Ilmansaasteista voivat saada oireita erityisesti hengitys- ja sydänsairaat, iäkkäät sekä pienet lapset. Heitä on noin 20 prosenttia väestöstä. Altistumista voi välttää seuraamalla ilmanlaatutilannetta, jonka voi tarkistaa osoitteesta hsy.fi/ilmanlaatu", Myllynen sanoo.

Pysyvät ilmanlaadun mittausasemat sijaitsevat Helsingissä keskustassa osoitteessa Mannerheimintie 5 ja Mäkelänkatu 50 sekä Kallion urheilukentällä ja Vartiokylässä. Espoossa ilmanlaatua mitataan pysyvästi Leppävaarassa ja Luukissa, Vantaalla Tikkurilan Neilikkatiellä ja Uudellamaalla Lohjalla.

Tietoa ilmanlaadun mittauksista

• HSY:llä on 11 ilmanlaadun mittausasemaa pääkaupunkiseudulla ja kaksi muualla Uudellamaalla. Ilmanlaadun mittausasemilla on useita mittalaitteita ja niillä mitataan useaa eri ilmansaastetta.
• Pysyvät mittausasemat ovat joka vuosi samassa paikassa, joten niiden mittaustuloksista nähdään ilmanlaadun kehitys.
• Siirrettävillä mittausasemilla mitataan ilmanlaatua vuoden kerrallaan eri paikoissa. Näin saadaan mitattua ilmanlaatua useilta eri alueilta.
• Keräimet ja sensorit ovat pienempiä yksittäisiä mittalaitteita, jotka täydentävät ilmanlaadun mittausverkkoa.

Tietoa ilmansaasteista

• Hengitysilmassa olevat typenoksidit ovat peräisin liikenteen, erityisesti dieselautojen ja raskaan liikenteen päästöistä. Typenoksideista eniten terveyshaittoja aiheuttaa typpidioksidi. Se supistaa korkeina pitoisuuksina keuhkoputkia ja lisää hengityselinoireita erityisesti lapsilla ja astmaatikoilla.
• Hengitettävät hiukkaset ovat suurimmaksi osaksi liikenteen nostattamaa katupölyä, joka voi aiheuttaa haittaa terveydelle etenkin keväisin. Karkeiden hiukkasten pitoisuuksien kohoaminen heikentää erityisesti hengityssairaiden hyvinvointia.
• Pienhiukkasia syntyy pääasiassa liikenteen ja puunpolton päästöistä. Lisäksi niitä kulkeutuu pääkaupunkiseudulle maan rajojen ulkopuolelta. Pienhiukkasia pidetään erityisen haitallisina terveydelle, sillä ne pääsevät tunkeutumaan keuhkojen ääreisosiin saakka.
• Rikkidioksidia vapautuu ulkoilmaan pääasiassa energiantuotannosta ja laivojen päästöistä. Se ärsyttää korkeina pitoisuuksina hengitysteitä. Rikkidioksidin pitoisuudet ovat pääkaupunkiseudulla matalia.
• EU:n PAH-yhdisteille eli polyaromaattisille hiilivedyille asettama tavoitearvo ylittyy paikoin pääkaupunkiseudun pientaloalueilla, joilla poltetaan paljon puuta. PAH-yhdisteitä syntyy epätäydellisessä palamisessa. Monet PAH-yhdisteet lisäävät syöpäriskiä.