Huhtikuun 2022 vesitilannekatsaus: Runsaslumisesta talvesta selvittiin keskimääräisellä kevättulvalla (Pohjalaismaakunnat)
Paljon lunta, mutta vain keskimääräinen tulva
Huhtikuun alun keskimääräistä kylmempi sää viivästytti lumen sulamista. Lumen vesimäärät olivat edelleen suuria ja huhtikuun alun lumisateet lisäsivät paikoin lumimääriä. Kevään tulvatilanteeseen varauduttiin laskemalla tekojärvien pintoja tavanomaista alemmaksi. Joidenkin tekojärvien (mm. Kalajärven tekojärven) pintoja laskettiin vielä huhtikuussa hieman lisää, jotta kevään tulvahuippua voitiin leikata mahdollisimman paljon.
Päivälämpötilojen nousu ja yöpakkasten väheneminen lisäsi jokien virtaamia huhtikuun puolivälistä alkaen. Pääsiäisen lämmin sää ja seuraavan viikon paikoin jopa yli + 15 asteen lämpötilat saivat lumet sulamaan ja virtaamat jyrkempään nousuun. Aurinkoinen ja sateeton sää ja pienet yöpakkaset sulattivat lumet kuitenkin melko rauhallisesti. Sulamisen jakautuminen melko pitkälle aikavälille pienensi selvästi tulvahuipun suuruutta.
Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueen joet saavuttivat tulvahuippunsa 21.–24.4. Kyrönjoen virtaama nousi Skatilassa suurimmillaan tasolle 299 m3/s ja Lapuanjoen huippuvirtaama joen alaosalla Kepossa oli 201 m3/s. Nämä virtaamat olivat lähellä keskimääräisiä vuosittaisia huippuvirtaamia kyseisillä havaintopaikoilla. Myös pääosalla rannikon pienemmistä joista tulvavirtaamat nousivat lähelle keskimääräisiä vuosittaisia huippuvirtaamia. Perhonjoella Vetelin Tunkkarin havaintoasemalla virtaama oli 26.4. suurimmillaan 97 m3/s, mikä on hieman suurempi kuin vuosittain keskimääräinen tulvahuippu.
Seinäjoesta Kyrönjokeen tulevaa virtaamaa pienennettiiin usean päivän ajan ottamalla sulamisvesiä Kalajärven, Kyrkösjärven ja Liikapuron tekojärviin noin 50 m3/s. Pitkämön tekoaltaan säännöstelytilavuus käytettiin, kun virtaama oli nousemassa suurimmilleen Ilmajoen taajaman kohdalla. Pitkämön tekoaltaan avulla virtaamaa voitiin pienentää noin 30 m3/s reilun vuorokauden ajan.
Lapuanjoella Hirvijärven ja Varpulan tekojärvet pienensivät Nurmonjoen haarasta tulevaa virtaamaa yhteensä noin 40 m3/s usean päivän ajan. Lapuanjoen päähaarassa Kuortaneenjärvi nousi ylimmillään tulvarajan tuntumaan 28.4. Kuortaneenjärven rannalla ainakin mökkiteitä oli veden alla ja osa matalla sijaitsevat lomarakennuksista oli kastumisvaarassa tai kastui.
Ähtävänjoella Alajärveen laskeva Kuninkaanjoki ja Lappajärveen laskeva Savonjoki tulvivat laajasti. Savonjoella jäät kerääntyivät noin 200 metrin mittaiseksi jääpadoksi Vimpelin Saarikentän kohdalle, mutta vesi pääsi kuitenkin virtaamaan jäiden läpi eikä vahinkoja aiheutunut. Lappajärven vedenpinta oli saavuttamassa tavanomaisen kesätason huhtikuun lopussa.
Huhtikuun lopulla virtaamat kääntyivät laskuun sään kylmetessä ja lumen vähetessä. Keski-Pohjanmaalla ja Ähtävänjoen latvaosilla lunta oli maastossa vielä melko runsaasti huhtikuun lopussakin.
Pitkään jatkunut talvi heikensi järvien happitilannetta
Heikoin happitilanne oli pienissä, matalissa ja rehevissä järvissä ja osassa tekojärviä. Tekojärvien happitilanne oli heikoin Närpiönjoen Kivi- ja Levalammessa. Lapuanjoen Hirvijärven ja Perhonjoen Venetjoen ja Patanan tekojärvissä syvänteen pohja oli lähes hapeton, mutta pinnassa tilanne oli parempi. Kyrönjoen Kyrkösjärven ja Kalajärven tekojärvien happitilanne oli hyvä. Luonnonjärvistä hapen vajauksesta kärsivät mm. Alajärvi, Ullavanjärvi ja Jääskänjärvi. Pahimmillaan happikadon seurauksena ovat kalakuolemat. Kalakuolemista on ilmoitettu ELY-keskukselle toistaiseksi vain Kokkolan Vähäjärveltä. Järvien happitilanne helpottuu sulamisvesien täyttäessä järviä ja lopullisesti tilanne paranee jäiden lähtiessä.
Pienissä joissa happamuushaittoja, suurten jokien ravinnekuormitus suurta
Happamuustilanne pysyi huhtikuussa suurissa joissa varsin hyvällä tasolla. Voimakkainta happamuus oli Lapuanjoessa, jossa pH laski arvoon 5,1. Muissa suurissa joissa pH vaihteli 5,8-6,3 välillä. Pienemmissä rannikon läheisissä joissa ja muutamissa sivujoissa happamuushaitat olivat selvästi voimakkaampia. Laihianjoella, Sulvanjoella, Lehmäjoella, Maalahdenjoella ja Vöyrinjoella pH laski tasolle 4,3-4,8. Myös happamuus voi aiheuttaa kalakuolemia, mutta toistaiseksi näistä ei ole tullut ELY-keskukseen ilmoituksia. Tulvat heikensivät vedenlaatua muutoinkin voimakkaasti. Jokivedet olivat sameita ja ravinne- ja kiintoainepitoisuudet olivat tulvahuipun aikana hyvin korkeita. Tulvien aiheuttama ravinnekuormitus kuormittaa voimakkaasti alapuolisia järviä ja rannikkovesiä. Jokivesien kuormitus näkyy satelliittikuvissa jokisuiden edustalla leviävänä selvänä samennuksena.
Pohjavedenpinnat nousussa
Maaliskuussa alkanut pohjavesipintojen tasainen nousu on jatkunut koko huhtikuun ajan. Pohjavesivarannot täyttyvät nyt lumen sulamisen ansiosta. Valtakunnallisilla pohjaveden seuranta-asemilla pinnankorkeudet ovat nousussa ja pääosin ajankohdan keskiarvojen tuntumissa, paikoitellen 10–50 cm korkeammalla ja paikoitellen 10–25 cm alempana.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta:
Johtava vesitalousasiantuntija Katja Haukilehto, puh. 0295 027 794 (säännöstely ja virtaamat)
Erikoistutkija Anssi Teppo, puh. 0295 027 948 (vedenlaatu)
Ylitarkastaja Krister Dalhem, puh. 0295 027 671 (pohjavedet)
Vesistöyksikön päällikkö Liisa Maria Rautio, puh. 0295 027 919
sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Päätoimipaikka Seinäjoki: Alvar Aallon katu 8, PL 156
Vaasa: Wolffintie 35 | Kokkola: Pitkänsillankatu 15
0295 027 500http://www.ely-keskus.fi/etela-pohjanmaa
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on monialainen, alueellinen toimija. Haluamme edistää alueemme elinvoimaa, kestävää kasvua ja hyvää tulevaisuutta sekä hyvinvointia ja sisäistä turvallisuutta. Hoidamme elinkeinoihin, ympäristöön ja liikenteeseen liittyviä tehtäviä asiakkaidemme eli ihmisten, yritysten ja yhteisöjen hyväksi. Teemme työtämme Etelä-Pohjanmaan lisäksi Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueilla ympäristö- ja liikenneasioissa.
ELY-keskusten valtakunnallisia tiedotteita voit lukea täältä: ELY-keskukset
NTM-centralen i Södra Österbotten är en branschövergripande, regional aktör. Vi vill främja livskraft, hållbar tillväxt, en god framtid samt välstånd och intern säkerhet i regionen. Vi sköter uppgifter i anslutning till näringslivet, miljön och trafiken för våra kunders, dvs. människors, företags och sammanslutningars bästa. Vi är verksamma utöver i Södra Österbotten även i Österbotten och Mellersta Österbotten i fråga om miljö- och trafikfrågor.
NTM-centralernas riksomfattande pressmeddelanden kan du läsa här: NTM-centralerna
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten
Karteringen av översvämningar längs Tjöck å börjar (Österbotten)24.4.2024 11:00:00 EEST | Tiedote
Kristinestads stad och NTM-centralen i Södra Österbotten samarbetar med att göra upp en kartering av översvämningshotade områden i det nedre loppet av Tjöck å. Kartläggningen ger bra grundinformation bland annat för planeringen av markanvändningen i området.
Tiukanjoen tulvakartoitus alkamassa (Pohjanmaa)24.4.2024 11:00:00 EEST | Tiedote
Tiukanjoen eli Teuvanjoen alaosalle tehdään tulvavaarakartoitus Kristiinankaupungin ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen yhteistyönä. Kartoitus antaa hyvät pohjatiedot muun muassa alueen maankäytön suunnitteluun.
Etelä-Pohjanmaalla maaliskuun lopussa 6594 työtöntä työnhakijaa24.4.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Työttömien työnhakijoiden määrä nousi Etelä-Pohjanmaalla vuoden takaisesta, mutta laski viime kuukaudesta.
Rekreationsplanen för Storsand i Nykarleby skickas för utlåtande och presenteras för allmänheten (Österbotten)23.4.2024 10:07:56 EEST | Tiedote
Under åren 2021–2023 har en rekreationsanvändningsplan beretts för naturskyddsområdena och Natura 2000-området vid Storsand i Nykarleby. Planen har framtagits i samarbete med en planeringsgrupp som bestått av representanter för Nykarleby stad, Monäs, Hirvlax, Monå och Harjux byars samfälligheter, Forststyrelsen och Närings- trafik- och miljöcentralen i Södra Österbotten. Planens främsta målsättning är att fastställa hur området kan utvecklas så att skyddet av områdets naturvärden och möjligheterna till rekreationsanvändning kan samordnas. Rekreationsanvändningsplanen är inte juridiskt bindande.
Uudenkaarlepyyn Storsandin virkistyskäyttösuunnitelma lähetetään lausuntokierrokselle ja esitetään yleisölle (Pohjanmaa)23.4.2024 10:07:56 EEST | Tiedote
Uudenkaarlepyyn Storsandin luonnonsuojelualueiden ja Natura-2000-alueen virkistyskäyttösuunnitelma on valmisteltu vuosien 2021–2022 aikana. Suunnitelma on laadittu yhteistyössä ohjausryhmän kanssa, johon on kuulunut Uudenkaarlepyyn, osakaskunnan (Monäs-Hirvlax-Monå och Harjux byars samfällighet), Metsähallituksen ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen edustajia. Virkistyskäyttösuunnitelman päätavoite on määritellä, miten aluetta voidaan kehittää siten, että luonnonarvojen turvaaminen ja alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia pystytään yhteensovittamaan. Virkistyskäyttösuunnitelma ei ole juridisesti sitova.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme