Huhtikuun 2023 vesitilannekatsaus: Aurinkoista ja kuivaa (Pohjalaismaakunnat)

Huhtikuussa koettiin kaksi tulvahuippua
Ensimmäinen lumien sulamisesta aiheutuva virtaamahuippu ajoittui huhtikuun puolivälin paikkeille. Virtaamat jäivät tavanomaista kevättulvaa pienemmiksi. Jäät sulivat ja lähtivät virtaamien noustessa eikä niiden kanssa ollut ongelmia. Pääosa lumista etenkin Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueilla suli huhtikuun puoliväliin mennessä. Keski-Pohjamaalla ja Ähtävänjoen vesistöalueella oli vielä jäljellä lunta jäljellä, eivätkä virtaamat pohjoisemmilla vesistöalueilla nousseet vielä huhtikuun puolivälissä merkittävästi.
Huhtikuun loppupuolella esiintyi runsaita sateita. Sateet nostivat virtaamat huhtikuun lopulla monin paikoin tavanomaista kevättulvaa suuremmiksi. Tulvatilannetta helpotti se, että joet ovat jäistä vapaita.
Perhonjoella Tunkkarissa virtaama nousi suurimmilleen huhti-toukokuun vaihteessa. Vappuna virtaama oli 141 m3/s, kun keskimääräinen vuosittainen suurin virtaama Tunkkarissa on 93 m3/s.
Myös Ähtävänjoen alaosalla tulvavirtaama huhtikuun lopussa oli selvästi tavanomaista kevättä suurempi. Virtaama nousi Herrforsin voimalaitoksella suurimmillaan tasolle 54 m3/s.
Lapuanjoen alaosalla virtaama nousi huhtikuun puolivälissä tasolle 149 m3/s ja huhtikuun lopussa tasolle 235 m3/s eli keskimääräistä kevättulvaa (200 m3/s) suuremmaksi. Kauhavalla Liinamaassa vedenpinta nousi yli 1,5 metriä tulvarajan yläpuolelle. Lapualla Poutussa joen vedenpinta kävi 40 senttimetrin päässä pengerrysalueiden tulvaluukkujen avaamistasosta.
Kyrönjoen alaosalla virtaama nousi huhtikuun puolivälissä tasolle 240 m3/s ja huhtikuun lopussa tasolle 295 m3/s, joka vastasi lähes keskimääräistä vuosittaista suurinta virtaamaa eli noin 300 kuutiota sekunnissa.
Myös osassa rannikon pienemmistä joista virtaama nousi selvästi tavanomaista kevättulvaa korkeammalle. Virtaamat ovat suuria erityisesti mm. Kruunupyyn-, Kälviän-, Kimo- ja Laihianjoella.
Tekojärvien ja säännösteltyjen järvien pinnat nousivat huhtikuun lopussa lähelle säännöstelyn ylärajoja. Säännösteltyien järvien juoksutuksia lisättiin selvästi lisätty monin paikoin. Tekojärvien tulovirtaamaa rajoitettiin juoksuttamalla vesiä vanhojen jokiuomien kautta mm. Seinäjoella Kyrkösjärven ohi ja Nurmojoella Hirvijärven ohi.
Virtaamien vaihtelut näkyivät jokien vedenlaadussa
Huhtikuun virtaamatilanteen vaihtelut näkyivät jokien vedenlaadussa. Kuun alkupuolella pintavalunta oli vähäistä ja jokien ravinne- ja kiintoainepitoisuudet olivat vielä talviaikaa vastaavalla tasolla. Tulvien alettua nousivat pitoisuudet joissa voimakkaasti. Vesi oli sameaa. Korkeimmat ravinne- ja kiintoainepitoisuudet mitattiin Lapväärtin-Isojoella ja Närpiönjoella kuun alkupuolella, Kyrönjoella ja Lapuanjoella kuun puolessa välissä ja Perhonjoella kuun loppupuolella. Tulvien laskettua myös pitoisuudet laskivat, tosin loppukuun sateet näkyivät uutena, mutta lievempänä nousuna. Happamuustilanne pysyi jokivesissä varsin hyvänä koko huhtikuun. Suurten jokien pH vaihteli välillä 5,7-6,4. Ainoastaan parissa pienemmässä rannikon joessa todettiin happamuushaittoja. On kuitenkin oletettavaa, että pahimmat happamuushaitat ilmenevät vasta toukokuussa.
Pohjavedenpinnat korkealla
Huhtikuussa lämpimämpi sää aiheutti lumien ja roudan sulamisen, minkä ansiosta maaperään pääsi imeytymään sulamisvesiä täydentämään pohjavesivarantoja. Kuukauden keskivaiheilla pohjaveden pinnankorkeudet lähtivät ripeään nousuun koko rannikkoseudulla. Loppukuun runsaiden sateiden takia pohjavedenpinnat ovat tällä hetkellä hyvin korkealla. Valtakunnallisilla pohjaveden seuranta-asemilla pinnankorkeudet ovat pääosin ajankohdan keskiarvoja korkeammalla.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta:
Johtava vesitalousasiantuntija Katja Haukilehto, puh. 0295 027 794 (säännöstely ja virtaamat)
Erikoistutkija Anssi Teppo, puh. 0295 027 948 (vedenlaatu)
Ylitarkastaja Krister Dalhem, puh. 0295 027 671 (pohjavedet)
Ryhmäpäällikkö Vincent Westberg, puh. 0295 027 956 (ma 8.5. alkaen)
sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta

Päätoimipaikka Seinäjoki: Alvar Aallon katu 8, PL 156
Vaasa: Wolffintie 35 | Kokkola: Pitkänsillankatu 15
0295 027 500http://www.ely-keskus.fi/etela-pohjanmaa
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on monialainen, alueellinen toimija. Haluamme edistää alueemme elinvoimaa, kestävää kasvua ja hyvää tulevaisuutta sekä hyvinvointia ja sisäistä turvallisuutta. Hoidamme elinkeinoihin, ympäristöön ja liikenteeseen liittyviä tehtäviä asiakkaidemme eli ihmisten, yritysten ja yhteisöjen hyväksi. Teemme työtämme Etelä-Pohjanmaan lisäksi Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueilla ympäristö- ja liikenneasioissa.
ELY-keskusten valtakunnallisia tiedotteita voit lukea täältä: ELY-keskukset
NTM-centralen i Södra Österbotten är en branschövergripande, regional aktör. Vi vill främja livskraft, hållbar tillväxt, en god framtid samt välstånd och intern säkerhet i regionen. Vi sköter uppgifter i anslutning till näringslivet, miljön och trafiken för våra kunders, dvs. människors, företags och sammanslutningars bästa. Vi är verksamma utöver i Södra Österbotten även i Österbotten och Mellersta Österbotten i fråga om miljö- och trafikfrågor.
NTM-centralernas riksomfattande pressmeddelanden kan du läsa här: NTM-centralerna
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten
NTM-centralen i Södra Österbotten har gett MKB-kontaktmyndighetens motiverade slutsats om miljökonsekvensbeskrivningen för Westenergy Oy:s projekt för tillverkning av syntetisk metan (Österbotten)31.5.2023 08:59:00 EEST | Tiedote
Westenergy Oy planerar en anläggning för tillverkning av syntetisk metan i närheten av Stormossens avfallscentral, på fastigheten där Westenergy Oy:s befintliga avfallsförbränningsanläggning finns. Projektområdet är beläget i Korsholms kommun nära gränsen till Vasa stad, söder om riksväg 8. Vid tillverkningen av syntetisk metan fångas koldioxid upp från avfallsförbränningsanläggningens rökgasflöde. Den uppfångade koldioxiden förenas med väte som har producerats med utsläppsfri el från vindkraft, varvid syntetisk metan i gasform bildas. Det gasformiga metanet överförs i vätskeform som en slutprodukt av syntetisk metan och den kan användas som bränsle i den tunga trafiken och i havstrafiken.
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on antanut YVA-yhteysviranomaisen perustellun päätelmän Westenergy Oy:n synteettisen metaanin valmistus -hankkeen YVA-selostuksesta (Pohjanmaa)31.5.2023 08:59:00 EEST | Tiedote
Westenergy Oy suunnittelee synteettisen metaanin valmistuslaitosta Stormossenin jätekeskuksen läheisyyteen, Westenergy Oy:n olemassa olevan jätteenpolttolaitoksen kiinteistölle. Hankealue sijaitsee Vaasan kaupungin rajan läheisyydessä Mustasaaren kunnassa, valtatie 8 eteläpuolella. Synteettisen metaanin valmistuksessa otetaan jätteenpolttolaitoksen savukaasuvirrasta talteen hiilidioksidia, joka yhdistetään päästöttömällä tuulivoimasähköllä tuotettuun vetyyn, jolloin muodostuu synteettistä kaasumaista metaania. Kaasumainen metaani nesteytetään synteettisen metaanin lopputuotteeksi, käytettäväksi raskaan liikenteen sekä meriliikenteen polttoaineena.
Muutoksia joukkoliikenteeseen Kurikassa25.5.2023 13:10:13 EEST | Tiedote
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus hankkii joukkoliikennettä yhteysvälillä Teuva – Kauhajoki – Kurikka – Ilmajoki – Seinäjoki. Yhteysvälin joukkoliikenteeseen on tulossa muutoksia, jotka koskevat pääosin Kurikan torin joukkoliikennepysäkin lisäämistä reittiin sekä joiltain osin Magneetin kiertoliittymän poistoa reitiltä. Muutosten jälkeen kaikki vuorot yhtä vuoroparia lukuun ottamatta kulkevat Kurikan torin kautta. Nykyisellään osa vuoroista on kulkenut suoraan magneetin kiertoliittymän kautta. Muutokset astuvat voimaan 5.6.2023. Ajantasaiset reitit ja aikataulut löytyvät helposti ja kätevästi sähköisistä reittioppaista, kuten valtakunnallinen reittiopas opas.matka.fi.
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on antanut YVA-yhteysviranomaisen perustellun päätelmän Fingrid Oyj:n Jylkkä-Alajärvi 2x400+110 kilovoltin voimajohtohankkeen YVA-selostuksesta (Pohjalaismaakunnat)24.5.2023 13:04:29 EEST | Tiedote
Fingrid Oyj suunnittelee 2 x 400+110 kilovoltin voimajohtohanketta, jossa pohjoisempana päätepisteenä on Kalajoen Jylkässä sijaitseva sähköasema ja eteläisempänä päätepisteenä on Fingridin Alajärvellä sijaitseva sähköasema. Reitit sijoittuvat seuraavien kuntien alueelle: Kalajoki, Alavieska, Sievi, Kannus, Toholampi, Kokkola, Kaustinen, Veteli, Halsua, Perho, Lappajärvi, Vimpeli ja Alajärvi. Tarkasteltavien voimajohtoreitti-vaihtoehtojen yhteispituus on noin 395 kilometriä. YVA-menettelyssä tarkastellut voimajohtoyhteyden reitit sijoittuvat pääosin uuteen maastokäytävään.
NTM-centralen i Södra Österbotten har gett MKB-kontaktmyndighetens motiverade slutsats om MKB-beskrivningen för Fingrid Abp:s projekt Jylkkä-Alajärvi 2x400+110 kilovolts kraftledningsprojekt (Landskapen i Österbotten)24.5.2023 13:04:28 EEST | Tiedote
Fingrid Abp planerar ett projekt med 2 x 400+110 kilovolts kraftledning, där den norra ändstationen är elstationen i Jylkkä i Kalajoki och den södra ändstationen är Fingrids elstation i Alajärvi. Kraftledningsrutterna går i följande kommuners områden: Kalajoki, Alavieska, Sievi, Kannus, Toholampi, Karleby, Kaustby, Vetil, Halso, Perho, Lappajärvi, Vimpeli och Alajärvi. Den sammanlagda längden på kraftledningsalternativen som granskas är ca 395 kilometer. Kraftledningsförbindelsens sträckningar som granskas i MKB-förfarandet löper huvudsakligen i en ny terrängkorridor.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme