Huhtikuun vesitilannekatsaus: Kevättulvasta kohti alkukesää
Jokien tulvahuippu huhtikuun alussa, Lappajärvi korkealla huhtikuun lopussa
Kyrönjoella ja Lapuanjoella suurimmat virtaamat saavutettiin huhtikuun ensimmäisenä päivänä. Virtaama oli tuolloin Kyrönjoen alaosalla Skatilassa 367 m3/s (keskimääräinen kevättulva 299 m3/s). Ilmajoella Nikkolassa Kyrönjoen vedenpinta oli korkeimmillaan 2. huhtikuuta tasolla N43 +39,85 m, joka oli 15 cm päässä pengerrysalueiden luukkujen avaamistasosta. Kyrönjoen alaosalla jäät kasautuivat ja muodostivat useita pienehkojä jääpatoja. Jääpatojen aiheuttamat vahingot jäivät pieniksi.
Lapuanjoen alaosalla Kepossa 1.4.2021 virtaama oli 236 m3/s (keskimääräinen kevättulva 196 m3/s). Lapualla Poutussa vedenkorkeus kävi 1. huhtikuuta korkeimmillaan tasolla N43 +27,84 m, joka on 56 cm päässä Lapuanjoen pengerrysalueiden tulvaluukkujen avaamiskorkeudesta. Perhonjoen virtaama oli suurimmillaan alaosalla 114 m3/s (keskimääräinen kevättulva 134 m3/s) Kaitforsissa 6.–7.4.2021.
Jokien virtaamat lähtivät huhtikuun alun jälkeen selvään laskuun. Huhtikuun sateet jäivät vähäisiksi ja yöt olivat melko kylmiä, joten loppusulaminen sujui rauhallisesti. Huhtikuun lopussa virtaamat olivat jo selvästi pienempiä kuin keskimäärin vastaavana aikana.
Tekojärviä ja säännösteltyjä järviä täytettiin tulvahuipun aikana ja näin pyrittiin hillitsemään jokien virtaamia. Kuortaneenjärven pinta oli korkeimmillaan huhtikuun puolivälissä tasolla N43 +76,44 m eli 46 cm päähän ns. tulvarajasta. Lappajärven pinta jatkoi nousuaan huhtikuun lopulle saakka ja oli korkeimmillaan 28.-29.4.2021 tasolla N60 +70,14 m. Vedenpinta oli 25 cm ylempänä kuin Lappajärven säännöstelyn kesäajan tavoitevyöhykkeen yläraja. Muiden säännösteltyjen järvien pinnat nousivat huhtikuun loppuun mennessä lähelle tavanomaisia alkukesän korkeuksia.
Pienet joet ja ojat kärsivät happamuudesta
Alkukuulle osunut kevättulvan huippu näkyi jokivesissä korkeina ravinne- ja kiintoainepitoisuuksina. Loppukuuta kohden pitoisuudet laskivat. Happamuushaitat ovat toistaiseksi olleet viime vuoden loppua lievempiä. Suurissa jokivesistöissä, kuten Kyrön- ja Lapuanjoki, happamuusarvot pysyivät kohtuullisina, alin pH-havainto oli Lapuanjoen 5,2. Sen sijaan useissa pienissä jokivesistöissä happamuuslukemat laskivat välille 4,5–4,9. Näitä olivat mm. Maalahdenjoki, Laihianjoki, Lehmäjoki, Vöyrinjoki ja Kälviänjoki. Pienissä ojissa happamuusarvot olivat vielä tätäkin alempia. Muutamassa pienessä joessa vesi oli happamuudesta johtuen kirkastunut ja fosforipitoisuudet hyvin alhaisia samalla kun typpipitoisuudet olivat erittäin korkeita.
Lumen sulaminen näkyy pohjavesissä
Pohjaveden pinnankorkeus on ajankohdan keskiarvossa tai hieman sen yläpuolella. Kauhajoen seuranta-asemalla pohjavedenpinta on peräti lähes metrin ajankohdan keskiarvon yläpuolella. Lumien sulaessa on muodostunut pohjavettä, mikä näkyy pohjaveden pinnankorkeuden nousuna. Sään lämmetessä pohjaveden pinnankorkeus alkaa todennäköisesti toukokuun aikana kääntyä laskuun.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta:
Johtava vesitalousasiantuntija Katja Haukilehto, puh. 0295 027 794 (säännöstely ja virtaamat)
Erikoistutkija Anssi Teppo, puh. 0295 027 948 (vedenlaatu)
Ylitarkastaja Tilda Rantataro, puh. 0295 027 668 (pohjavedet)
Vesistöyksikön päällikkö Liisa Maria Rautio, puh. 0295 027 919
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Päätoimipaikka Seinäjoki: Alvar Aallon katu 8, PL 156
Vaasa: Wolffintie 35 | Kokkola: Pitkänsillankatu 15
0295 027 500http://www.ely-keskus.fi/etela-pohjanmaa
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on monialainen, alueellinen toimija. Haluamme edistää alueemme elinvoimaa, kestävää kasvua ja hyvää tulevaisuutta sekä hyvinvointia ja sisäistä turvallisuutta. Hoidamme elinkeinoihin, ympäristöön ja liikenteeseen liittyviä tehtäviä asiakkaidemme eli ihmisten, yritysten ja yhteisöjen hyväksi. Teemme työtämme Etelä-Pohjanmaan lisäksi Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueilla ympäristö- ja liikenneasioissa.
ELY-keskusten valtakunnallisia tiedotteita voit lukea täältä: ELY-keskukset
NTM-centralen i Södra Österbotten är en branschövergripande, regional aktör. Vi vill främja livskraft, hållbar tillväxt, en god framtid samt välstånd och intern säkerhet i regionen. Vi sköter uppgifter i anslutning till näringslivet, miljön och trafiken för våra kunders, dvs. människors, företags och sammanslutningars bästa. Vi är verksamma utöver i Södra Österbotten även i Österbotten och Mellersta Österbotten i fråga om miljö- och trafikfrågor.
NTM-centralernas riksomfattande pressmeddelanden kan du läsa här: NTM-centralerna
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten
Rekreationsplanen för Storsand i Nykarleby skickas för utlåtande och presenteras för allmänheten (Österbotten)23.4.2024 10:07:56 EEST | Tiedote
Under åren 2021–2023 har en rekreationsanvändningsplan beretts för naturskyddsområdena och Natura 2000-området vid Storsand i Nykarleby. Planen har framtagits i samarbete med en planeringsgrupp som bestått av representanter för Nykarleby stad, Monäs, Hirvlax, Monå och Harjux byars samfälligheter, Forststyrelsen och Närings- trafik- och miljöcentralen i Södra Österbotten. Planens främsta målsättning är att fastställa hur området kan utvecklas så att skyddet av områdets naturvärden och möjligheterna till rekreationsanvändning kan samordnas. Rekreationsanvändningsplanen är inte juridiskt bindande.
Uudenkaarlepyyn Storsandin virkistyskäyttösuunnitelma lähetetään lausuntokierrokselle ja esitetään yleisölle (Pohjanmaa)23.4.2024 10:07:56 EEST | Tiedote
Uudenkaarlepyyn Storsandin luonnonsuojelualueiden ja Natura-2000-alueen virkistyskäyttösuunnitelma on valmisteltu vuosien 2021–2022 aikana. Suunnitelma on laadittu yhteistyössä ohjausryhmän kanssa, johon on kuulunut Uudenkaarlepyyn, osakaskunnan (Monäs-Hirvlax-Monå och Harjux byars samfällighet), Metsähallituksen ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen edustajia. Virkistyskäyttösuunnitelman päätavoite on määritellä, miten aluetta voidaan kehittää siten, että luonnonarvojen turvaaminen ja alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia pystytään yhteensovittamaan. Virkistyskäyttösuunnitelma ei ole juridisesti sitova.
Stegringen av vattenytorna i sjöarna avtar (landskapen i Österbotten)17.4.2024 12:27:03 EEST | Tiedote
Vattenytan i Kuortaneenjärvi når sannolikt sin högsta nivå idag onsdag. Under natten mellan tisdag och onsdag hölls vattenståndet i Kuortaneenjärvi på samma nivå, dvs. sjön ser ut att upphöra stiga.
Järvien pinnannousu hiipumassa (Pohjalaismaakunnat)17.4.2024 12:27:03 EEST | Tiedote
Kuortaneenjärven pinta saavuttanee korkeimman tasonsa tänään keskiviikkona. Kuortaneenjärven vedenpinnan korkeus pysyi tiistain ja keskiviikon välisen yön samalla tasolla eli nousu näyttäisi loppuvan.
Förbättring av anslutningen i Helsingby längs riksväg 3 i Korsholm inleds16.4.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
NTM-centralen och Sundström Ab Oy har undertecknat ett entreprenadavtal om att förbättra anslutningen i Helsingby längs riksväg 3. I projektet förbättras ojämnheterna i vägytan i anslutningområdet i Helsingby med hjälp av ny beläggning.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme