Helsingin yliopisto

Huono-osaisilla alueilla asuvilla kohonnut riski tulla epäillyksi rikoksesta

Jaa
Asuinalue itsessään ei kuitenkaan lisää riskiä, vaan ero selittynee niin sanotulla valikoitumisefektillä eli henkilöt, joilla on korkeampi riski rikollisuuteen, päätyvät todennäköisemmin asumaan huono-osaisimmille alueille, ilmenee Helsingin yliopiston tutkimuksesta.

Tuoreessa rekisteritutkimuksessa tarkasteltiin asuinalueiden huono-osaisuuden yhteyttä riskiin tulla epäillyksi rikoksesta. Suomen yhdeksään suurimpaan kaupunkiin rajatussa tutkimuksessa havaittiin riskin olevan jopa 30-kertainen henkilöillä, jotka asuivat huono-osaisimmilla alueilla verrattuna niihin, jotka asuivat hyväosaisimmilla alueilla.

- Suhteellisesti korkeimmat erot havaittiin, kun huono-osaisuutta mitattiin sillä kuinka isoa osaa alueen asukkaista oli edellisen vuoden aikana epäilty rikoksista, kertoo tutkijatohtori Jaakko Airaksinen Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista.

Kun huono-osaisuutta mitattiin työttömien, matalatuloisten, matalasti koulutettujen tai vuokralla asuvien osuuksilla, suhteelliset riskit olivat noin 3–10-kertaiset. Absoluuttiset erot rikosepäiltyjen määrissä olivat kuitenkin pienet mittarista riippumatta.

Huono-osaisella alueella asuminen nosti väkivaltarikosten riskiä yli 10 %

Asuinalueen huono-osaisuuden vaikutusta henkilöiden omaan riskiin tulla epäillyksi rikoksista tutkittiin vertailemalla henkilöiden rikosriskiä heidän asuessaan erilaisilla asuinalueilla.

-  Verrattuna aikaan, jolloin henkilö on asunut hyväosaisella alueella, huono-osaisella alueella asuminen nosti riskiä tulla epäillyksi väkivaltarikoksista noin 10–15 %. Muiden rikosten kohdalla huono-osaisella alueella asuminen ei juuri vaikuttanut riskiin, Airaksinen toteaa.

Erot asuinalueiden välillä selittynevätkin paremmin sillä, että henkilöt, jotka ovat riskissä tehdä rikoksia, päätyvät asumaan huono-osaisimmille alueille, kuin että asuinalueiden huono-osaisuus itsessään vaikuttaisi riskiin.

Tutkimus oli ensimmäinen laatuaan Suomessa ja siinä hyödynnettiin yli 500 000 suomalaisen rekisteritietoja 17 vuoden ajalta.

Alkuperäinen artikkeli: Airaksinen, J., Aaltonen, M., Tarkiainen, L., Martikainen, P., & Latvala, A. (2021). Associations of neighborhood disadvantage and offender concentration with criminal behavior: Between-within analysis in Finnish registry data. Journal of Criminal Justice74, 101813. https://doi.org/10.1016/j.jcrimjus.2021.101813

Jaakko Airaksinen
Puh. 050 3415662
jaakko.airaksinen@helsinki.fihttps://researchportal.helsinki.fi/fi/persons/jaakko-matias-airaksinenTwitter: @jaakkoai

Avainsanat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye