HUS

HUSissa leikattiin ensimmäisenä Euroopassa vaikeita aivokasvaimia robotisoidulla eksoskoopilla

Jaa

Neurokirurgiassa robotiikkaa hyödyntävät digitaaliset eksoskoopit korvaavat tulevina vuosina 1960-luvulla käyttöön tulleet leikkausmikroskoopit. Eksoskoopit sopivat myös muille lääketieteen erikoisaloille. HUSin Neurokirurgia pääsi testaamaan laitetta vaikeissa aivoleikkauksissa ensimmäisenä Euroopassa.

Neurokirurgi Martin Lehecka pääsi käyttämään eksoskooppia kahden viikon ajaksi. Vaikeimmista neurokirurgisista leikkauksista hän operoi mm. kallonpohjan kasvaimen. Kuvassa välilevyn pullistuman leikkaus. Instrumenttihoitajana sairaanhoitaja Maria Pasala.
Neurokirurgi Martin Lehecka pääsi käyttämään eksoskooppia kahden viikon ajaksi. Vaikeimmista neurokirurgisista leikkauksista hän operoi mm. kallonpohjan kasvaimen. Kuvassa välilevyn pullistuman leikkaus. Instrumenttihoitajana sairaanhoitaja Maria Pasala.

Robotisoidut eksoskoopit ovat tulleet Euroopassa juuri markkinoille ja niitä on ollut koekäytössä vasta Lontoossa ja Amsterdamissa. USA:ssa niitä on ehditty jo hankkimaan kliiniseen käyttöön noin 20. HUSissa eksoskooppilla poistettiin ensimmäisenä Euroopassa vaikeita aivokasvaimia neljältä potilaalta viimeisen kahden viikon aikana. Kaikki toimenpiteet sujuivat hyvin.
 
- Eksoskoopit ovat lähes yhtä merkittävä muutos kuin aikanaan leikkausmikroskooppien markkinoille tuleminen. Toiveena on, että saisimme mahdollisimman pian ensimmäisen oman eksoskoopin, esitti neurokirurgian ylilääkäri, professori Mika Niemelä.
 
Perinteisessä leikkausmikroskoopissa kuva on ollut optinen ja neurokirurgi on katsonut leikkausnäkymää okulaareista samalla ohjaten laitetta suullaan.
 
- Eksoskooppi tarjoaa digitaalisen 4K-tasoisen kuvan, johon on tulevaisuudessa mahdollista yhdistää leikkauksen ajaksi vaikkapa radiologiset kuvat. Digitaalista kuvaa voi myös muokata eri tavoin ja korostaa sellaisia asioita, joita ihmissilmä ei muuten suoraan havaitsisi, kertoi neurokirurgian leikkausosaston osastonylilääkäri Martin Lehecka.
 
Eksoskoopissa robotti seuraa kirurgin kädessä olevia välineitä ja ohjaa kameraa muuttaen leikkausnäkymää liikkeiden mukaisesti.
 
- Robotti reagoi liikkeisiin todella nopeasti ja tarkasti. Oli mukavaa, kun nyt sai työskennellä ergonomisesti hyvässä asennossa koko ajan, koska leikkausnäkymää voi katsoa suoraan edestä suurelta näytöltä, kommentoi Lehecka.
 
Eksoskoopin LED-valot tarjoavat myös paremman näkyvyyden syviin ja ahtaisiin leikkausalueisiin. Kameran valot eivät myöskään lämmitä leikkausalueen kudoksia, kuten leikkausmikroskoopin.
 
Neurokirurgian lisäksi eksoskoopit soveltuvat myös muille leikkausmikroskooppia käyttäville erikoisaloille, kuten esimerkiksi silmätaudeille sekä plastiikka- ja verisuonikirurgiaan. Robotisoidut eksoskoopit maksavat puoli miljoonaa euroa, kun perinteiset neurokirurgien käyttämät mikroskoopit maksavat 300.000-400.000 euroa.
 

Lyhyt video leikkauksesta YouTubessa
Siirry videokanavalle

Yhteyshenkilöt

Martin Lehecka, osastonylilääkäri
Neurokirurgian leikkausosasto
p. 050 427 2500
martin.lehecka@hus.fi

Mika Niemelä, linjajohtaja
Neurokirurgia
p. 050 427 0387
mika.niemela@hus.fi

Kuvat

Neurokirurgi Martin Lehecka pääsi käyttämään eksoskooppia kahden viikon ajaksi. Vaikeimmista neurokirurgisista leikkauksista hän operoi mm. kallonpohjan kasvaimen. Kuvassa välilevyn pullistuman leikkaus. Instrumenttihoitajana sairaanhoitaja Maria Pasala.
Neurokirurgi Martin Lehecka pääsi käyttämään eksoskooppia kahden viikon ajaksi. Vaikeimmista neurokirurgisista leikkauksista hän operoi mm. kallonpohjan kasvaimen. Kuvassa välilevyn pullistuman leikkaus. Instrumenttihoitajana sairaanhoitaja Maria Pasala.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

HUS
HUS
Stenbäckinkatu 9, PL 100
00029 HUS

http://www.hus.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta HUS

HUS palauttaa vuoden 2018 ylijäämän kokonaan kunnille13.12.2018 15:44Tiedote

HUS-kuntayhtymän valtuusto pohti tämän päiväisessä kokouksessaan, mitä tehdä tänä vuonna syntyneelle taloudelliselle ylijäämälle. Yksi vaihtoehto oli palauttaa ylijäämä kokonaan. Toinen oli se, että ylijäämästä palautetaan osa ja säästetään osa ensi vuodelle. - Minun kantani on, että kaikki ylijäämä pitää palauttaa. Luotan siihen, että ensi vuonna pärjätään, vaikka kaikki palautettaisiinkin, viimeistä kertaa valtuuston kokouksessa toimitusjohtajana esiintynyt Aki Lindén sanoi. Valtuusto äänesti asiasta. Äänestyksen jälkeen valtuusto päätti suurella enemmistöllä, että vuoden 2018 ylijäämä palautetaan kokonaisuudessaan kunnille. Vielä ei tarkasti tiedetä, paljonko ylijäämää on. Lopullinen summa tarkentuu, kun joulukuun tulos on tiedossa. Toimitusjohtaja Lindén arvioi, että palautus voisi olla jopa 70-80 miljoonaa euroa, jossa on mukana Töölön sairaalakiinteistön myyntivoitto 38 miljoonaa euroa. Palautukset suoritetaan tammikuussa. Lindén kertoi vuoden 2018 talouskehityksestä myös muita a

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme