HY:lle suurlahjoitus ja suurapuraha Sigrid Juséliuksen Säätiöltä
– Halusimme antaa tämän lahjoituksen valtion vastinrahaohjelman johdosta, jolloin lahjoituksesta saatava hyöty on maksimaalinen, kertoo Christian Elfving, Sigrid Juséliuksen Säätiön toimitusjohtaja.
Säätiö lahjoittaa kaikkiaan 2,2 miljoonaa euroa niille kuudelle suomalaiselle yliopistolle, joissa tehdään lääketieteellistä tutkimusta.
– Olemme olleet huolissamme tutkimuksen tulevaisuudesta, koska yliopistojen budjetteja ja tutkimusta on systemaattisesti ja jatkuvasti leikattu. Helsingin yliopiston kanssa olemme tehneet syvää yhteistyötä usean vuoden ajan, ja luotamme vahvasti yliopistossa tehtävään tutkimukseen. Olemme mielellämme mukana tukemassa sitä parhaamme mukaan, Elfving toteaa.
Säätiö lahjoitti vastaavan summan Helsingin yliopiston lääketieteen ja farmasian koulutusalalle kaksi vuotta sitten sekä 400 000 euroa vuonna 2010.
Sigrid Juséliuksen Säätiö tukee Helsingin yliopistossa tehtävää lääketieteellistä tutkimusta laajalti erilaisin apurahoin. Säätiö on suurin yksityinen lääketieteellisen tutkimuksen rahoittaja maassamme. Säätiön viime vuonna tutkimukseen jakamasta, 1–3 vuoden ajalle jakautuvasta 10 miljoonan euron summasta 4,5 miljoonaa meni Helsingin yliopiston lääketieteelliselle tiedekunnalle.
Vuoden suurapuraha Anu Wartiovaaran tutkimusryhmälle
Sigrid Juséliuksen Säätiön viimeisin suurapuraha annettiin tänä vuonna akatemiaprofessori Anu Wartiovaaralle ja hänen tutkimusryhmälleen. Tutkimuksen kohteena ovat mitokondriosairaudet. Apurahan kokonaissumma, 1,25 miljoonaa euroa, jakautuu viiden jaksolle, jolloin vuosittainen summa on 250 000 euroa.
– On valtava onni, että saimme apurahan. Kyse on pitkäaikaisesta rahoituksesta, mikä on sangen epätavallista. Tämä apuraha on Suomessa yksi harvoista laatuaan, Wartiovaara iloitsee.
Wartiovaaran tutkimusryhmän aiheena ovat erilaiset perinnölliset, vaikeat, etenevät aineenvaihduntaan liittyvät sairaudet, joita kutsutaan mitokondriosairauksiksi. Ne ovat tavallisimpia perinnöllisistä aineenvaihduntasairauksista, ja niitä esiintyy monissa eri muodoissa. Euroopassa ja Yhdysvalloissa arviolta noin 500 000 ihmistä sairastaa näiden tautien eri muotoja. Vaikeimmat sairaudet oireilevat heti syntymän jälkeen ja voivat johtaa lapsen kuolemaan. Toiset puolestaan ilmenevät vasta aikuisiällä, ja niiden vaikutus voi ulottua esimerkiksi lihaksiin, sydämeen ja aivoihin.
– Uskoin aiemmin, ettei vaikeimpiin sairauksiin ole parannuskeinoa. Mutta meidän tutkimustuloksemme viittaavat siihen suuntaan, että on toivoa löytää joihinkin tauteihin hoitoa, Wartiovaara sanoo.
– Olemme löytäneet, että tietynlainen mitokondriovika voi saada solut luulemaan, ettei niillä ole riittävästi B-vitamiinia, jolloin tuon B-vitamiinin anto voi auttaa näitä potilaita. Onnistuimme parantamaan hiirimallin, ja nyt suurapurahan avulla voimme testata samaa aikuispotilailla.
Wartiovaaran tutkimusten päämääränä on ymmärtää molekyylitasolla mitokondriosairauksien syitä ja sitä, miksi geenivirhe aiheuttaa sairauksia.
– Haluamme löytää hoitomenetelmän, jota voi soveltaa potilaisiin. Apurahan avulla viemme tutkimustamme eteenpäin. Nyt meillä on vahvoja viitteitä siitä, että B3-lisä voi auttaa potilaita. Olen tehnyt tätä tutkimusta 25 vuoden ajan, ja olen hyvin toiveikas sen suhteen, että osaan sairauksista löytyy parannuskeino, Wartiovaara sanoo.
Lisätietoja:
Sigrid Juséliuksen Säätiö
Toimitusjohtaja Christian Elfving, puh. 0400 406 789, christian.elfving@sigridjuselius.fi
Verkkosivut
Helsingin yliopiston yhteiskuntasuhteet ja varainhankinta
Puh. 029 41 21650, lahjoittajasuhteet@helsinki.fi
Verkkosivut
Anu Wartiovaaran tutkimusryhmä
Akatemiaprofessori Anu Wartiovaara, anu.wartiovaara@helsinki.fi
Verkkosivut
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Christa Liukas
Viestinnän asiantuntija
christa.liukas@helsinki.fi
Puh. 050 317 5791
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Kutsu medialle: Tule seuraamaan Viikin tutkimustilan lehmien keväistä laitumellelaskua 4.5.!15.4.2024 14:44:21 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto, Valio ja maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa kutsuvat median edustajat osallistumaan Suomen urbaanimpien lehmien laitumellelaskuun Viikin tutkimustilalla lauantaina 4. toukokuuta.
Diabeteslääke voi tehostaa immuunipuolustuksen taistelua rintasyöpää vastaan12.4.2024 10:11:23 EEST | Tiedote
Tyypin 2 diabeteslääke metformiini voi tutkimuksen mukaan auttaa elimistön immuunijärjestelmää tunnistamaan paremmin syöpäsoluja ja tehostaa puolustusreaktiota niitä vastaan.
Suurten suojelualueiden merkitys korostuu pohjoisten lintulajien suojelussa12.4.2024 09:31:44 EEST | Tiedote
Nykyinen suojelualueverkosto ei riitä hidastamaan kylmään sopeutuneiden, pohjoisten lajien, kuten järripeipon, taantumista pohjoisella pallonpuoliskolla, osoittaa Helsingin yliopiston tuore tutkimus. Tehokkain tapa hidastaa pohjoisten lajien häviämistä on suurten suojelualueiden perustaminen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme