Helsingin yliopisto

Hymyilevät ihmiskasvot houkuttelevat koiria – kiitos oksitosiinin

Jaa

Helsingin yliopiston kansainvälisessä Koiran mieli -tutkimushankkeessa oksitosiini sai koirat kiinnostumaan hymyilevistä ihmiskasvoista. Samalla koirat kokivat vihaiset kasvot vähemmän uhkaavina. Kiintymyksen ja luottamuksen tunteisiin liitetty oksitosiini-hormoni on todennäköisesti yksi avaintekijä koirien ja ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa.

Katseenseuranta toimii ikkunana koiran mielen toimintaan. Kuva: Sanni Somppi
Katseenseuranta toimii ikkunana koiran mielen toimintaan. Kuva: Sanni Somppi

– Oksitosiini-hormoni näyttäisi vaikuttavan siihen mitä koira näkee, sekä siihen miten se näkemänsä kokee, tulkitsee tohtorikoulutettava Sanni Somppi.

Koiran mieli -ryhmän tutkijat näyttivät 43 koiralle tietokoneen ruudulta kasvokuvia hymyilevistä ja vihaisista ihmisistä. Kukin koira osallistui testiin kahdesti: koetilanteessa annetun oksitosiini-hormonin vaikutuksen alaisena ja ilman. Koirien huomion kiinnittymistä kuviin sekä pupillin kokoa mitattiin katseenseurantalaitteella. Mielentilat ja tarkkaavaisuus ohjaavat katsetta ja pupillien kokoa, joten katseenseuranta toimii ikkunana koiran mielen toimintaan.

Yleensä koirien huomio kiinnittyy siihen mikä on merkityksellisintä kussakin tilanteessa, kuten uhkaaviin ärsykkeisiin pelottavassa tilanteessa. Eloonjäämisen näkökulmasta on tärkeää havaita ja tulkita vaaratekijät nopeasti. Oksitosiinin vaikutuksen alaisina koirat olivat enemmän kiinnostuneita hymyilevistä kasvoista kuin vihaisista.

Lisäksi oksitosiini vaikutti myös koirien tunnetilaan, mikä todettiin niiden pupillien koosta.

– Onnistuimme ensimmäisinä maailmassa käyttämään pupillien koon mittaamista koirien tunnetilan arvioinnissa. Aiemmin menetelmää on käytetty vain ihmisillä ja ihmisapinoilla kertoo tutkimusryhmän johtaja professori Outi Vainio.

llman oksitosiinia koirien pupillit olivat suurimmat niiden katsellessa vihaisia kasvoja. Se oli merkki siitä, että vihaiset kasvot aiheuttivat koirissa suuremman tunnereaktion. Oksitosiinin vaikutuksen alaisena hymyilevät kasvokuvat kuitenkin nostattivat koirien tunnetilaa enemmän kuin vihaiset. Toisin sanoen oksitosiini-hormoni todennäköisesti lievensi vihaisten kasvojen uhkaavuutta ja lisäsi hymyilevien kasvojen miellyttävyyttä.

– Molemmat vaikutukset edistävät koiran ja ihmisen kommunikaatiota sekä kiintymyssuhteen kehittymistä, kertoo tutkimusryhmän johtaja professori Vainio.

Professori Vainion tutkimusryhmä on aiemmin soveltanut menestyksekkäästi katseenseurantaa ja aivosähkökäyrämittausta koiran mielen tutkimukseen. Tässä tutkimuksessa yhteistyökumppanina toimi unkarilainen koiratutkimuksen uranuurtaja József Topál, jonka erikoisalaa ovat koiran ja ihmisen vuorovaikutus sekä koirien sosiaalinen älykkyys.


Somppi S, Törnqvist H, Topál J, Koskela A, Hänninen L, Krause CM and Vainio O (2017) Nasal Oxytocin Treatment Biases Dogs’ Visual Attention and Emotional Response toward Positive Human Facial Expressions. Front. Psychol. 8:1854. doi: 10.3389/fpsyg.2017.01854

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Sanni Somppi, puh. 050-3121019, sanni.somppi@helsinki.fi
Outi Vainio, puh. 050-4155251, outi.vainio@helsinki.fi

Kuvat

Katseenseuranta toimii ikkunana koiran mielen toimintaan. Kuva: Sanni Somppi
Katseenseuranta toimii ikkunana koiran mielen toimintaan. Kuva: Sanni Somppi
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Tiedottaja Eeva Karmitsa, Helsingin yliopisto, puh. 02941 58461

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Väitös: Rahajärjestelmän mullistus toisi huomattavia lisätuloja valtiolle15.10.2018 09:41Tiedote

Pankkien rahanluontioikeuden siirtäminen julkisen vallan vastuulle toisi merkittävää seigniorage-tuloa eli rahan liikkeellelaskusta saatavaa tuloa valtiolle, esimerkiksi Suomessa keskimäärin 6 miljardia euroa vuosittain. Tämä vastaa sisäministeriön, ulkoministeriön, oikeusministeriön ja puolustusministeriön menoja yhteensä. Tiedot ilmenevät Helsingin yliopiston väitöstutkimuksesta.

Kutsu medialle: Miten tieteestä tehdään kansalaisoikeus? Haastekilpailu Wide – Open Source Science 26.–28.10. Helsingin Leipätehtaalla12.10.2018 08:48Tiedote

Vaikka tutkimus rahoitetaan verovaroilla, valtaosa tieteellisistä artikkeleista on tiedekustantamoiden maksumuurien takana. Millaisilla ratkaisuilla tiedettä voidaan avata kansalaisille, päättäjille ja liike-elämälle? Tervetuloa seuraamaan Wide Open Source Science -haastekilpailun avajaistilaisuutta perjantaina 26.10. klo 16.00 Helsingin Leipätehtaalle, jossa on puhumassa Suomen kovimpia avoimen tieteen asiantuntijoita. Tapahtuma on osa Open Access Weekiä eli avoimen tieteen kansainvälistä teemaviikkoa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme