Työterveyslaitos

Hyödynnä toimistoympäristön mahdollisuudet ja lisää toimiston vetovoimaa ja henkilöstön hyvinvointia

Jaa
Etätyön lisääntymisen myötä monilla työpaikoilla pohditaan, miten toimistoista saisi vetovoimaisempia ja miten työympäristö voisi tukea henkilöstön hyvinvointia. Hyvinvointia tukevan toimistoympäristön suunnittelu perustuu kuormitustekijöiden vähentämiseen ja voimavaratekijöiden lisäämiseen. Voimavaratekijöitä ovat esimerkiksi palautumista ja viihtyisyyttä lisäävät ratkaisut. Työterveyslaitoksen katsauksen mukaan toimistoympäristöissä on vielä paljon hyödyntämätöntä hyvinvointipotentiaalia. Huomio on kiinnitetty kuormitustekijöihin voimavaratekijöiden sijasta. Voimavaratekijöitä voitaisiin lisätä kokeilevasti ja pienillä resursseilla.
Kuva: Keskeiset hyvinvointiin ja työn sujuvuuteen vaikuttavat sisäympäristötekijät toimistossa
Kuva: Keskeiset hyvinvointiin ja työn sujuvuuteen vaikuttavat sisäympäristötekijät toimistossa

Työterveyslaitoksen mediatiedote 26.1.2023

Kuormitustekijöiden hallinta muodostaa hyvinvointia tukevan tilasuunnittelun perustan ja tarkoittaa esimerkiksi hyvää ilmanvaihtoa, sisäilmaa ja akustiikkaa sekä toimivia tilaratkaisuja.

– Toimistoympäristön kuormitustekijöistä on tehty paljon tutkimusta, ja niiden hallinta onkin pääsääntöisesti hyvällä mallilla Suomessa, sanoo vanhempi asiantuntija Kaisa Wallenius Työterveyslaitoksesta.

– Sen sijaan työtilojen voimavaratekijöistä tutkimusta on toistaiseksi vasta vähän, ja niihin pohjautuvan tilasuunnittelun osalta on vielä paljon käyttämätöntä potentiaalia, kun tavoitellaan työntekijöiden parempaa hyvinvointia, painottaa Wallenius.

Voimavaratekijät parantavat viihtyisyyttä, työn sujumista ja terveyttä

Voimavaratekijöitä ovat esimerkiksi palautumista ja viihtyisyyttä lisäävät ratkaisut kuten viherkasvit, päivänvalo tai luontonäkymät. Myös terveellistä käyttäytymistä edistävät ratkaisut esim. fyysistä aktiivisuutta lisäävät kalusteet tai kannusteet portaiden käyttöön ja terveellisen ruokailuun, kuuluvat voimavaratekijöihin. Voimavaroja voidaan lisätä myös huomioimalla työn toiminnalliset tarpeet kuten työn sujuvuus, yhteistyö, vuorovaikutus, yksityisyys ja tilan tarve.

Ketterästi kokeillen liikkeelle

Voimavaralähtöisen suunnittelun hyvä puoli on se, että voimavaratekijöitä voidaan usein kokeilla ketterästi ja pienillä resursseilla.

– Varsin helposti voidaan kokeilla esimerkiksi viherkasvien tuomista työpisteille, ikkunanäkymien parempaa hyödyntämistä tai vaikka uusia tapoja personoida nimeämättömiä työpisteitä, ehdottaa erityisasiantuntija Sara Malve-Ahlroth Työterveyslaitoksesta.

– Kokeiluja ja niiden vaikutuksia on toki muistettava myös seurata, jotta saadaan tietää, minkälaisina muutokset koettiin ja oliko niistä hyötyä. Voimavaratekijöiden avulla voi olla myös mahdollista vähentää kuormitustekijöiden haittavaikutuksia kuten stressiä, muistuttaa Malve-Ahlroth.

Lisää tutkimusta tarvitaan

Työtilojen voimavaratekijöiden vaikutuksista ja niiden suhteesta kuormitustekijöihin tarvitaan vielä paljon tutkimusta, jotta niitä osataan hyödyntää työtilojen suunnittelussa parhaalla mahdollisella tavalla.

Minikatsaus: Hyvinvointia ja työn sujumista tukevat sisäympäristötekijät toimistossa
Kaisa Wallenius, Sara Malve-Ahlroth, Hanna Keränen ja Annu Haapakangas, Työterveyslaitos 2023.
(www.julkari.fi)

  • Työterveyslaitoksen asiantuntijat ovat julkaisseet tiiviin, yleistajuisen katsauksen hyvinvointiin vaikuttavista kuormitus- ja voimavaratekijöistä toimistoympäristössä. Hyvinvointia voidaan tukea tilojen suunnitteluratkaisuilla ja työympäristömuutoksilla, jotka pyrkivät vähentämään kuormitustekijöitä (patogeeninen lähestymistapa) tai lisäämään voimavaratekijöitä (salutogeeninen lähestymistapa).
  • Katsauksessa tarkastellaan sisäilman laadun, lämpöolojen, ääniympäristön, visuaalisen ympäristön, luonnon elementtien sekä tila- ja kalusteratkaisujen yhteyttä hyvinvointiin ja työn sujumiseen.
  • Katsaus pohjautuu pääosin 2010- ja 2020-luvuilla kansainvälisissä tieteellisissä lehdissä julkaistuihin katsausartikkeleihin.
  • Rahoittaja: Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma, joka toteuttaa Terveet tilat 2028 -ohjelman hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteita.

Lisätiedot

vanhempi asiantuntija Kaisa Wallenius, Työterveyslaitos, puh. 050 514 5993, kaisa.wallenius@]ttl.fi

erityisasiantuntija Sara Malve-Ahlroth, Työterveyslaitos, puh. 044 970 7292, sara.malve-ahlroth@ttl.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Kuva: Keskeiset hyvinvointiin ja työn sujuvuuteen vaikuttavat sisäympäristötekijät toimistossa
Kuva: Keskeiset hyvinvointiin ja työn sujuvuuteen vaikuttavat sisäympäristötekijät toimistossa
Lataa
Voimavaratekijöitä voidaan usein kokeilla ketterästi ja pienillä resursseilla esim. hyödyntämällä ikkunanäkymiä ja tuomalla viherkasveja toimistoon.
Voimavaratekijöitä voidaan usein kokeilla ketterästi ja pienillä resursseilla esim. hyödyntämällä ikkunanäkymiä ja tuomalla viherkasveja toimistoon.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Työterveyslaitos
Työterveyslaitos
Topeliuksenkatu 41 b
00250 Helsinki

+35830 474 1https://www.ttl.fi/

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.

Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.

Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.

Lisätietoja:
Tietoa meistä
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot ja aiemmat tiedotteemme
Aineistopankki (logot, asiantuntijoiden kuvat)

Twitter: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos

Arbetsengagemang upplevs mest inom människorelaterade yrken och inom administrativt ledarskapsarbete22.3.2023 09:00:00 EET | Tiedote

I materialet som sammanställts av svaren i Arbetshälsoinstitutets Arbetsengagemang-test framkommer att arbetsengagemang är kopplat till hälsa, arbetsförmåga och tillfredsställelse med livet. Enligt resultaten är arbetsengagemang inte ett sällsynt fenomen i finländskt arbetsliv. Det finns dock skillnader mellan olika verksamhetsområden. Arbetsengagemanget är stort speciellt inom undervisnings-, social- och hälsovårdssektorn. Inom industriellt arbete är engagemanget mindre.

Work engagement is highest in interpersonal work and administrative management work22.3.2023 09:00:00 EET | Tiedote

Work engagement is connected to health, work ability and satisfaction in life, according to the data compiled from the responses to the Finnish Institute of Occupational Health’s Work engagement test. According to the results, work engagement is not an unknown phenomenon in the Finnish work life. However, there are differences between industrial sectors. High levels of work engagement can be found in the education, social welfare and health care sectors, in particular. In industrial work, the engagement level is lower.

Työn imua eniten ihmissuhdeammateissa ja hallinnollisessa johtamistyössä22.3.2023 09:00:00 EET | Tiedote

Työn imu on yhteydessä terveyteen, työkykyyn ja tyytyväisyyteen elämässä, kertoo Työterveyslaitoksen Työn imu -testin vastauksista koottu aineisto. Tulosten mukaan työn imu ei ole suomalaisessa työelämässä harvinainen ilmiö. Eroja toimialojen väliltä kuitenkin löytyy. Korkeaa työn imua on etenkin opetus-, sosiaali- ja terveysalalla. Teollisessa työssä imu on vähäisempää.

Försämringen av arbetshälsan har inte kunnat stoppas9.3.2023 11:00:00 EET | Tiedote

Finländarnas arbetshälsa och upplevelse av arbetsförmågan har fortsättningsvis blivit allt sämre, berättar Arbetshälsoinstitutets uppföljningsundersökning Miten Suomi voi? (Hur mår Finland?). Även arbetsengagemanget har försvagats något. Symtomen på arbetsutmattning har ökat särskilt bland arbetstagare med en lägre utbildningsnivå. Även yngre ålder hör samman med försvagad arbetshälsa. Forskarna efterlyser en ändrad utvecklingsriktning på arbetsplatserna genom att förbättra arbetsförhållandena och arbetets resurser.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme