Oulun yliopisto

Hyvä fyysinen kunto suojaa sydäntä

Jaa

Arvostetussa Medicine & Science in Sports & Exercise-lehdessä julkaistu oululainen tutkimus osoittaa, että fyysinen kunto on tärkeämpi sydäntä suojaava tekijä kuin kehon rasvan määrä tai fyysinen arki-aktiivisuus. Tulokset viittaavat siihen, että elintapamuutoksissa tulisi ensisijaisesti keskittyä fyysisen kunnon parantamiseen sydänterveyden edistämiseksi. Toki fyysistä kuntoa voidaan kohottaa lisäämällä arki-aktiivisuutta, jolla on myös fyysisestä kunnosta riippumattomia vaikutuksia sydänterveyteen.

Tutkimuksessa sydänterveys määritettiin sydämeen kohdistuvan autonomisen eli tahdosta riippumattoman säätelyn mittauksilla. Autonominen hermosto vastaa sydämen toiminnan säätelystä tilanteen edellyttämälle tasolle. Levossa autonomisen hermosto rauhoittaa sydämen toimintaa ja ylläpitää myös sydänlihaksen sähköistä tasapainoa ja suojaa vakavilta rytmihäiriöiltä. Fyysisessä kuormituksessa hermosto kiihdyttää sydämen rytmiä ja mahdollistaa hapen ja energian saannin työtätekeville lihaksille. Sen sijaan poikkeavan autonomisen hermoston toiminnan merkkejä ovat korkea leposyke, vähäinen sykevaihtelu sekä hidas sykkeen palautuminen fyysisestä kuormituksesta

Julkaisu pohjautuu laajaan Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 –tutkimukseen, jossa 3144 keski-ikäiselle henkilölle tehtiin sydämen autonomisen säätelyn tutkimus, kestävyyskuntotesti, fyysisen aktiivisuuden mittaus kahden viikon ajalta sekä kehonkoostumusmittaus.

Tutkimus toteutettiin Oulun yliopiston, ODL Liikuntaklinikan, Oulun yliopistollisen sairaalan, LIKES-tutkimuskeskuksen sekä Imperial College London -yliopiston yhteistyönä.

Tutkimusta rahoittivat Euroopan aluekehitysrahasto, Suomen Akatemia, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Sigrid Juselius -säätiö, Sydäntutkimussäätiö sekä EU Horizon 2020 -ohjelma.

----

Julkaisu: Antti Kiviniemi, Nelli Perkiömäki, Juha Auvinen, Maisa Niemelä, Tuija Tammelin, Katri Puukka, Aimo Ruokonen, Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, Mikko Tulppo, Marjo-Riitta Järvelin, Timo Jämsä, Heikki Huikuri, Raija Korpelainen. Fitness, Fatness, Physical Activity and Autonomic Function in Mid-life. Med Sci Sports Exerc. 2017 49(12):2459-2468.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja:
Antti Kiviniemi, FT, dosentti
Sisätautien tutkimusyksikkö, Medical Research Center Oulu
Oulun yliopisto ja Oulun yliopistollinen sairaala
Puh: 08 315 4464
Email: antti.m.kiviniemi@oulu.fi

Meri Rova
viestintäasiantuntija, tiedeviestintä
meri.rova(at)oulu.fi
puh. 0294 485 478

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000http://www.oulu.fi/yliopisto/

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Tekoälystä uusia mahdollisuuksia lääketieteen kuvantamiseen16.10.2018 15:58Tiedote

Tekoälyn mahdollisuuksista lääketieteellisessä kuvantamisessa saadaan pian uutta tietoa, kun lääkäreistä, fyysikoista ja matemaatikoista koostuva monialainen tutkimusryhmä pureutuu aiheeseen Oulun yliopiston professori Miika Niemisen johdolla. Tavoitteena on luoda tekoälyyn perustuvaa diagnostiikkaa, joka on nykyiseen verrattuna nopeampaa, tarkempaa ja kustannustehokkaampaa. Hankkeelle on myönnetty yli puolen miljoonan euron rahoitus Tulevaisuuden tekijät -ohjelmasta.

Uutta tietoa luonnonmateriaalien hyödyntämisestä jätevesien puhdistamisessa26.9.2018 06:00Tiedote

Pajukosteikolla voidaan lisätä ravinteidenpoistoa jätevesistä myös pohjoisissa olosuhteissa. Lisäravinteiden saanti jätevesistä lisää myös pajujen biomassan tuotantoa. Pajulajikkeiden välillä oli kuitenkin selvästi eroa biomassan tuotannossa. Muun muassa nämä asiat selviävät Oulun yliopiston tutkijoiden toteuttaman ja Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittaman hankkeen ”Metallipitoisten hulevesien ja käsiteltyjen jätevesien puhdistustehokkuuden parantaminen luonnonmateriaaleilla” -loppuraportista.

Joet ovat merkittäviä kasvihuonekaasujen päästölähteitä arktisilla alueilla4.9.2018 13:05Tiedote

Joet ovat merkittäviä kasvihuonekaasujen, erityisesti hiilidioksidin luontaisia päästölähteitä arktisilla alueilla. Kansainvälisessä tutkimushankkeessa on todettu, että joista ilmakehään vapautuvan hiilen määrä on aiemmin arvioitua suurempi maailman laajimmalla turvealueella Länsi-Siperiassa. Ilmaston lämmetessä sulava ikirouta paljastaa alueella valtavat turvealueet, joihin sitoutunut orgaaninen hiili voi vapautua ilmakehään ja kiihdyttää ilmastonmuutosta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme