Hyvä naapurusto syntyy puhkomalla kuplat

Jaa

Kun naapurin rouvan kauppakassit viedään kotiovelle, ei siitä kerrota iltauutisissa. Yhteisöllisyys saa naapurustoissa monenlaisia muotoja. Tätä hyvää voivat edistää niin järjestöt, yritykset kuin kuka tahansa meistä. Tässäkin paras tulos saadaan, kuinkas muuten kuin, yhdessä.

Miten voisimme tehdä kaikille paremman naapuruston? Kysymys on ajankohtainen ja se koskettaa niin paikallisesti kuin maailmanlaajuisestikin – ehkä enemmän kuin koskaan.

Osallisuus ja yhteisöllisyys liittyvät kiinteästi eriarvoistumiseen. Ne ovat kuin saman kolikon kaksi puolta. Eriarvoisessa asemassa olevan ihmisen kokemus osallisuudesta on hyvin heikko.

Samaan aikaan, kun osa ihmisistä voi entistä paremmin, ajautuvat toiset aina vain kauemmas hyvinvoinnista. Huonosti voiva ääripää voi huonommin kuin koskaan.

– Ongelma ei ole näiden ääripäiden koko, vaan se, miten kaukana ne ovat toisistaan, sanoo sosiologian dosentti ja apulaisprofessori Eeva Luhtakallio Tampereen yliopistosta.

Luhtakallion mukaan puhe siitä, että suomalaiset olisivat samassa veneessä, ei pidä paikkaansa.

– Tähän pitäisi herätä myös päätöksenteossa. Vetämällä lippiksen päähänsä päättäjä voi viestiä kansalle, että tässä ollaan samassa veneessä. Sen voisi unohtaa ja ryhtyä katsomaan suomalaisen yhteiskunnan luokkatodellisuutta.

Perinteinen luokkajako ei enää päde tämän päivän Suomessa. Uudentyyppisessä luokkajärjestyksessä ihmisillä ei ole enää takeita luokkajaosta, mutta tästä huolimatta eri ryhmien välillä on hyvin vähän liikkuvuutta.

– Suomalaisessa eriarvoistumisen kulttuurissa on paljon periytyvää, esimerkiksi lastensuojelun asiakkuus periytyy. Tässä ovat ainekset sellaiselle suomalaiselle luokkajärjestykselle, jossa on hyvin vaikea nousta ylöspäin.

Millainen on hyvä naapurusto?

Hyvät naapurustot voivat olla keskenään hyvin erilaisia. Mitään tiettyjä kriteerejä ei ole. Usein levottomaksikin mielletty alue voi sen asukkaista olla hyvinkin turvallinen ja hyvä paikka asua.

– Ihmisillä on paljon paikallista tietoa siitä, mikä on turvallista ja hyvää.

Lähes kaikista naapurustoista löytyy omanlaisiaan yhdessä tekemisen kulttuureja. Tästä syystä Luhtakallion mukaan ylhäältäpäin määrittely ei toimi. Naapurien yhteinen toiminta ja demokratiaan osallistuminen saa eri ympäristöissä hyvin erilaisia muotoja, ja tämä on tärkeää tunnistaa.

Yhteisöllisyys ei aina ole pelkkiä pihatalkoita. Lähiössä voi syntyä tapa, että naapurin mummon kauppakassit kannetaan joka kerta kotiovelle.

 Tällainen toiminta ei usein näy lehtijutuissa.

Kupla on pölyinen paikka

Miten hyvää naapuruutta sitten edistetään? Meistä monet elävät elämäänsä hyvin samankaltaisten ihmisten kanssa. Luhtakallion mukaan kuplissa on eletty ennen some-aikakauttakin. Sopuisaa yhteiseloa edistäisi se, että uskaltaisimme astua kuplien ulkopuolelle. Tämä tulisi tehdä uteliaisuudesta, ei kriisitietoisuudesta käsin.

 Älkää ottako yhtä lähiötä kartalta ja töräyttäkö sinne ihmettelemään, että täälläkö niitä ihmisiä on, jotka ovat eri kuplassa kuin minä itse. Kuplien ulkopuolella on paljon kaikenlaista kiinnostavaa, joka saa kuplat näyttämään suorastaan pölyisiltä paikoilta.

Myös järjestöillä on tärkeä rooli hyvän naapuruuden edistäjinä. Järjestöissä toimiminen on Suomessa perinteisesti hyvin tärkeä osa kansalaisuutta ja demokratiaa. Eeva Luhtakallio kannustaa järjestöjä satsaamaan enemmän kriittiseen kansalaisuuteen.

 Järjestöt ovat hyviä palvelemaan yhteiskuntaa. Palvelutehtävä voisi sisältää myös enemmän avointa haastamista. Ilman sitä ei kehitytä eteenpäin.

Järjestöjen ohella myös yritykset voivat ottaa kopin yhteisöllisyyden edistämisestä. Yritysten etu on se, että niillä on järjestöjä enemmän resursseja. Ne voivat olla tukemassa haastavaa kansalaisuutta järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Demokratiaa voidaan edistää hyvin monissa eri paikoissa.

 Vaikka yritysmaailma toimii eri logiikalla, voi sen sisällä syntyä käytäntöjä, jotka edistävät demokratiaa.

Asumisen tunti ♥ Asuntomessut: Naapurit ja yhteisöllisyys – Eläksääki viäl?

Tervetuloa tutkimaan lisää naapuruston ja yhteisöllisyyden teemaa Porin SuomiAreenaan! Asumisen tunti ♥ Asuntomessut: Naapurit ja yhteisöllisyys – Eläksääki viäl? -tilaisuudessa käsitellään naapuruston ja yhteisöllisyyden teemaa ja vastuita improvisaatioteatterin kautta. Yleisö saa ja sen toivotaankin osallistuvan aktiivisesti keskusteluun. Mitä voisimme tehdä paremman naapuruston saavuttamiseksi? Millaista on onnistunut yhteisöllisyys? Tapahtuma on ilmainen ja kaikille avoin.

Porin SuomiAreena
Maanantaina 16.7. klo 14.3015.30
Purje, Raatihuoneenpuisto

Järjestäjät:

LähiTapiola
Oikeusministeriö
Suomen Setlementtiliitto
Suomen Punainen Risti

Puhujat:

Reeta Annala - näyttelijä, Tampereen improvisaatioteatteri Snorkkeli
Harri Huttunen - näyttelijä, Tampereen improvisaatioteatteri Snorkkeli
Jenna Teinilä - näyttelijä, Tampereen improvisaatioteatteri Snorkkeli
Eeva Luhtakallio - sosiologian dosentti, apulaisprofessori, Tampereen yliopisto

Juontaja:

Nina Rahkola, toimittaja, MTV Uutiset

Tilaisuus on osa Asumisen tunti ♥ Asuntomessut -keskustelusarjaa. Sarjan keskustelut järjestetään joka päivä samaan aikaan Purje-lavalla.

Tapahtuma striimataan suorana Asuntomessuille ja Katsomoon.

Osallistu keskusteluun Twitterissä! #eläksääkiviäl

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Sonja Haavisto
Markkinointikoordinaattori
LähiTapiola Satakunta
sonja.haavisto@lahitapiola.fi
040 508 3653

Eeva Luhtakallio
Sosiologian dosentti, apulaisprofessori
Tampereen yliopisto
040 503 1573

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Suomen Setlementtiliitto ry
Suomen Setlementtiliitto ry
Sturenkatu 11 A
00510 HELSINKI

010 837 5500http://www.setlementti.fi

Suomen Setlementtiliitto, sen jäsenyhdistykset ja yritykset tekevät arvokasta, arkista työtä hyvinvoinnin rakentajana eri puolilla Suomea. Toimintamuotojamme ovat kansalaistoiminta, seniori- ja vanhustyö, kehittäminen ja vaikuttavuus, lapsi- ja nuorisotyö, monikulttuurinen työ, yhteisöllisten asumismuotojen kehittäminen ja tuotanto, 16 kansalaisopiston, kahden kansanopiston ja kahden erityisoppilaitoksen koulutustarjonta sekä vaikeiden elämäntilanteiden tuki. Setlementtiliikkeen palveluksessa on noin 4000 ammattilaista ja heidän kanssaan setlementtityötä tekee iso joukko vapaaehtoisia. Jo 100 vuotta setlementtityötä rohkeasti ihmisen puolella. www.setlementti.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Setlementtiliitto ry

Kansainvälinen Setlementtiliitto: demokratian puolesta pitää taistella14.6.2018 13:12Tiedote

Kesäkuussa 2018 Helsingissä kokoontuivat setlementtityöntekijät ympäri maailman. Tarkoituksena oli tutkia kansalaisyhteiskunnan ja demokratian tilaa Kansainvälisen Setlementtiliiton konferenssissa, joka kantoi teemaa “Demokratia – onko se vaarassa?”. Kansainvälinen Setlementtiliitto (IFS) on maailmanlaajuinen verkosto, johon kuuluu 4000 järjestöä ja satojatuhansia aktiivisia kansalaisia, vapaaehtoisia, opiskelijoita ja ammattilaisia yli 30 maasta. IFS:n jäsenet ympäri maailman kohtaavat työssään ja arjessaan demokratiaan liittyviä ongelmia. Tästä syystä IFS:n hallitus laati konferenssissa julistuksen demokratian puolesta. Kansainvälisen Setlementtiliiton jäsenet ovat yhtä mieltä siitä, että demokratia on enemmän kuin menetelmä tai poliittinen edustus valtionhallinnossa. Demokratian visio perustuu ihmisoikeuksien ja monimuotoisuuden kunnioittamiseen ja uskoon kaikkien ihmisten arvoon maailmanlaajuisesti. Se on joukko arvoja, suuntausta ja käytänteitä, jotka voimauttavat ihmisiä ja paika

Me selviydyimme – sinäkin voit selviytyä23.5.2018 09:05Tiedote

100-vuotias Suomi on kahtiajakautunut. Arvomme ovat koventuneet. Puhutaan heikommasta aineksesta, halveksutaan syrjäytyneitä ja huudellaan omista kuplista. 100-vuotias Suomen Setlementtiliitto haluaa rakentaa luottamusta. Me luotamme ihmiseen, kuljemme rinnalla ja haluamme puhkaista jokaisen kuplan. Suomen Mestarit -kampanjassamme äänen saavat arjen selviytyjät, jotka eivät suostu asettumaan mihinkään lokeroon. Tutustu Mikkoon, Tiinaan ja seitsemään muuhun selviytyjään osoitteessa www.setlementti.fi/suomenmestarit

Suomen setlementtiliike vastustaa kaikenlaista sortoa ja rasismia17.5.2018 16:47Tiedote

Olemme saaneet lukea ja nähdä mediasta järkyttäviä tapahtumia, joissa romanitaustaiselta henkilöltä kielletään huoltoaseman kassapalvelut, koska hän on romani. Kun tämä tapaus sai julkisuutta, on vastaavia tapauksia tullut esille useita. Romanit joutuvat usein arjessaan kohtaamaan erottelua ja syrjintää. Yksittäiset romanit joutuvat kantamaan raskasta taakkaa harteillaan jonkun toisen tekemisistä tai tekemättä jättämisestä. Tällainen ihmisten erottelu ja profilointi ei sovi yhteiskuntaamme, tällaiselle toiminnalle emme saa antaa jalansijaa.

Setlementti Tampereen video nuorista kehitysvammaisista taiteentekijöistä festivaaliesitykseen Etelä-Koreassa2.5.2018 07:00Tiedote

Setlementti Tampere ry:n tuottama Kuva Rohkeudesta –lyhytdokumentti kertoo nuorista kehitysvammaisista taiteentekijöistä, jotka keskustelevat taiteesta ja ihmisoikeuksista. Videon tehtävänä on rohkaista erityisnuoria puhumaan oikeuksistaan ja ilmaisemaan itseään. Video kuvattiin tamperelaisen NEO-OmaPolun taidepajalla ja sen ensiesitys piti olla Youtubessa. Suunnitelmat muuttuivat, kun Etelä-Korean vanhin lyhytelokuvafestivaali Busan International Short Film Festival kiinnitti sen neljään näytökseen kahdessa eri esityssarjassa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme