Hyvä naapurusto syntyy puhkomalla kuplat

Miten voisimme tehdä kaikille paremman naapuruston? Kysymys on ajankohtainen ja se koskettaa niin paikallisesti kuin maailmanlaajuisestikin – ehkä enemmän kuin koskaan.

Osallisuus ja yhteisöllisyys liittyvät kiinteästi eriarvoistumiseen. Ne ovat kuin saman kolikon kaksi puolta. Eriarvoisessa asemassa olevan ihmisen kokemus osallisuudesta on hyvin heikko.

Samaan aikaan, kun osa ihmisistä voi entistä paremmin, ajautuvat toiset aina vain kauemmas hyvinvoinnista. Huonosti voiva ääripää voi huonommin kuin koskaan.

– Ongelma ei ole näiden ääripäiden koko, vaan se, miten kaukana ne ovat toisistaan, sanoo sosiologian dosentti ja apulaisprofessori Eeva Luhtakallio Tampereen yliopistosta.

Luhtakallion mukaan puhe siitä, että suomalaiset olisivat samassa veneessä, ei pidä paikkaansa.

– Tähän pitäisi herätä myös päätöksenteossa. Vetämällä lippiksen päähänsä päättäjä voi viestiä kansalle, että tässä ollaan samassa veneessä. Sen voisi unohtaa ja ryhtyä katsomaan suomalaisen yhteiskunnan luokkatodellisuutta.

Perinteinen luokkajako ei enää päde tämän päivän Suomessa. Uudentyyppisessä luokkajärjestyksessä ihmisillä ei ole enää takeita luokkajaosta, mutta tästä huolimatta eri ryhmien välillä on hyvin vähän liikkuvuutta.

– Suomalaisessa eriarvoistumisen kulttuurissa on paljon periytyvää, esimerkiksi lastensuojelun asiakkuus periytyy. Tässä ovat ainekset sellaiselle suomalaiselle luokkajärjestykselle, jossa on hyvin vaikea nousta ylöspäin.

Millainen on hyvä naapurusto?

Hyvät naapurustot voivat olla keskenään hyvin erilaisia. Mitään tiettyjä kriteerejä ei ole. Usein levottomaksikin mielletty alue voi sen asukkaista olla hyvinkin turvallinen ja hyvä paikka asua.

– Ihmisillä on paljon paikallista tietoa siitä, mikä on turvallista ja hyvää.

Lähes kaikista naapurustoista löytyy omanlaisiaan yhdessä tekemisen kulttuureja. Tästä syystä Luhtakallion mukaan ylhäältäpäin määrittely ei toimi. Naapurien yhteinen toiminta ja demokratiaan osallistuminen saa eri ympäristöissä hyvin erilaisia muotoja, ja tämä on tärkeää tunnistaa.

Yhteisöllisyys ei aina ole pelkkiä pihatalkoita. Lähiössä voi syntyä tapa, että naapurin mummon kauppakassit kannetaan joka kerta kotiovelle.

– Tällainen toiminta ei usein näy lehtijutuissa.

Kupla on pölyinen paikka

Miten hyvää naapuruutta sitten edistetään? Meistä monet elävät elämäänsä hyvin samankaltaisten ihmisten kanssa. Luhtakallion mukaan kuplissa on eletty ennen some-aikakauttakin. Sopuisaa yhteiseloa edistäisi se, että uskaltaisimme astua kuplien ulkopuolelle. Tämä tulisi tehdä uteliaisuudesta, ei kriisitietoisuudesta käsin.

– Älkää ottako yhtä lähiötä kartalta ja töräyttäkö sinne ihmettelemään, että täälläkö niitä ihmisiä on, jotka ovat eri kuplassa kuin minä itse. Kuplien ulkopuolella on paljon kaikenlaista kiinnostavaa, joka saa kuplat näyttämään suorastaan pölyisiltä paikoilta.

Myös järjestöillä on tärkeä rooli hyvän naapuruuden edistäjinä. Järjestöissä toimiminen on Suomessa perinteisesti hyvin tärkeä osa kansalaisuutta ja demokratiaa. Eeva Luhtakallio kannustaa järjestöjä satsaamaan enemmän kriittiseen kansalaisuuteen.

– Järjestöt ovat hyviä palvelemaan yhteiskuntaa. Palvelutehtävä voisi sisältää myös enemmän avointa haastamista. Ilman sitä ei kehitytä eteenpäin.

Järjestöjen ohella myös yritykset voivat ottaa kopin yhteisöllisyyden edistämisestä. Yritysten etu on se, että niillä on järjestöjä enemmän resursseja. Ne voivat olla tukemassa haastavaa kansalaisuutta järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Demokratiaa voidaan edistää hyvin monissa eri paikoissa.

– Vaikka yritysmaailma toimii eri logiikalla, voi sen sisällä syntyä käytäntöjä, jotka edistävät demokratiaa.

Asumisen tunti ♥ Asuntomessut: Naapurit ja yhteisöllisyys – Eläksääki viäl?

Tervetuloa tutkimaan lisää naapuruston ja yhteisöllisyyden teemaa Porin SuomiAreenaan! Asumisen tunti ♥ Asuntomessut: Naapurit ja yhteisöllisyys – Eläksääki viäl? -tilaisuudessa käsitellään naapuruston ja yhteisöllisyyden teemaa ja vastuita improvisaatioteatterin kautta. Yleisö saa ja sen toivotaankin osallistuvan aktiivisesti keskusteluun. Mitä voisimme tehdä paremman naapuruston saavuttamiseksi? Millaista on onnistunut yhteisöllisyys? Tapahtuma on ilmainen ja kaikille avoin.

Porin SuomiAreena
Maanantaina 16.7. klo 14.30–15.30
Purje, Raatihuoneenpuisto

Järjestäjät:

LähiTapiola
Oikeusministeriö
Suomen Setlementtiliitto
Suomen Punainen Risti

Puhujat:

Reeta Annala - näyttelijä, Tampereen improvisaatioteatteri Snorkkeli
Harri Huttunen - näyttelijä, Tampereen improvisaatioteatteri Snorkkeli
Jenna Teinilä - näyttelijä, Tampereen improvisaatioteatteri Snorkkeli
Eeva Luhtakallio - sosiologian dosentti, apulaisprofessori, Tampereen yliopisto

Juontaja:

Nina Rahkola, toimittaja, MTV Uutiset

Tilaisuus on osa Asumisen tunti ♥ Asuntomessut -keskustelusarjaa. Sarjan keskustelut järjestetään joka päivä samaan aikaan Purje-lavalla.

Tapahtuma striimataan suorana Asuntomessuille ja Katsomoon.

Osallistu keskusteluun Twitterissä! #eläksääkiviäl