Oulun yliopisto

Hyväosaiset kärsivät elintasosairauksista jo 1600-luvulla – muumiotutkimus auttaa ymmärtämään sairauksien sukupuuta

Jaa

Oulun yliopiston arkeologian tutkimuksissa on selvitetty, että 1600-luvun alussa Kemin kirkkoherrana toiminut Nikolaus Rungius oli hyväosainen, jolla oli raskaan ruokavalion aiheuttamia sairauksia. Rungiuksen muumioituneet jäänteet ovat olleet Keminmaan kirkon turistinähtävyys 1700-luvulta alkaen.

Tautihistorian tutkiminen auttaa ymmärtämään sairauksien sukupuuta, mikä tukee nykylääketiedettä. Kuva: Mikko Törmänen
Tautihistorian tutkiminen auttaa ymmärtämään sairauksien sukupuuta, mikä tukee nykylääketiedettä. Kuva: Mikko Törmänen

Tulosten mukaan Rungius kärsi ylipainosta ja luuston liikakasvusta. Uusien löydösten perusteella kirkkoherralla oli myös gynekomastia eli rintakudoksen liikakasvua. Tilalla tarkoitetaan miehillä esiintyvää, yleensä hyvälaatuista rintakudoksen liikakasvua, joka joskus yhdistyy myös huomattavaan ylipainoon.

Rungiuksen terveyttä ja ruokavaliota on selvittänyt arkeologi Tiina Väre Emil Aaltosen säätiön rahoittamassa Kirkko, tila ja muisti -hankkeessa.

Rungiuksen aikana sää verotti usein satoja. Tavallisten ihmisten ruokavalio ei ollut yltäkylläistä, mutta Väreen mukaan ylimystöön kuuluva pappismies Rungius oli hyvässä ruuassa. Hänellä oli tuon ajan ihanteen mukainen vatsakumpu. Hänen on arveltu olleen yhteisönsä korkealle arvostama, ylipainoinen, raskasta ravintoa nauttinut iäkäs mies.

"Tutkimuksissa Rungiuksen selkärangasta löytyi diffuusin idiopaattisen skeletaalisen hyperostoosin eli tuntemattomasta syystä aiheutunut luuston liikakasvun aiheuttama tila. Sitä esiintyy vanhenevilla miehillä, joilla on raskas ruokavalio", Väre kertoo.

Tiina Väreen väitöstutkimus keväällä 2017 käsitteli Rungiuksen terveydentilaa. Siinä hän löysi viitteitä, että Rungius olisi kärsinyt myös tuberkuloosista.

Tutkimusmenetelminä Väre on käyttänyt tietokonetomografiaa ja stabiili-isotooppianalyysiä. Yhteistyötä Väre on tehnyt Oulun yliopiston anatomian ja solubiologian tutkijoiden kanssa. Yhteistyökumppanina on toiminut myös paleopatologi Francesco Galassi, joka on valittu talouslehti Forbesin 30:n merkittävimmän nuoren tutkijan listalle.

Tiina Väreen mukaan tautihistorian tutkiminen auttaa ymmärtämään sairauksien sukupuuta, mikä tukee nykylääketiedettä. Muumioiden avulla lisätään myös ymmärrystä ihmisten arkikokemuksista.

Oulun yliopiston arkeologit ja lääketieteen tutkijat ovat muumiotutkimuksen pioneereja Suomessa.

Kirkkoherra Rungius on monialaiselle tutkimukselle tärkeä lähde: hänen jäänteitään on tutkittu jo 1970-luvulla, mutta varsinaisia tutkimusraportteja ei ole aiemmin julkaistu. Kirkkoherran rinnoissa tavattuja molemminpuolisia, naisten rintarauhasia muistuttavia kalkkeumia käsittelevä Tiina Väreen artikkeli on ensimmäinen kirjallinen raportti muumioituneissa jäänteissä havaitusta gynekomastiasta.

Suomessa tiedetään kirkkojen alla olevan Rungiuksen lisäksi muitakin muumioituneita vainajia. Euroopassa muumiotutkimus on laajaa, ja muualla maailmassa egyptiläismuumioiden lisäksi tutkijoilla on mielenkiintoa myös tuoreempiin tapauksiin.

Keminmaan vanha kirkko on remontin vuoksi poissa käytöstä kesän 2018 ajan, eikä yleisöllä ole sinne pääsyä.

Aiheesta lisää Oulun yliopiston verkkosivuilla: Muumiotutkimus täydentää tietoja pohjoissuomalaisesta tautihistoriasta

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

tutkijatohtori Tiina Väre, Oulun yliopisto, p. 044 010 2282, tiina.vare@oulu.fi

Kuvat

Tautihistorian tutkiminen auttaa ymmärtämään sairauksien sukupuuta, mikä tukee nykylääketiedettä. Kuva: Mikko Törmänen
Tautihistorian tutkiminen auttaa ymmärtämään sairauksien sukupuuta, mikä tukee nykylääketiedettä. Kuva: Mikko Törmänen
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000http://www.oulu.fi/yliopisto/

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Joet ovat merkittäviä kasvihuonekaasujen päästölähteitä arktisilla alueilla4.9.2018 13:05Tiedote

Joet ovat merkittäviä kasvihuonekaasujen, erityisesti hiilidioksidin luontaisia päästölähteitä arktisilla alueilla. Kansainvälisessä tutkimushankkeessa on todettu, että joista ilmakehään vapautuvan hiilen määrä on aiemmin arvioitua suurempi maailman laajimmalla turvealueella Länsi-Siperiassa. Ilmaston lämmetessä sulava ikirouta paljastaa alueella valtavat turvealueet, joihin sitoutunut orgaaninen hiili voi vapautua ilmakehään ja kiihdyttää ilmastonmuutosta.

BizBus yhdistää yliopiston ja yrittäjähenkiset 5. syyskuuta Oulussa29.8.2018 12:02Tiedote

Oulun yliopisto järjestää yrittäjän päivän kunniaksi bussikuljetuksen yliopiston ja Oulun keskustan välille ja viihdyttää matkustajia haastattelemalla menestyneitä suomalaisia yrittäjiä. Bussissa erilaisista taustoista ponnistavat yrittäjät kertovat yllättäviä ja inspiroivia tarinoita siitä, kuinka he päätyivät nykyiseen tilanteeseensa. Bussikuljetus on ilmainen ja kaikille avoin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme