Oulun yliopisto

Hyväosaiset kärsivät elintasosairauksista jo 1600-luvulla – muumiotutkimus auttaa ymmärtämään sairauksien sukupuuta

Jaa

Oulun yliopiston arkeologian tutkimuksissa on selvitetty, että 1600-luvun alussa Kemin kirkkoherrana toiminut Nikolaus Rungius oli hyväosainen, jolla oli raskaan ruokavalion aiheuttamia sairauksia. Rungiuksen muumioituneet jäänteet ovat olleet Keminmaan kirkon turistinähtävyys 1700-luvulta alkaen.

Tautihistorian tutkiminen auttaa ymmärtämään sairauksien sukupuuta, mikä tukee nykylääketiedettä. Kuva: Mikko Törmänen
Tautihistorian tutkiminen auttaa ymmärtämään sairauksien sukupuuta, mikä tukee nykylääketiedettä. Kuva: Mikko Törmänen

Tulosten mukaan Rungius kärsi ylipainosta ja luuston liikakasvusta. Uusien löydösten perusteella kirkkoherralla oli myös gynekomastia eli rintakudoksen liikakasvua. Tilalla tarkoitetaan miehillä esiintyvää, yleensä hyvälaatuista rintakudoksen liikakasvua, joka joskus yhdistyy myös huomattavaan ylipainoon.

Rungiuksen terveyttä ja ruokavaliota on selvittänyt arkeologi Tiina Väre Emil Aaltosen säätiön rahoittamassa Kirkko, tila ja muisti -hankkeessa.

Rungiuksen aikana sää verotti usein satoja. Tavallisten ihmisten ruokavalio ei ollut yltäkylläistä, mutta Väreen mukaan ylimystöön kuuluva pappismies Rungius oli hyvässä ruuassa. Hänellä oli tuon ajan ihanteen mukainen vatsakumpu. Hänen on arveltu olleen yhteisönsä korkealle arvostama, ylipainoinen, raskasta ravintoa nauttinut iäkäs mies.

"Tutkimuksissa Rungiuksen selkärangasta löytyi diffuusin idiopaattisen skeletaalisen hyperostoosin eli tuntemattomasta syystä aiheutunut luuston liikakasvun aiheuttama tila. Sitä esiintyy vanhenevilla miehillä, joilla on raskas ruokavalio", Väre kertoo.

Tiina Väreen väitöstutkimus keväällä 2017 käsitteli Rungiuksen terveydentilaa. Siinä hän löysi viitteitä, että Rungius olisi kärsinyt myös tuberkuloosista.

Tutkimusmenetelminä Väre on käyttänyt tietokonetomografiaa ja stabiili-isotooppianalyysiä. Yhteistyötä Väre on tehnyt Oulun yliopiston anatomian ja solubiologian tutkijoiden kanssa. Yhteistyökumppanina on toiminut myös paleopatologi Francesco Galassi, joka on valittu talouslehti Forbesin 30:n merkittävimmän nuoren tutkijan listalle.

Tiina Väreen mukaan tautihistorian tutkiminen auttaa ymmärtämään sairauksien sukupuuta, mikä tukee nykylääketiedettä. Muumioiden avulla lisätään myös ymmärrystä ihmisten arkikokemuksista.

Oulun yliopiston arkeologit ja lääketieteen tutkijat ovat muumiotutkimuksen pioneereja Suomessa.

Kirkkoherra Rungius on monialaiselle tutkimukselle tärkeä lähde: hänen jäänteitään on tutkittu jo 1970-luvulla, mutta varsinaisia tutkimusraportteja ei ole aiemmin julkaistu. Kirkkoherran rinnoissa tavattuja molemminpuolisia, naisten rintarauhasia muistuttavia kalkkeumia käsittelevä Tiina Väreen artikkeli on ensimmäinen kirjallinen raportti muumioituneissa jäänteissä havaitusta gynekomastiasta.

Suomessa tiedetään kirkkojen alla olevan Rungiuksen lisäksi muitakin muumioituneita vainajia. Euroopassa muumiotutkimus on laajaa, ja muualla maailmassa egyptiläismuumioiden lisäksi tutkijoilla on mielenkiintoa myös tuoreempiin tapauksiin.

Keminmaan vanha kirkko on remontin vuoksi poissa käytöstä kesän 2018 ajan, eikä yleisöllä ole sinne pääsyä.

Aiheesta lisää Oulun yliopiston verkkosivuilla: Muumiotutkimus täydentää tietoja pohjoissuomalaisesta tautihistoriasta

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

tutkijatohtori Tiina Väre, Oulun yliopisto, p. 044 010 2282, tiina.vare@oulu.fi

Kuvat

Tautihistorian tutkiminen auttaa ymmärtämään sairauksien sukupuuta, mikä tukee nykylääketiedettä. Kuva: Mikko Törmänen
Tautihistorian tutkiminen auttaa ymmärtämään sairauksien sukupuuta, mikä tukee nykylääketiedettä. Kuva: Mikko Törmänen
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000http://www.oulu.fi/yliopisto/

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Väitös: Uudet anturi- ja kytkinsovellukset joustavan ja venytettävän elektroniikan materiaaleille31.10.2018 23:30Tiedote

Kannettavien ja päälle puettavien laitteiden lisääntyminen arkiympäristössä vauhdittaa meneillään olevan joustavan elektroniikan kehitystä. Tulevaisuudessa odotettavissa oleva vaihe on elastinen elektroniikka eli venytettävät laitteet ja komponentit. Kehitys mahdollistaa täysin ennennäkemättömät ja huomaamattomat ihmiskehoon integroitavat ja päälle puettavat laitteet.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme