Hyväosaiset kärsivät elintasosairauksista jo 1600-luvulla – muumiotutkimus auttaa ymmärtämään sairauksien sukupuuta
Oulun yliopiston arkeologian tutkimuksissa on selvitetty, että 1600-luvun alussa Kemin kirkkoherrana toiminut Nikolaus Rungius oli hyväosainen, jolla oli raskaan ruokavalion aiheuttamia sairauksia. Rungiuksen muumioituneet jäänteet ovat olleet Keminmaan kirkon turistinähtävyys 1700-luvulta alkaen.

Tulosten mukaan Rungius kärsi ylipainosta ja luuston liikakasvusta. Uusien löydösten perusteella kirkkoherralla oli myös gynekomastia eli rintakudoksen liikakasvua. Tilalla tarkoitetaan miehillä esiintyvää, yleensä hyvälaatuista rintakudoksen liikakasvua, joka joskus yhdistyy myös huomattavaan ylipainoon.
Rungiuksen terveyttä ja ruokavaliota on selvittänyt arkeologi Tiina Väre Emil Aaltosen säätiön rahoittamassa Kirkko, tila ja muisti -hankkeessa.
Rungiuksen aikana sää verotti usein satoja. Tavallisten ihmisten ruokavalio ei ollut yltäkylläistä, mutta Väreen mukaan ylimystöön kuuluva pappismies Rungius oli hyvässä ruuassa. Hänellä oli tuon ajan ihanteen mukainen vatsakumpu. Hänen on arveltu olleen yhteisönsä korkealle arvostama, ylipainoinen, raskasta ravintoa nauttinut iäkäs mies.
"Tutkimuksissa Rungiuksen selkärangasta löytyi diffuusin idiopaattisen skeletaalisen hyperostoosin eli tuntemattomasta syystä aiheutunut luuston liikakasvun aiheuttama tila. Sitä esiintyy vanhenevilla miehillä, joilla on raskas ruokavalio", Väre kertoo.
Tiina Väreen väitöstutkimus keväällä 2017 käsitteli Rungiuksen terveydentilaa. Siinä hän löysi viitteitä, että Rungius olisi kärsinyt myös tuberkuloosista.
Tutkimusmenetelminä Väre on käyttänyt tietokonetomografiaa ja stabiili-isotooppianalyysiä. Yhteistyötä Väre on tehnyt Oulun yliopiston anatomian ja solubiologian tutkijoiden kanssa. Yhteistyökumppanina on toiminut myös paleopatologi Francesco Galassi, joka on valittu talouslehti Forbesin 30:n merkittävimmän nuoren tutkijan listalle.
Tiina Väreen mukaan tautihistorian tutkiminen auttaa ymmärtämään sairauksien sukupuuta, mikä tukee nykylääketiedettä. Muumioiden avulla lisätään myös ymmärrystä ihmisten arkikokemuksista.
Oulun yliopiston arkeologit ja lääketieteen tutkijat ovat muumiotutkimuksen pioneereja Suomessa.
Kirkkoherra Rungius on monialaiselle tutkimukselle tärkeä lähde: hänen jäänteitään on tutkittu jo 1970-luvulla, mutta varsinaisia tutkimusraportteja ei ole aiemmin julkaistu. Kirkkoherran rinnoissa tavattuja molemminpuolisia, naisten rintarauhasia muistuttavia kalkkeumia käsittelevä Tiina Väreen artikkeli on ensimmäinen kirjallinen raportti muumioituneissa jäänteissä havaitusta gynekomastiasta.
Suomessa tiedetään kirkkojen alla olevan Rungiuksen lisäksi muitakin muumioituneita vainajia. Euroopassa muumiotutkimus on laajaa, ja muualla maailmassa egyptiläismuumioiden lisäksi tutkijoilla on mielenkiintoa myös tuoreempiin tapauksiin.
Keminmaan vanha kirkko on remontin vuoksi poissa käytöstä kesän 2018 ajan, eikä yleisöllä ole sinne pääsyä.
Aiheesta lisää Oulun yliopiston verkkosivuilla: Muumiotutkimus täydentää tietoja pohjoissuomalaisesta tautihistoriasta
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
tutkijatohtori Tiina Väre, Oulun yliopisto, p. 044 010 2282, tiina.vare@oulu.fi
Anna-Maria HietapeltoViestintäasiantuntija
tiedeviestintä: humanistiset tieteet, kasvatustieteet, kauppatieteet ja taloustiede
0294 484 096anna-maria.hietapelto@oulu.fiKuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Väitös: Komplikaatiot vaikuttavat potilaiden elämänlaatuun ja pitkäaikaiskuolleisuuteen pään ja kaulan alueen syöpäkirurgian jälkeen22.2.2019 07:00:00 | Tiedote
Sanna Lahtisen väitöstutkimuksessa selvisi, että pitkäaikaiskuolleisuuden riskitekijöitä olivat miessukupuoli, alipainoisuus, kohonnut anestesiariskiluokka sekä todetut ei-kirurgiset komplikaatiot, kuten keuhkokuume, sydäninfarkti ja sepsis. Potilaiden elämänlaatu oli hyvä, jos he toipuivat ilman komplikaatioita.
Lääkärit suhtautuvat nettiterapiaan positiivisesti mutta varovaisesti22.2.2019 03:05:00 | Tiedote
Digitaaliset etähoitomuodot, kuten nettiterapiat, ovat mahdollisuus vastata tehokkaasti terveyspalvelujen kasvavaan kysyntään. Lääkärikunnan enemmistön mielestä nettiterapiat ovat hyväksytty tapa tarjota hoitoa. Lääkärien mielestä ne täydentävät hyvin alkuvaiheen hoitoa, mutta eivät saisi olla ainoa vaihtoehto.
Naisten sydänperäisten äkkikuolemien taustalla sepelvaltimotauti harvemmin kuin miehillä20.2.2019 10:48:59 | Tiedote
Oulun yliopiston tutkijat julkaisivat uutta tietoa naisten sydänperäisistä äkkikuolemista.
Uusi brändiprofessuuri vahvistaa yritysten brändiosaamista ja kilpailukykyä20.2.2019 10:00:00 | Tiedote
Oulun yliopisto on päättänyt brändiprofessuurin perustamisesta ja varmistanut tähän liittyvän rahoituksen viisivuotiskaudelle 2019–2024. Professuuri vahvistaa yritysten brändeihin ja brändijohtamiseen liittyvää osaamista.
Väitös: Kaivoksia tarkastellaan mediassa mustavalkoisesti19.2.2019 11:22:16 | Tiedote
Pohjois-Suomen kaivoksiin liittyvä julkinen keskustelu on näyttäytynyt viime vuosina taloudellisten mahdollisuuksien ja ympäristöllisten uhkien vastakkainasetteluna. Kaivosteollisuuden mediakäsittelyssä on painotettu erityisesti kaivosten aluetaloudellisia vaikutuksia ja alan valvontaan liittyviä epäkohtia. Vastakkaisuus on tuottanut käsittelyyn polarisaatiota ja mustavalkoisia tulkintoja.
Tarkkaakin tarkempi laseretäisyysmittaus alle nanosekuntiluokan pulssilla6.2.2019 09:36:04 | Tiedote
Väitöstutkimuksessa päästiin laseretäisyysmittauksessa viisi kertaan aiempaa tarkempaan tulokseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme