Hyvät suhteet läheisiin lisäävät hyvinvointia – anteeksi voi pyytää vuosienkin jälkeen
Kriisipuhelimeen tuli yli 130 soittoa syyskuussa 2017 sukupolvien välisiin suhteisiin liittyen. Haasteet perhesuhteissa ovat johtaneet riitoihin, suruun ja pettymykseen sekä pahimmillaan katkenneisiin ihmissuhteisiin.
”Olen menettänyt lapseni. Lapsenlastani en ole koskaan saanut edes tavata.” – Kriisipuhelinsoittaja
Suurin osa haasteista ihmissuhteissa puhuneista oli yli 40-vuotiaita naisia. Huolet liittyivät useimmin omiin vanhempiin ja ne ovat kärjistyneet vanhemman voinnin huonontuessa. Mielenterveysseuran kriisipuhelintoiminnan päällikkö Susanna Winterin mukaan hoitovastuu huonossa kunnossa olevasta vanhemmasta voi tuntua kuormittavalta erityisesti silloin, jos soittaja kokee jääneensä lapsena vaille turvallista vanhemmuutta.
Moni soittaja toivoo, että vanhempi ymmärtäisi tehneensä väärin ja edes kerran pyytäisi anteeksi. Läheisen mielenterveysongelmat, päihdeongelmat sekä itsetuhoisuus ja itsemurhalla uhkaaminen lisäävät usein sekä huolta että riitoja soittajissa.
– Hyvät välit läheisten kanssa lisäävät hyvinvointia. On tärkeä puhua mieltä painavista asioista läheisten kanssa ja pyrkiä sopimaan erimielisyyksiä, sanoo Susanna Winter.
Joulun lähestyessä on hyvä hetki pohtia, voisiko ottaa yhteyttä ja lähteä rakentamaan suhdetta uudelleen kahden aikuisen välillä. Anteeksi pyytäminen ja anteeksi antaminen helpottaa oloa.
”Toivoisin, että vanhempani ymmärtäisivät, että tarvitsen heidän tukeaan.” – Kriisipuhelinsoittaja
Kriisipuhelin antaa keskusteluapua myös jouluna
Kriisipuhelin päivystää vuoden jokainen päivä ja yö numerossa 010 195 202. Puhelin on auki arkisin klo 9.00–07.00 sekä viikonloppuisin ja juhlapyhinä klo 15.00–07.00.
Kriisipuhelin tarjoaa matalan kynnyksen keskusteluapua kriisissä oleville ja heidän läheisilleen. Se avattiin vuonna 1970 ehkäisemään itsemurhia. Nykyään tulee noin 500 soittoa vuorokaudessa. Kriisipuhelimeen vastaavat kriisityön ammattilaiset sekä koulutetut vapaaehtoiset. Soittaa voi nimettömänä ja numero ei näy päivystäjälle. Puhelu maksaa oman puhelinoperaattorin perimän hinnan verran.
Joulukampanja Lahjoita mielenrauhaa kerää varoja kriisiauttamiseen
Lähes jokainen kokee mielenterveyden ongelmia elämänsä aikana. Moni tarvitsee apua tälläkin hetkellä. Kriisipuhelimelle ja kriisiauttamiseen vaikeassa elämäntilanteessa sekä mielenterveyden edistämiseen kerätään varoja Suomen Mielenterveysseuran Lahjoita mielenrauhaa -joulukampanjalla. Lahjoittaa voi osoitteessa lahjoitamielenrauhaa.fi
Lisätietoja
Susanna Winter (tavoitettavissa 22.12. asti), kriisipuhelintoiminnan päällikkö
040 587 5197, susanna.winter@mielenterveysseura.fi
Joulun aikaan 25.-26.12. klo 15-21 sekä 27.12. klo 9-16
Miia Suonpää, Sastamalan kriisikeskus
050 571 1759, miia.suonpaa@tukitalo.com
Tietoja julkaisijasta
Suomen Mielenterveysseura tekee työtä mielenterveyden edistämiseksi ja ongelmien ehkäisemiseksi. Mielenterveysseura puolustaa kaikkien yhtäläistä oikeutta hyvään mielenterveyteen. Seura koordinoi valtakunnallisen kriisikeskusverkoston toimintaa sekä edistää lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden mielenterveyttä ja mielen hyvinvointia. Mielenterveysseuran toimintaa tuetaan Veikkauksen tuotoilla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta MIELI Suomen Mielenterveys ry
Suru voi vaikuttaa myös kehollisesti22.4.2024 14:46:10 EEST | Tiedote
Torstaina alkava Surukonferenssi käsittelee elämää läheisen kuoleman jälkeen. Ensimmäistä kertaa konferenssissa keskustellaan laajemmin myös surun kehollisista vaikutuksista.
Kehysriihen päätökset romuttavat järjestöjen auttamistyön17.4.2024 18:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisen terveyden ja hyvinvoinnin yksi tukijalka, järjestöjen ennaltaehkäisevä työ ja matalan kynnyksen auttaminen, on vakavasti uhattuna. Kehysriihen päätös leikata jopa kolmannes sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksista tarkoittaa useiden toimintojen lakkauttamista eli useiden avun tarpeessa olevien ryhmien tuen loppumista. Myös MIELI ry:n kyky vahvistaa mielenterveyttä ja tarjota kriisiapua tulee päätöksen myötä heikkenemään.
Järjestöjen valtionavustusten leikkaaminen olisi taloudellisesti lyhytnäköistä11.4.2024 08:01:16 EEST | Tiedote
Järjestöjen toimintaedellytysten murentaminen olisi erittäin lyhytnäköistä tilanteessa, jossa kaikkien väestöryhmien - lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden - psyykkinen kriisinkestävyys on koetuksella. Järjestöt osallistuvat taloustalkoisiin tehokkaammin jatkamalla auttamistyötään kuin supistamalla toimintaansa.
Järjestöjen valtionavustusten leikkaaminen olisi taloudellisesti lyhytnäköistä11.4.2024 07:51:31 EEST | Tiedote
Järjestöjen toimintaedellytysten murentaminen olisi erittäin lyhytnäköistä tilanteessa, jossa kaikkien väestöryhmien - lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden - psyykkinen kriisinkestävyys on koetuksella. Järjestöt osallistuvat taloustalkoisiin tehokkaammin jatkamalla auttamistyötään kuin supistamalla toimintaansa.
Den psykiska hälsan bland personer bosatta i Finland har försvagats också efter coronapandemin3.4.2024 06:00:00 EEST | Tiedote
En femtedel av finländarna i arbetsför ålder känner av betydande psykisk belastning. Mest belastade är personer i åldern 20 – 39 år. Dessutom har stressnivåerna stigit i alla befolkningsgrupper. Den försvagade psykiska hälsan syns i MIELI rf:s krishjälp.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme