Suomen Mielenterveysseura ry

Hyvät suhteet läheisiin lisäävät hyvinvointia – anteeksi voi pyytää vuosienkin jälkeen

Jaa

Suomen Mielenterveysseuran Kriisipuhelimeen soittavilla on yhä useammin huoli läheisestään. Näiden puhelujen määrä on noussut 50 prosentilla viiden vuoden takaiseen verrattuna.

Kriisipuhelimeen tuli yli 130 soittoa syyskuussa 2017 sukupolvien välisiin suhteisiin liittyen. Haasteet perhesuhteissa ovat johtaneet riitoihin, suruun ja pettymykseen sekä pahimmillaan katkenneisiin ihmissuhteisiin.

”Olen menettänyt lapseni. Lapsenlastani en ole koskaan saanut edes tavata.” – Kriisipuhelinsoittaja

Suurin osa haasteista ihmissuhteissa puhuneista oli yli 40-vuotiaita naisia. Huolet liittyivät useimmin omiin vanhempiin ja ne ovat kärjistyneet vanhemman voinnin huonontuessa. Mielenterveysseuran kriisipuhelintoiminnan päällikkö Susanna Winterin mukaan hoitovastuu huonossa kunnossa olevasta vanhemmasta voi tuntua kuormittavalta erityisesti silloin, jos soittaja kokee jääneensä lapsena vaille turvallista vanhemmuutta.

Moni soittaja toivoo, että vanhempi ymmärtäisi tehneensä väärin ja edes kerran pyytäisi anteeksi. Läheisen mielenterveysongelmat, päihdeongelmat sekä itsetuhoisuus ja itsemurhalla uhkaaminen lisäävät usein sekä huolta että riitoja soittajissa.

– Hyvät välit läheisten kanssa lisäävät hyvinvointia. On tärkeä puhua mieltä painavista asioista läheisten kanssa ja pyrkiä sopimaan erimielisyyksiä, sanoo Susanna Winter.
Joulun lähestyessä on hyvä hetki pohtia, voisiko ottaa yhteyttä ja lähteä rakentamaan suhdetta uudelleen kahden aikuisen välillä. Anteeksi pyytäminen ja anteeksi antaminen helpottaa oloa.

”Toivoisin, että vanhempani ymmärtäisivät, että tarvitsen heidän tukeaan.” – Kriisipuhelinsoittaja

Kriisipuhelin antaa keskusteluapua myös jouluna

Kriisipuhelin päivystää vuoden jokainen päivä ja yö numerossa 010 195 202. Puhelin on auki arkisin klo 9.00–07.00 sekä viikonloppuisin ja juhlapyhinä klo 15.00–07.00.

Kriisipuhelin tarjoaa matalan kynnyksen keskusteluapua kriisissä oleville ja heidän läheisilleen. Se avattiin vuonna 1970 ehkäisemään itsemurhia. Nykyään tulee noin 500 soittoa vuorokaudessa. Kriisipuhelimeen vastaavat kriisityön ammattilaiset sekä koulutetut vapaaehtoiset. Soittaa voi nimettömänä ja numero ei näy päivystäjälle. Puhelu maksaa oman puhelinoperaattorin perimän hinnan verran.

Joulukampanja Lahjoita mielenrauhaa kerää varoja kriisiauttamiseen

Lähes jokainen kokee mielenterveyden ongelmia elämänsä aikana. Moni tarvitsee apua tälläkin hetkellä. Kriisipuhelimelle ja kriisiauttamiseen vaikeassa elämäntilanteessa sekä mielenterveyden edistämiseen kerätään varoja Suomen Mielenterveysseuran Lahjoita mielenrauhaa -joulukampanjalla. Lahjoittaa voi osoitteessa lahjoitamielenrauhaa.fi

Lisätietoja
Susanna Winter (tavoitettavissa 22.12. asti), kriisipuhelintoiminnan päällikkö        
040 587 5197, susanna.winter@mielenterveysseura.fi 

Joulun aikaan 25.-26.12. klo 15-21 sekä 27.12. klo 9-16
Miia Suonpää, Sastamalan kriisikeskus
050 571 1759, miia.suonpaa@tukitalo.com

www.mielenterveysseura.fi/kriisipuhelin

Tietoja julkaisijasta

Suomen Mielenterveysseura ry
Suomen Mielenterveysseura ry
Maistraatinportti
00240 HELSINKI

(09) 615 516http://www.mielenterveysseura.fi

Suomen Mielenterveysseura tekee työtä mielenterveyden edistämiseksi ja ongelmien ehkäisemiseksi. Mielenterveysseura puolustaa kaikkien yhtäläistä oikeutta hyvään mielenterveyteen. Seura koordinoi valtakunnallisen kriisikeskusverkoston toimintaa sekä edistää lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden mielenterveyttä ja mielen hyvinvointia. Mielenterveysseuran toimintaa tuetaan Veikkauksen tuotoilla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Mielenterveysseura ry

Surukonferenssi tarjoaa tarinoita, työkaluja ja ajankohtaista tutkimustietoa16.3.2018 08:20Tiedote

Surukonferenssin tavoitteena on lisätä tietoutta surusta ja surevan tukemisesta sekä tuoda esille suomalaista kuolemaan liittyvää tutkimustietoa. Konferenssi tarjoaa mahdollisuuden vuorovaikutukseen läheisensä menettäneille, surevia työssään kohtaaville ja tutkijoille. Vuoden 2018 teema on Resilienssi surussa – sinnikkyys, joustavuus, selviytymiskyky vaikeissa elämäntapahtumissa. Surukonferenssi järjestetään kymmenennen kerran.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme