Hyvinvointiala HALI: Vanhuspalvelulaista ei pidä tehdä sutta ja sekundaa

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan näkemysten mukaan kuntien tehtävistä säädettäessä on huolehdittava siitä, että ne suoriutuvat lakisääteisistä velvoitteistaan. Tämä näkemys on kirjattu myös oikeuskanslerin lausuntoon tehostetun hoivan lakisääteisestä 0,7 henkilöstömitoituksesta.

Valtiovarainministeriö edellyttää mitoitusta koskevassa lausunnossaan, että lakiesitys sisältää täsmällisen suunnitelman kunnille tulevan lisärahoituksen kattamisesta. Ei vain vuoteen 2023 saakka vaan vuoteen 2030 asti. Samaa edellyttää Kuntaliitto omassa lausunnossaan. VM:n mukaan jatkovalmistelu pitää tehdä siten, että lakiesityksen sisältö vastaa hallituksen vahvistamaa käytettävissä olevaa rahoitusta.

- Ei ole tarkoituksenmukaista säätää lakia, jota ei voida panna toimeen, sanoo johtaja Arja Laitinen Hyvinvointiala HALIsta.

Mistä rahoitus ja henkilöstö?

Julkisen talouden tasapainon näkökulmasta on keskeistä, että hallitusohjelman ja hallituksen kehyspäätöksen linjauksia noudatetaan. Sama koskee kaikkia ministeriöiden lakiluonnoksia.

− Lausunnolla ollut lakiesitys tehostetun palveluasumisen henkilöstömitoituksesta oli talouden ja toiminnan vaikutusarvioiltaan puutteellinen. Kuinka varmistetaan lakiesityksen toimeenpanon edellyttämä rahoitus ja henkilöstön riittävyys, Laitinen kysyy.

Työvoimahaasteisiin vastaaminen ensisijaisesti valtion vastuulla

Kunnat eivät pysty yksin turvaamaan työvoiman saatavuutta hoitajamitoituksen toteuttamiseksi eivätkä perusterveydenhuollon uudistustenkaan osalta. Sosiaali- ja terveydenhuollon työvoiman saatavuus on haasteellista koko maassa jo nyt.

− Uusia hoitajia saadaan merkittävästi lisää vain koulutuksen kautta. Tämä edellyttää huomattavaa aloituspaikkojen määrän lisäämistä. Siihenkin tarvitaan lisärahoitusta, Laitinen muistuttaa.

Lisätiedot:

Arja Laitinen, johtaja Hyvinvointiala, p. 040 868 0980, arja.laitinen@hyvinvointiala.fi