Hyvinvointialan liitto valinnanvapauslakiesityksestä: Valmistelun tie on kuljettu loppuun - Valinnanvapauslaki on välttämätön

Sosiaalipalvelujen tuottavuus on laskenut 2000-luvulla yli 10 prosenttia ja terveyspalvelujen noin 20 prosenttia. Terveydenhuoltomenot ovat kaksinkertaistuneet. (Tilastokeskuksen kokonaistuottavuuden mittari).

Vuosina 2005-2013 terveydenhuollon menojen kasvu on ollut merkittävästi BKT:n kasvua nopeampaa. Hämmästyttävän vähälle huomiolle on jäänyt se, että näiden vuosien yhteensä 4,4 miljardin euron kasvusta 3,6 miljardin osuus (81 prosenttia) on tapahtunut julkisissa palveluissa. Samaan aikaan julkisten terveyspalvelujen käyntimäärät ovat vähentyneet. (Suomen terveydenhuollon palvelujärjestelmä ja rahavirrat, NHG, 2015).

Valinnanvapaus kannustaa tuottamaan parempia palveluita 

Useissa tutkimuksissa todetaan, että monituottajuus ja asiakkaan valinnanvapaus ovat keskeisimpiä keinoja terveydenhuoltojärjestelmän innovatiivisuuden edistämiseksi.
Resurssien lisääminen julkisesti tuotettuun palvelujärjestelmään ei auta, sillä ilman kannusteita toimia paremmin, kaivo on pohjaton.

­- Valinnanvapaus ja sen tuoma kilpailu on eräs keskeisimmistä vipuvoimista tuottavuuden parantamiseksi julkisessa sote-järjestelmässä. Se lisää markkinoilla olevia vaihtoehtoja ja edistää niiden muovautumista parhaiten eri asiakkaiden tarpeisiin. Kun palveluntuottajan tulevaisuus riippuu asiakkaan valinnoista, sen on pärjättävä paremmin, vakuuttaa Ulla-Maija Rajakangas.

Sote-uudistus antaa kustannusten kasvun hillintään vähintäänkin parempia mahdollisuuksia kuin nykyjärjestelmä.

­Näin suuressa uudistuksessa on huomioitava tekijät, jotka vahvistavat julkista taloutta pitkällä aikavälillä. Näitä tekijöitä on kirjattu valinnanvapauslakiin ja muihin sote-uudistusta koskeviin lakeihin: monituottajuuden ja kilpailun vahvistaminen, palvelujen saatavuuden parantaminen, järjestämisen keskittäminen, maakuntien rahoituslain budjettirajoitin ja vahvistuva valtion ohjaus, sekä digitalisaation ja tiedon hyödyntämisen edistäminen.

Hyvinvointialan liiton mukaan eduskunnalle annettu esitys on  nyt annetussa muodossa riittävän hyvä. Mallia on aina mahdollisuus muokata järjestelmän ollessa käynnissä. Sen sijaan uudistuksen kaatumisen vaihtoehdot ovat surkeat: kustannusten varma kasvu, saatavuuden heikkeneminen, eriarvoisuuden kasvaminen, sekä epävarmuus asiakkaille, työntekijöille ja palveluntuottajille.

Lisätiedot:
Ulla-Maija Rajakangas, toimitusjohtaja, Hyvinvointialan liitto, p. 0400 374 164,
ulla-maija.rajakangas@hyvinvointiala.fi
Hyvinvointialan liitto edistää yksityisten sosiaali- ja terveysalan palveluja tuottavien yritysten ja järjestöjen toimintaedellytyksiä ja neuvottelee alan yleissitovat työehtosopimukset. Liitto valvoo jäseniensä yhteisiä etuja. Se myös neuvoo jäseniään työoikeudellisissa ja elinkeinopolitiikan kysymyksissä. Liiton 1500 jäsentä työllistää 80 000 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista. Liiton jäsenet tuottavat mm. vanhuspalveluita, lasten ja nuorten palveluita, lääkäripalveluita, kuntoutusta, suun terveydenhuoltoa, päihde- ja mielenterveyspalveluita sekä toimivat alan järjestötyössä. Hyvinvointialan liitto on Elinkeinoelämän keskusliitto ry:n jäsen. www.hyvinvointiala.fi