Alkuvuoden perusteella tehdyn ennusteen mukaan hyvinvointialueelle olisi tulossa tälle vuodelle alijäämää 33 miljoonaa euroa. Ennuste on kuitenkin epävarma muun muassa siksi, että laskutus ja ostolaskujen käsittely ovat viivästyneet.

Hyvinvointialueen aloituksesta johtuvia haasteita on laskutuksen lisäksi todettu muun muassa asukkaiden yhteydensaannissa ja henkilöstön tiedonkulussa. Alijäämää puolestaan kasvattavat erityisesti työehtosopimuksen mukaiset palkankorotukset sekä asumispalvelujen henkilöstömitoitus ja ostopalvelujen hinnankorotukset.

Rakenteelliset muutokset ovat välttämättömiä

Henkilöstön saatavuus ei ole merkittävästi heikentynyt, vaikka tehtäviä on paljon täyttämättä. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan kesäsijaisuuksien hakijamäärä oli riittävä mutta kysyntä ja tehtävät eivät kohdanneet toisiaan. Puutetta on yhä esimerkiksi kotihoidon kesäsijaisista.

– Pirkanmaan taloudellinen ja toiminnallinen tilanne on muuhun maahan verrattuna kohtuullisen hyvä. Rakenteelliset muutokset ovat kuitenkin välttämättömiä, jotta henkilöstö riittää palveluihin ja hyvinvointialueella voidaan myös investoida. Väestön palvelujen kokonaisuus on edelleen sirpaleinen ja edessä on paljon palvelujen yhteensovittamista. Talouteen vaikuttavia toimenpiteitä linjataan syyskuussa toisen osavuosikatsauksen käsittelyn yhteydessä, toteaa hyvinvointialuejohtaja Marina Erhola.

– Syksyllä meillä on myös luotettavampaa tietoa ensi vuoden talousarvion suunnittelun pohjaksi, kun hallitusohjelma on valmistunut ja hyvinvointialueen valmistelutyöryhmät ovat tuottaneet tarkempia konkreettisia suunnitelmia alueen rakenneuudistusten eteenpäin viemiseksi, Erhola kertoo.

Hyvinvointialueen talous on osa julkisen talouden suunnitteluprosessia. Alijäämän kattamiseen on vain kolme vuotta aikaa.

– Uudistus on kansallisesti ja alueellisesti varsin suuri. Uuden organisaation luominen kansallisine ohjaus- ja rahoitusmekanismeineen kestää useita vuosia. Asukkaiden palveluihin ja henkilöstön saatavuuteen liittyvät kysymykset ovat kuitenkin uudistuksessa keskeisimpiä.

Pirkanmaalla on jo käynnissä strategian toimeenpano, joka sisältää mittavan muutosohjelman. Alueelle valmistellaan muun muassa sote-palvelutuotantoa uudistavia toimenpiteitä, kuten digitaalisia sote-palveluja. Meneillään on myös sairaansijojen ja päivystyksen uudelleentarkastelu sekä psykiatrian selvitys, joista saadaan toimenpide-ehdotuksia syksyn talousarviovalmisteluun. Palvelujen verkostoa valmistellaan kesän ja syksyn aikana. Kaikkia asioita tarkastellaan hyvinvointialueen tasoisesti.

Hoitoon lähes lain edellyttämällä tavalla

Alkuvuodesta 99,7 prosenttia perusterveydenhuollon asiakkaista on Pirkanmaalla päässyt palvelujen piiriin hoitotakuun edellyttämässä ajassa. Kiireellisessä erikoissairaanhoidossa 89,5 prosenttia on päässyt 30 vuorokaudessa hoitoon. Kiireettömässä erikoissairaanhoidossa viisi prosenttia potilaista on ylittänyt yli puolen vuoden odotusajan. Heistä merkittävä osa odottaa psykiatrista hoitoa. Maaliskuun lopussa ikäihmisten palveluasumiseen jonotti 111 asiakasta.