Helsingin yliopisto

Hyvinvointiyhteiskunnan kehitys johti lievempiin rangaistuksiin

Jaa

Vahva hyvinvointivaltio ja poliittinen järjestelmä joka tukee kompromissien tekemistä ja sovittelua eri ryhmien välillä luo edellytyksiä maltilliselle kriminaalipolitiikalle, uusi väitöstutkimus osoittaa.

OTM Esko Häkkisen väitöstutkimus ”Institutionalistinen kriminaalipolitiikan teoria ja suomalaisen rikosoikeuden muotoutuminen 1910-luvulta 2010-luvulle” tarkastelee kriminaalipolitiikan ankaruuden suhdetta hyvinvointivaltioon ja poliittiseen järjestelmään, sekä itsenäisen Suomen rikosoikeuden historiallista kehitystä.

Häkkinen osoittaa tutkimuksessaan, miten hyvinvointivaltiokehitys on kulkenut käsi kädessä maltillisemman rikosoikeudellisen linjan kanssa. Häkkisen mukaan rikosoikeuden ankaruus vaihtelee hämmästyttävänkin paljon maasta ja ajasta toiseen tavalla, jota rikollisuus ei yksin selitä. Tärkeä ankaruutta selittävä asia yhteiskunnassa on ihmisten toisiin tuntema luottamus ja siihen liittyen myös poliittisen konfliktin määrä.

– Ankara rankaiseminen on yksi tapa, jolla ihmiset reagoivat pelkoon yhteiskunnan epäyhtenäisyydestä, epäjärjestyksestä ja hajoamisesta. Voisi sanoa, että rangaistustaso on eräänlainen yhteiskunnallisen epäluottamuksen ja konfliktin mittari, Häkkinen toteaa.

Hyvä esimerkki maasta, jossa epäluottamus ja konflikti ilmenivät muun ohessa hyvin ankarana rankaisemisena, on sisällissodan jälkeinen 1920- ja 1930-luvun Suomi. Sisällissodan käyneessä maassa tarve muodostaa siteitä ihmisten välille yhteiskunnan koossapitämiseksi oli poikkeuksellisen suurta, mutta Suomi oli taloudellisesti järjestäytymätön eikä hyvinvointivaltiota ollut. Lainsäädännössä korostuikin rankaiseva rikosoikeus.

Tilanne muuttui toisen maailmansodan jälkeen, jolloin hyvinvointivaltiokehitys alkoi. Valtio loi muun muassa Suomeen sosiaaliturvajärjestelmän ja hyvinvointipalvelujen kehittäminen jatkui seuraavien vuosikymmenien aikana. Poliittista vakautta puolestaan toi esimerkiksi työmarkkinajärjestöjen osallistuminen lainvalmisteluun 1940-luvulta alkaen, mikä vähensi poliittista konfliktia ja lisäsi lainvalmistelun harkitsevuutta. Rikosoikeus lieveni läpi tämän ajanjakson.

– Vahva hyvinvointivaltio lisää ihmisten välistä luottamusta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Suomi on loistava esimerkki näiden instituutioiden kyvystä vähentää rankaisemisen ankaruutta, Häkkinen sanoo.

Tilastot osoittavat, että vankimäärät laskivat Suomessa voimakkaasti hyvinvointivaltion kehittymisen kaudella 1940-luvulta 1990-luvun alkuun.

Rikosoikeuden poliittinen merkitys on kasvanut

Hyvinvointivaltion laajenemisvaihe ja rikosoikeuden lievenemisvaihe päättyivät 1990-luvun lamaan. Häkkinen osoittaa väitöksessään, että rikosoikeuden saama eduskuntahuomio nousi 1990-luvulla, kun hyvinvointivaltion varsinainen rakentamiskausi päättyi. Rikosoikeuteen alettiin yhä useammin suhtautua keinona vastata erilaisiin sosiaalisiin ongelmiin. Tämä kehitys johti rikoslain kiristyksiin erityisesti koskien huume-, väkivalta- ja seksuaalirikoksia.

Mitään täyskäännöstä ei tästä huolimatta ole tapahtunut – suomalainen rangaistustaso on edelleen alhaisesta päästä.

– Muutos kertoo kuitenkin siitä, että pelkoihin epäjärjestyksestä etsitään ratkaisua taas aiempaa enemmän rankaisemisesta.

Toisaalta kriminaalipolitiikka ei ole koskaan ollut politiikasta irrallinen saareke, vaikka tutkimuskirjallisuudessa elää jonkin verran myytti suomalaisen kriminaalipolitiikan asiantuntijavaltaisesta epäpoliittisuudesta.

– Tämä saattoi olla totta hetken ajan 1980-luvulla, mutta tutkimukseni osoittaa, että poliittinen kiinnostus kriminaalipolitiikkaan on ollut merkittävää viimeiset 30 vuotta ja se on näkynyt rikoslain muutoksina, Häkkinen sanoo.

***

OTM Esko Häkkinen väittelee perjantaina 20.11.2020 kello 12.15 Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Institutionalistinen kriminaalipolitiikan teoria ja suomalaisen rikosoikeuden muotoutuminen 1910-luvulta 2010-luvulle" (Institutionalist Criminal Policy Theory and the Development of the Finnish Criminal Justice System from the 1910s to the 2010s).Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Porthania P674, Yliopistonkatu 3.

Vastaväittäjänä on tutkimusjohtaja Jussi Pajuoja, Itä-Suomen yliopisto, ja kustoksena on professori Heikki Pihlajamäki.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Esko Häkkinen
Puh. 046 8477 275
esko.hakkinen@helsinki.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Suomen romanien ja pääväestön suhteet pitäisi huomioida paremmin26.11.2020 09:30:00 EETTiedote

Väitöstutkimus osoittaa, että Suomen romanipoliittisesta ohjelmasta nousevat toimenpide-ehdotukset tapahtuvat sosiaalisessa kentässä, jossa kulttuuriset ja sosiaaliset oikeudet eivät toteudu yhdenvertaisesti. Toimenpiteitä tehdään pääväestön viitekehyksestä käsin eikä niissä huomioida romanien yhteiskunnallista asemaa sekä historiallisesti kehittynyttä rakenteellista toiseuttamista ja rodullistamista.

Raskaudenaikainen unettomuus lisää synnytyksen jälkeisen masennuksen riskiä - oikea-aikainen seulonta ja hoito tärkeää25.11.2020 09:00:00 EETTiedote

Loppuraskauden unettomuusoireet lisäävät synnytyksen jälkeisen masennuksen riskiä erityisesti, jos äidillä on muitakin masennuksen riskitekijöitä. Äidin masennus puolestaan ennustaa leikki-ikäisen lapsen tunne-elämän oireita. Äitien masennusoireet pitäisi siksi havaita mieluiten jo raskausaikana ja hoitaa matalalla kynnyksellä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme