Jyväskylän yliopisto

Hyvinvointiyhteiskunta, luontosuhde ja kulttuuri selittävät pohjoismaalaisten liikunta-aktiivisuutta

Jaa

Kansainvälisten vertailujen valossa Pohjoismaat ovat liikunnallisesti aktiivisia kansakuntia. Tilastojen mukaan noin 70 prosenttia maiden asukkaista harrastaa liikuntaa vähintään muutaman kerran viikossa. Täysin liikuntaa harrastamattomia on vain noin 10‒15 prosenttia väestöstä. Suomalaisnuoret lopettavat seuroissa harrastamisen pohjoismaalaisista nuorimpina.

Pohjoismaalaisten läheinen suhde luontoon on yksi liikuntamääriin positiivisesti vaikuttavista tekijöistä.
Pohjoismaalaisten läheinen suhde luontoon on yksi liikuntamääriin positiivisesti vaikuttavista tekijöistä.

Vaikka fyysisesti passiivinen elämäntapa ja terveytensä kannalta vähän liikkuvien määrä on globaalien trendien suunnassa lisääntynyt myös Pohjoismaissa, on liikunnan harrastamisella meillä yhä vankka asema. Erityisesti omaehtoisen liikunnan määrä on suuri ja usein vapaa-ajan liikuntaa tapahtuukin yksin tai kaveriporukoissa.

- Liikunnan harrastamista selittäviä tekijöitä kaikissa Pohjoismaissa on tasa-arvoon sekä poliittisesti ja taloudellisesti vakaisiin oloihin rakentunut hyvinvointiyhteiskunta, vahva liikunnan kansalaistoiminta, läheinen suhde luontoon sekä yksilön hyvinvoinnista omaa vastuuta ja velvollisuutta korostava kulttuurinen mentaliteetti, kertoo yliopistonlehtori Hanna Vehmas Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.

Suomessa lapset osallistuvat organisoituun liikuntaan entistä nuorempina. Kehitys on muissakin Pohjoismaissa samansuuntaista, mutta muualla onnistutaan paremmin pitämään teini-ikäisetkin vielä mukana. Meillä pudotus 11. ikävuoden jälkeen on paljon jyrkempää. Islannissa esimerkiksi 13-vuotiaat harrastavat vielä keskimäärin lähes kahta eri lajia seurassa.

Suomessa on yleisenä käsityksenä se, että aikuiset ovat innolla mukana seuratoiminnassa. Sekä jäsenmäärällä että liikuntatoimintaan osallistujien määrällä Suomi on kuitenkin Pohjoismaiden listassa viimeisenä. Islannissa ja Tanskassa luvut ovat kaksinkertaiset.  

- Yksityisen sektorin merkityksen kasvu etenkin aikuisväestön liikuntapalvelujen tuottajana on selvä trendi. Näin ollen väestön sosioekonomisten erojen kasvaessa myös liikunnan harrastamismahdollisuudet eriarvoistuvat, yliopistonlehtori Kati Lehtonen lisää.

Liikuntatieteellinen tiedekunta oli mukana Routledgen yhteispohjoismaisessa kirjahankkeessa (Sport in Scandinavia and the Nordic Countries, Routledge 2019), jossa tarkasteltiin liikunnan harrastamisesta kaikissa viidessä Pohjoismaassa. Suomen osuuden kirjoittajana olivat professori Pasi Koski Turun yliopistosta sekä yliopistonlehtorit Lehtonen ja Vehmas Jyväskylän yliopistosta. 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Yliopistonlehtori Kati Lehtonen, kati.m.k.lehtonen@jyu.fi, 0500 460162
Yliopistonlehtori Hanna Vehmas, hanna.m.vehmas@jyu.fi, 040 805 3977

Kuvat

Pohjoismaalaisten läheinen suhde luontoon on yksi liikuntamääriin positiivisesti vaikuttavista tekijöistä.
Pohjoismaalaisten läheinen suhde luontoon on yksi liikuntamääriin positiivisesti vaikuttavista tekijöistä.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Väitös 27.4.: Yhdessä oppimisen ihanuus ja kurjuus – tasavertaisuus asettaa haasteita ryhmätyölle18.4.2019 10:00:00 EESTTiedote

Yhdessä oppiminen ja ryhmässä toimiminen ovat keskeisiä koulutuksen periaatteita aina perusopetuksesta korkeakoulutasolle. Näiden periaatteiden avulla tavoitellaan oppilaiden ja opiskelijoiden aktiivista toimijuutta sekä pyritään nostamaan heidät oppimisprosessin keskiöön opettajan ja opettamisen sijaan. Toimiva ryhmätyöskentely ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys, sillä aiemmin opitut toimintatavat luovat haasteita toiminnalle.

Väitöstutkimus toi uutta tietoa platina(II)- koordinaatiokemiasta17.4.2019 14:21:37 EESTTutkimus

Koordinaatiokemiassa platina(II)- koordinointiyhdisteiden tutkimus on auttanut uusien lääkkeiden ja funktionaalisten materiaalien kehittämistä. Jyväskylän yliopiston epäorgaanisen ja analyyttisen kemian väitöstutkimuksessaan FM Evgeny Bulatov on kartoittanut, systematisoinut ja laajentanut tietoa platinan(II) koordinaatiokemiasta. Tieto edistää platinan uusien yhdisteiden hyödyntämistä erilaisissa teknisissä sovelluksissa ja lääkkeiden kehittämisessä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme