Onnettomuustietoinstituutti

Iäkkäät ja kypärättömät painottuvat pyöräilykuolemissa

Jaa

Suomessa kuolee liikenteessä vuosittain parikymmentä pyöräilijää. Onnettomuusriskiä kasvattavat ajaminen päihtyneenä sekä esimerkiksi iän tai sairauksien myötä heikentynyt toiminta- ja havainnointikyky. Valtaosa menehtyneistä pyöräilijöistä on yli 54-vuotiaita. Onnettomuudet painottuvat taajamiin.

Suomessa kuolee liikenteessä vuosittain parikymmentä pyöräilijää. Onnettomuuksissa kuolleista pyöräilijöistä vain joka kolmas käytti kypärää. Kuva: Hadar Holm, Mostphotos.
Suomessa kuolee liikenteessä vuosittain parikymmentä pyöräilijää. Onnettomuuksissa kuolleista pyöräilijöistä vain joka kolmas käytti kypärää. Kuva: Hadar Holm, Mostphotos.

Vuosina 2016–2020 tutkijalautakunnat tutkivat yhteensä 83 liikenteessä tapahtunutta polkupyöräilijän kuolemaan johtanutta onnettomuutta, jossa kuolema ei johtunut sairauskohtauksesta. Onnettomuuksissa kuoli 23 nais- ja 60 miespyöräilijää. Lisäksi onnettomuuksissa kuoli yksi moottoripyöräilijä. Kuolleista pyöräilijöistä 80 % oli yli 54-vuotiaita ja joka neljäs oli yli 74-vuotias.

- Kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien lisäksi liikenteessä loukkaantuu vakavasti useita satoja pyöräilijöitä vuosittain. Näiden onnettomuuksien tutkintaa kehitetään tunnistamaan taustalla vaikuttaneita tekijöitä ja ennaltaehkäisemään vakavia loukkaantumisia jatkossa, taustoittaa Onnettomuustietoinstituutin liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari.

Pyöräilijän kuolemaan johtaneista onnettomuuksista vuosina 2016–2020 kolme neljännestä oli yhteenajoja moottoriajoneuvon kanssa. Moottoriajoneuvon kuljettaja oli tutkijalautakuntien arvioiden mukaan aiheuttajana 53 prosentissa yhteenajoista, kun taas loput 47 prosenttia oli polkupyöräilijän aiheuttamia.

Polkupyöräilijöiden kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien määrä on pysynyt viimeisen kymmenen vuoden ajan melko samana: jos verrataan vuosien 2011–2015 ja 2016–2020 keskiarvoja, on onnettomuuksien määrä vähentynyt reilun kymmeneksen.

Kypärä puuttui suurelta osalta kuolleista

Yli puolet (61 %) vuosien 2016–2020 pyöräilyonnettomuuksista tapahtui taajamissa. Valtaosa (70 %) pyöräilijän kuolemaan johtaneista onnettomuuksista tapahtui tiellä tai kadulla, jonka nopeusrajoitus oli 50 km/h tai alle. Onnettomuuksista lähes puolet tapahtui liittymässä.

Neljännes onnettomuuksista (24 %) tapahtui pimeän tai hämärän aikaan. Näissä onnettomuuksissa mukana olleista 20 pyöräilijästä joka toisella ei ollut onnettomuushetkellä pyörässään valoa edessä eikä takana.

Onnettomuuksissa kuolleista pyöräilijöistä vain joka kolmas (32 %) käytti kypärää. Tutkijalautakuntien arvioiden mukaan kypärää käyttämättömistä pyöräilijöistä puolet, eli 26 henkilöä, olisi voinut pelastua kuolemalta, mikäli kypärä olisi ollut käytössä.

- Kypärän, valojen ja muiden turvavarusteiden käyttäminen on pyöräilijöiden oma etu. Niillä ei voida estää kaikkia onnettomuuksia ja vammoja, mutta niiden käytöllä on kokonaisuutta arvioitaessa merkittävä turvallisuusvaikutus. Täytyy kuitenkin muistaa, että onnettomuus on usein monen tekijän summa, toteaa erityisasiantuntija Salla Salenius Onnettomuustietoinstituutista.

Kaikista onnettomuuksissa mukana olleista pyöräilijöistä alkoholin käyttö oli tiedossa 76 henkilön kohdalla. Heistä joka viides (18 %) pyöräili onnettomuushetkellä alkoholin vaikutuksen alaisena.

Havaintovirheet suurin syy onnettomuuksiin

Onnettomuutta edelsi tutkijalautakuntien mukaan tyypillisesti moottoriajoneuvon kuljettajan tai yhteenajoissa mukana olleen pyöräilijän havainnointivirhe. Onnettomuusriskiä kasvatti usein myös jokin liikennetilanteen ennakointiin liittyvä tekijä, kuten luottamus siihen, että muut tienkäyttäjät väistävät. Havainnointia ja ennakointia heikensivät monesti liiallinen keskittyminen pelkästään omaan toimintaan tai esimerkiksi keskittyminen vain yhdestä suunnasta saapuvaan muuhun liikenteeseen.

Kaikista onnettomuuksissa mukana olleista pyöräilijöistä reilu puolet (55 %) noudatti onnettomuushetkellä liikennesääntöjä. Pyöräilijöiden tyypillisin sääntörikkomus oli väistämisvelvollisuuden noudattamatta jättäminen. Väistämisvelvollisuuden laiminlöi joka viides (21 %) onnettomuuksissa mukana olleista pyöräilijöistä.

Moottoriajoneuvon kuljettajien sääntörikkeistä yleisin oli ylinopeus. Muita moottoriajoneuvon kuljettajien liikennesääntörikkeitä olivat muun muassa pysähtymättä jättäminen suojatien tai pyörätien jatkeen edessä ja muu väistämisvelvollisuuden laiminlyönti.

Risteysalueet turvallisemmiksi

Tutkijalautakunnat esittivät tutkimiensa onnettomuuksien perusteella, että liikenneturvallisuuden parantamiseksi tulisi kaikkiin tienkäyttäjiin kohdistuvassa valistuksessa korostaa yleisen varovaisuuden merkitystä liikenteessä ja painottaa jokaisen liikkujan vastuuta niin omasta kuin muiden turvallisuudesta. Lisäksi lautakunnat ehdottivat erilaisia liittymäalueiden liikennejärjestelyihin ja liikenteen ohjaamiseen liittyviä toimia, kuten liikennevalojen asentamista sekä korotettujen ja keskisaarekkeellisten suojateiden ja pyöräteiden jatkeiden rakentamista. Moottoriajoneuvoliikenteen nopeuksien hillitsemiseksi lautakunnat ehdottivat hidastetöyssyjen rakentamista ajoradalle ylityspaikkojen läheisyyteen.

Lautakunnat esittivät myös, että pyöräilykypärän käyttö tulisi määrätä lailla pakolliseksi ja kypärän käytön valvontaa tulisi lisätä.

OTI-pyöräilyraportissa on tarkasteltu vuosina 2016–2020 liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimia polkupyöräilijän kuolemaan johtaneita tieliikenneonnettomuuksia. Tarkastelusta on poistettu sairauskohtausonnettomuudet, joita oli viisivuotisjaksolla yhteensä 29 eli 26 % kaikista pyöräilyonnettomuuksista.

Lue OTI-pyöräilyraportti 2022

Lisätietoja:

Erityisasiantuntija Salla Salenius, puh. 040 922 0804
Liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari, 050 306 9884
etunimi.sukunimi(at)oti.fi

Onnettomuustietoinstituutti (OTI) tietopalvelu, 040 450 4666, tietopalvelu(at)oti.fi

Viestintä, 040 450 4700, viestinta(at)vakuutuskeskus.fi

Kuvat

Suomessa kuolee liikenteessä vuosittain parikymmentä pyöräilijää. Onnettomuuksissa kuolleista pyöräilijöistä vain joka kolmas käytti kypärää. Kuva: Hadar Holm, Mostphotos.
Suomessa kuolee liikenteessä vuosittain parikymmentä pyöräilijää. Onnettomuuksissa kuolleista pyöräilijöistä vain joka kolmas käytti kypärää. Kuva: Hadar Holm, Mostphotos.
Lataa
Onnettomuustietoinstituutin liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari. Kuva: Eeva Murtolahti.
Onnettomuustietoinstituutin liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari. Kuva: Eeva Murtolahti.
Lataa
Onnettomuustietoinstituutin erityisasiantuntija Salla Salenius. Kuva: Eeva Murtolahti.
Onnettomuustietoinstituutin erityisasiantuntija Salla Salenius. Kuva: Eeva Murtolahti.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Onnettomuustietoinstituutti
Onnettomuustietoinstituutti
Itämerenkatu 11-13
00180 Helsinki

Viestintä p. 040 450 4700http://www.oti.fi

Onnettomuustietoinstituutti (OTI) tekee työtä ennaltaehkäistäkseen liikenneonnettomuuksia Suomessa. OTI koordinoi liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien toimintaa ja hallinnoi tutkinnasta kerättyä tietoa muiden liikennevahinkotilastojensa lisäksi. Tilastotiedon määrä ja laatu ovat kansainvälisesti ainutlaatuisia. OTI tarjoaa tärkeää tietoa, jolla voidaan vaikuttaa liikenneturvallisuuteen sekä lainsäädännön että käytännön toimenpiteiden tasolla. Instituutti toimii erillisenä yksikkönä Liikennevakuutuskeskuksessa. www.oti.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Onnettomuustietoinstituutti

Ylinopeus usein vakavien moottoripyöräonnettomuuksien taustalla28.4.2022 07:33:52 EEST | Tiedote

Valtaosa moottoripyöräilijän kuolemaan johtaneista onnettomuuksista on moottoripyöräilijän aiheuttamia, ja usein niiden taustalla on onnettomuushetkellä ajettu ylinopeus. Noin puolet onnettomuuksista on yksittäisonnettomuuksia, kuten tieltä suistumisia. Tiedot perustuvat liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien vuosina 2011–2020 tutkimiin kuolemaan johtaneisiin moottoriajoneuvo-onnettomuuksiin.

Lisääntynyt huumeiden käyttö näkyy liikenneonnettomuuksissa31.3.2022 07:35:00 EEST | Tiedote

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tietojen mukaan päihtyneiden moottoriajoneuvonkuljettajien aiheuttamissa liikenneonnettomuuksissa vuosina 2016–2020 kuoli kaikkiaan 326 henkilöä, joiden joukossa oli neljä polkupyöräilijää ja yksi jalankulkija. Alkoholi oli edelleen yleisimmin käytetty päihde, mutta myös eri päihteiden sekakäyttö oli yleistä. Huumekuskien aiheuttamien kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien määrä kasvoi edelliseen viisivuotisjaksoon verrattuna yli kolmanneksella.

Heikkojen kevätjäiden vaarallisuus näkyy moottorikelkkojen onnettomuuksissa14.3.2022 07:30:23 EET | Tiedote

Kymmenen vuoden aikana 2011–2020 tutkijalautakunnat tutkivat 71 kuolemaan johtanutta moottorikelkkaonnettomuutta, joissa kuoli 77 kelkkailijaa. Kuolleista 67 oli kuljettajia ja 10 matkustajia. Onnettomuudet painottuivat alkuvuoteen ja kevätkaudelle, ja suuri osa niistä tapahtui jäällä. Yleisimmin kuoleman aiheutti hukkuminen. Leimallista moottorikelkkaonnettomuuksille oli kuljettajan voimakas päihtymys, selviää Onnettomuustietoinstituutin julkaisemasta, moottorikelkkaonnettomuuksia käsittelevästä tietopaketista.

Surutaloon meneminen pysäyttää kokeneen onnettomuustutkijan - Simo Alanko vähentäisi liikennekuolemia kolmella konstilla17.1.2022 07:50:00 EET | Tiedote

Suomessa kuolee tieliikenteessä yli 200 ihmistä vuosittain. Jotta onnettomuuksia voidaan erilaisin toimin vähentää, täytyy niiden syyt pystyä selvittämään. Siksi jokainen kuolemaan johtanut onnettomuus tutkitaan tarkoin, ja huomiot kirjataan Onnettomuustietoinstituutin tietokantaan. Haapajärvinen poliisi Simo Alanko on toiminut Jokilaaksojen liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnan jäsenenä jo 25 vuotta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme