Iäkkäiden yksinäisyys on yleistä palveluasumisessa
Terveystieteiden maisteri Anu Jansson on väitöstutkimuksessaan selvittänyt palvelutaloissa asuvien iäkkäiden ihmisten yksinäisyyttä, siihen liittyviä tekijöitä ja sen ennustetta. Jansson tutki yksinäisyyden yleisyyttä sekä ajallista muutosta Helsingissä palvelutaloissa asuvien keskuudessa.
Yksinäisyys ei ollut vähentynyt tutkittavana ajanjaksona: 36 % palvelutaloissa asuvista iäkkäistä kärsi yksinäisyydestä sekä vuonna 2011 että vuonna 2017, selviää väitöskirjatutkimuksesta. Palvelutaloissa asuvien iäkkäiden yksinäisyys onkin vähintään yhtä iso haaste kuin kotona asuvilla. Koronaviruksen aiheuttama poikkeustila on tehnyt ongelman entistä ajankohtaisemmaksi.
Iäkkäiden ihmisten yksinäisyyden kokemukset ovat yksilöllisiä, mutta samalla sidoksissa vuorokaudenaikaan, viikonpäiviin ja vuodenaikoihin. Erityisesti syksy- ja talviaika, illat ja viikonloput tuntuivat tutkimuksen mukaan palvelutalojen asukkaista yksinäisiltä.
– Yksinäisyys kumpusi asukkaiden kokemuksissa muun muassa siitä, että palvelutaloasuntoa ei pidetä omana kotina, eikä välttämättä edes kodinomaisena paikkana. Tutkimuksen osallistujat kokivat, että vuorovaikutus talon toisten asukkaiden kanssa oli toivottua vähäisempää, ja osa asukkaista koki itsensä näkymättömäksi, oman elämänsä sivusta katsojiksi, kertoo Jansson tutkimuksen tuloksista.
Yksinäisyyttä tarkastelevissa aikaisemmissa tutkimuksissa on ehdotettu, että asukkaiden keskinäinen vuorovaikutus ja -tuki voisivat olla avaimia parempaan elämänlaatuun ja asukasviihtyvyyteen. Vertaistukeen perustuvasta Ystäväpiiri-ryhmätoiminnasta on saatu vaikuttavaa näyttöä yksinäisyyden lievittäjänä kotona asuvien iäkkäiden ihmisten keskuudessa.
−Ystäväpiiri-ryhmämallia on levitetty ympäri Suomea. Ryhmiin osallistuneista ikäihmisistä 67 % jatkoi omatoimisia tapaamisia ohjatun ryhmän jälkeen, Jansson kertoo.
Jansson selvitti tutkimuksessaan miten tavoitteellinen, ohjattu Ystäväpiiri-ryhmätoiminta soveltuu palvelutaloon. Tutkimus osoitti, että osallistujilla oli halu ja kyky toimia ryhmässä esimerkiksi liikkumis- ja muistivaikeuksista huolimatta.
– Osallistujat kokivat ryhmäsisällöt ja vertaistuen mielekkäiksi ja näyttivät hyötyvän ryhmästä. Toisilleen tuntemattomat ihmiset löysivät toisistaan vertaistukea.
Tutkimuksen perusteella asukkaiden yksinäisyyttä on tärkeää ehkäistä ja lievittää vaikuttaviksi todettuja menetelmiä hyödyntäen. Gerontologisen osaamisen vahvistamisesta on hyötyä. Yksinäisyyden puheeksi ottamisen, kuuntelemisen ja huolellisesti suunniteltujen interventioiden avulla yksinäiset asukkaat voivat kokea elämänsä merkitykselliseksi ja tuntea tulevansa nähdyksi ja kuulluksi.
– Iäkkäät asukkaat ovat kahden merkittävän elämäntapahtuman äärellä. Heidän lähimenneisyydessään on muuttaminen pois omasta kodista ja lähitulevaisuuttaan on elämän lopullinen päätepiste, kuolema. Palvelutalojen asukkaita tulisi tukea tällä lyhyellä ajanjaksolla parhaalla mahdollisella tavalla, Jansson painottaa.
Väittelijän yhteystiedot:
TtM Anu Jansson
p. 050 402 2529
s-posti: anu.jansson@vtkl.fi
TtM Anu Jansson väittelee 30.10.2020 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Loneliness of older people in long-term care facilities" (Palvelutaloissa asuvien iäkkäiden ihmisten yksinäisyys). Vastaväittäjänä on Emeritusprofessori Jyrki Jyrkämä, Jyväskylän yliopisto, ja kustoksena on professori Kaisu Pitkälä.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.
Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Metsätalo, Sali 6, Unioninkatu 40 ja sitä voi seurata myös etätapahtumana. Tilaisuuden lisätiedot Helsingin yliopiston tapahtumakalenterissa.
*************************
Ystävällisin terveisin
Anu Koivusipilä
viestinnän asiantuntija
Helsingin yliopisto, Meilahden kampus
Puh. 050 472 5881
Sähköposti: anu.koivusipila@helsinki.fi
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme