Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

ICT-sektorin ”piilopäästöt” ulkomaisissa toimitusketjuissa jäävät yritysten päästöanalyysien ulkopuolelle

Jaa

Informaatiosektorin yritysten raportoimat päästöt voivat olla huomattavasti suuremmat, kun tarkasteluun otetaan mukaan myös toimitusketjut. Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan Suomessa yksittäisen yrityksen hankinnat ja ulkoistamispäätökset voivat muuttaa yrityksen päästöintensiteettiä merkittävästi huonompaan, koska alan hankinnat tulevat ICT-sektoria huomattavasti saastuttavimmilta toimialoilta. Yritysten päästöjen raportoinnin painopistettä tulisikin siirtää kattamaan myös toimitusketjut. Erityisesti tulisi selvittää ulkomaisten suoratoistopalveluita tarjoavien yritysten vaikutus päästöihin.

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran rahoittamassa tutkimuksessa tarkastellaan ICT-sektorin päästöjen kehitystä Suomessa vuosina 2011–2019. Tutkimuksen ovat tehneet Etlan tutkijat Natalia Kuosmanen, Timo Seppälä ja Ilkka Ylhäinen.
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran rahoittamassa tutkimuksessa tarkastellaan ICT-sektorin päästöjen kehitystä Suomessa vuosina 2011–2019. Tutkimuksen ovat tehneet Etlan tutkijat Natalia Kuosmanen, Timo Seppälä ja Ilkka Ylhäinen.

Informaatiosektorin yritysten päästöintensiteetti on laskenut merkittävästi Suomessa, kun tarkastellaan toimialan yrityksiä ilman niiden hankintoja. ICT-sektorin ilmastovaikutukset muodostuvat kuitenkin kolmen kanavan kautta: hankinnoista, sektorin omasta hiilijalanjäljestä ja vaikutuksista talouden muihin sektoreihin.

Nykyinen informaatiosektorin päästöjen raportointi antaakin yrityksistä liian puhtoisen kuvan. Kun tarkastellaan yritysten tekemiä hankintoja ja toimitusketjujen aiempia osia, päästöt kasvavat merkittävästi. Tämä ilmenee tuoreesta Natalia Kuosmasen, Timo Seppälän ja Ilkka Ylhäisen Etla-tutkimuksesta Informaatiosektorin kasvihuonekaasupäästöt toimitusketjuissa (Etla Raportti 121). Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran rahoittamassa tutkimuksessa tarkastellaan ICT-sektorin päästöjen kehitystä Suomessa vuosina 2011–2019.

Informaatiosektorin hankinnat tulevat toimialoilta, joiden kasvihuonekaasupäästöt ovat 77-kertaiset suhteessa sektorin omiin ilmoitettuihin kasvihuonekaasupäästöihin, joista yli 60 % tulee ulkomailta. Raportoinnin painopistettä tulisikin siirtää koko arvoketjut kattaviin päästöanalyyseihin virheellisen kuvan välttämiseksi, toteaa Etlan johtava tutkija Timo Seppälä.

– Kasvihuonekaasupäästöjen toimialakohtainen raportointi antaa puutteellisen kuvan yritysten ja toimialojen ympäristöystävällisyydestä. Yksittäisen yrityksen ja toimialan tuotannon ja palveluiden hankinnat sekä muut ulkoistamispäätökset voivat oleellisesti muuttaa yrityksen päästöintensiteettiä, Seppälä huomauttaa.

Suomi ulkoistanut päästöjään ulkomaisiin arvoketjuihin

Suomalaisyritykset ovat viime vuosien aikana ulkoistaneet kasvihuonekaasupäästöjään ja päästöintensiteettiään enemmän ulkomaille ICT-sektorin toimitusketjun osalta. Sektorin hankinnat tulevat lähinnä Kiinasta ja Yhdysvalloista.

Suoratoistopalveluyritysten hankintoja ei ole voitu huomioida tutkimuksessa, koska yritykset eivät rekisteröidy Suomen tilastoihin. Tällaisten ”Over the top” -liiketoimintamallilla toimivien yritysten päästöt kirjataan yrityksen rekisteröintimaan tilastoihin, mikä vaikeuttaa päästöjen todellista raportointia.

– Suoratoistopalveluyritykset lisäävät ICT-sektorin ulkomailta hankittavia panoksia. Ministeriöiden tulisi selvittää OTT-liiketoimintamallilla toimivien yritysten laajemmat vaikutukset Suomen digitalouden hiilijalanjälkeen ja päästöihin, toteaa Etlan tutkija Natalia Kuosmanen.

Yrityksiltä tulisi edellyttää myös yksityiskohtaisempaa päästöjen raportointia sekä huomioida päästöt kokonaisvaltaisemmin, huomauttaa Etlan tutkija Ilkka Ylhäinen.

– Yritysjohdon tulisi kiinnittää erityistä huomiota päästöihin toimittajien valinnassa ja johtamisessa, erityisesti paljon välitettyjen hankintojen kohdalla, kuten esimerkiksi mobiililaitteiden ja tietokoneiden, Ylhäinen sanoo.

Kuosmanen, Natalia - Seppälä, Timo - Ylhäinen Ilkka: Informaatiosektorin kasvihuonekaasupäästöt toimitusketjuissa (Etla Raportti 121)

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran rahoittamassa tutkimuksessa tarkastellaan ICT-sektorin päästöjen kehitystä Suomessa vuosina 2011–2019. Tutkimuksen ovat tehneet Etlan tutkijat Natalia Kuosmanen, Timo Seppälä ja Ilkka Ylhäinen.
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran rahoittamassa tutkimuksessa tarkastellaan ICT-sektorin päästöjen kehitystä Suomessa vuosina 2011–2019. Tutkimuksen ovat tehneet Etlan tutkijat Natalia Kuosmanen, Timo Seppälä ja Ilkka Ylhäinen.
Lataa
Etlan johtava tutkija Timo Seppälä
Etlan johtava tutkija Timo Seppälä
Lataa
Etlan tutkija Natalia Kuosmanen
Etlan tutkija Natalia Kuosmanen
Lataa
Etlan tutkija Ilkka Ylhäinen
Etlan tutkija Ilkka Ylhäinen
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Muistutuskutsu medialle: T&k-verotuet Suomessa 19.1. klo 1117.1.2022 10:23:27 EET | Tiedote

Miten t&k-verotukikannustimien ominaisuudet vaikuttavat yritysten innovaatiotoimintaan? Mitkä t&k-verokannustinjärjestelmän ominaisuudet ovat parhaita käytänteitä? Millainen olisi Suomeen sopiva t&k-verovähennysmalli? OECD-maissa t&k-verovähennyksiä käytetään vähentämään tutkimus- ja kehitystoiminnan kustannuksia ja lisäämään yritysten kannustimia investoida. Suomessa julkinen tutkimus- ja kehitysrahoitus yrityksille kattaa tällä hetkellä vain suorat t&k-tuet ja lainat. Kasvua edistämään tarvitaankin nykyistä vahvempia toimia, jotka nostavat laskusuhdanteelle kääntyneet tutkimus- ja kehitysinvestoinnit takaisin kasvu-uralle. Etla julkistaa TT-säätiön rahoittaman tuoreen tutkimuksen ”The design of R&D tax incentive schemes and firm innovation” (T&k-verokannustinmallin ominaisuudet ja yritysten innovaatiotoiminta) keskiviikkona 19.1. Raportissa tarkastellaan erilaisten käytössä olevien t&k-verokannustinjärjestelmien ominaisuuksien yhteyttä yritysten t&k-panostuksiin ja innovaatioihin. Tu

Kutsu medialle: T&k-verotuet Suomessa14.1.2022 12:10:49 EET | Tiedote

Miten t&k-verotukikannustimien ominaisuudet vaikuttavat yritysten innovaatiotoimintaan? Mitkä t&k-verokannustinjärjestelmän ominaisuudet ovat parhaita käytänteitä? Millainen olisi Suomeen sopiva t&k-verovähennysmalli? OECD-maissa t&k-verovähennyksiä käytetään vähentämään tutkimus- ja kehitystoiminnan kustannuksia ja lisäämään yritysten kannustimia investoida. Suomessa julkinen tutkimus- ja kehitysrahoitus yrityksille kattaa tällä hetkellä vain suorat t&k-tuet ja lainat. Kasvua edistämään tarvitaankin nykyistä vahvempia toimia, jotka nostavat laskusuhdanteelle kääntyneet tutkimus- ja kehitysinvestoinnit takaisin kasvu-uralle. Etla julkistaa TT-säätiön rahoittaman tuoreen tutkimuksen ”The design of R&D tax incentive schemes and firm innovation” (T&k-verokannustinmallin ominaisuudet ja yritysten innovaatiotoiminta) keskiviikkona 19.1. Raportissa tarkastellaan erilaisten käytössä olevien t&k-verokannustinjärjestelmien ominaisuuksien yhteyttä yritysten t&k-panostuksiin ja innovaatioihin. Tu

T&k-tukien ja verohelpotusten lisääminen kannattaa – tuet kuitenkin kohdennettava huolella13.1.2022 09:11:53 EET | Tiedote

Tänään julkaistu Etlan ja VATT:n tutkimus osoittaa, että tehokkainta tukipolitiikkaa on kohdentaa tutkimus- ja kehitystuet korkean t&k-tuottavuuden tai innovaatiokapasiteetin yrityksille. Myös valikoimattomat tuet, jotka ovat käytännön innovaatiopolitiikassa luonteeltaan lähellä t&k-verotukia, tuottavat huomattavan hyvinvoinnin kasvun, vaikkakin kasvu jää valikoivia innovaatiotukia pienemmäksi.

Muistutuskutsu medialle: Tehokkaampaa t&k-tukipolitiikkaa 13.1. klo 9:3011.1.2022 10:23:11 EET | Tiedote

Millaisia ovat t&k-tukien kokonaistaloudelliset vaikutukset Suomessa? Minkälaista olisi hyvä yritystukipolitiikka? Miten tukipolitiikkaa tulisi toteuttaa käytännössä? Yritystukien kokonaistaloudellisten vaikutusten ymmärtäminen on olennaisen tärkeää tehokkaan tukipolitiikan suunnittelussa ja elinkeinopoliittisten toimenpiteiden toteutuksessa. Onnistuneella innovaatiopolitiikalla voidaan kiihdyttää talouden kasvua ja parantaa kilpailukykyä. Etla julkistaa tuoreen Etlan ja VATTin tutkijoiden t&k-tukien kokonaistaloudellisiin vaikutuksiin keskittyvän raportin ”Innovation, reallocation and growth in the 21st century” torstaina 13.1. Tuloksia käsitellään syvemmin taustoittavassa webinaarissa. Aika: Torstai 13.1. klo 9:30-10:30 Paikka: live-striimaus (vaatii ennakkoilmoittautumisen) Vastaavanlaisia tutkimuksia on tehty maailmalla vasta vähän ja nyt julkistettava tutkimus on ensimmäinen suomalaisella aineistolla tehty. Webinaarissa Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski esittelee tarkemmin tutkimus

Kutsu medialle: Tehokkaampaa t&k-tukipolitiikkaa 13.1. klo 9:305.1.2022 10:02:32 EET | Tiedote

Millaisia ovat t&k-tukien kokonaistaloudelliset vaikutukset Suomessa? Minkälaista olisi hyvä yritystukipolitiikka? Miten tukipolitiikkaa tulisi toteuttaa käytännössä? Yritystukien kokonaistaloudellisten vaikutusten ymmärtäminen on olennaisen tärkeää tehokkaan tukipolitiikan suunnittelussa ja elinkeinopoliittisten toimenpiteiden toteutuksessa. Onnistuneella innovaatiopolitiikalla voidaan kiihdyttää talouden kasvua ja parantaa kilpailukykyä. Etla julkistaa tuoreen Etlan ja VATTin tutkijoiden t&k-tukien kokonaistaloudellisiin vaikutuksiin keskittyvän raportin ”Innovation, reallocation and growth in the 21st century” torstaina 13.1. Tuloksia käsitellään syvemmin taustoittavassa webinaarissa. Aika: Torstai 13.1. klo 9:30-10:30 Paikka: live-striimaus Vastaavanlaisia tutkimuksia on tehty maailmalla vasta vähän ja nyt julkistettava tutkimus on ensimmäinen suomalaisella aineistolla tehty. Webinaarissa Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski esittelee tarkemmin tutkimusraportin tuloksia. Paneelikeskust

Etla: koronaepävarmuus jatkuu, mutta loppuvuoden 2022 näkymä jo selvästi kirkkaampi28.12.2021 06:00:00 EET | Tiedote

Kolmas koronavuosi 2022 ei käynnisty valoisissa merkeissä omikronmuunnoksen levitessä. Etlan tutkijat katsovat kuitenkin tänään julkaistussa muistiossa koko vuoden 2022 talouskehitystä varovaisen optimisesti. Suomessa kasvu jatkuu, vaikkakin kuluvaa vuotta hitaampana. Pandemian hankalin vaihe on alkuvuonna, mutta kesää kohti palveluiden kulutus vauhdittuu uudelleen, ja loppuvuoden näkymä on selvästi kirkkaampi. Samalla paine kestävän, kasvuystävällisen ja vastasyklisen talouspolitiikan tekemiseen Suomessa kasvaa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme