Keskuskauppakamari

Idänkauppa kaukana huippuvuosista Venäjän kasvusta huolimatta

Jaa

Vuoden 2017 aikana Suomen vienti Venäjälle on kasvanut 20 prosenttia ja tuonti peräti 50 prosenttia vuoden takaisesta. Yli puolet yrityksistä uskoo vientinsä ja Venäjän talouden yleisesti kehittyvän myönteisesti seuraavien kuuden kuukauden aikana. Suurimmaksi haasteeksi yritykset nostavat Venäjään liittyvät poliittiset riskit ja sanktiot. Vain 20 prosenttia aikoo jatkaa investointejaan Venäjälle. Tiedot ilmenevät elinkeinoelämän järjestöjen yhdessä 10.11.2017 julkaisemasta Venäjän kaupan barometrista.

Timo Vuori / Kuvaaja: Pasi Murto
Timo Vuori / Kuvaaja: Pasi Murto

“Idänkaupan piristyminen on myönteinen uutinen Suomelle”, Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Timo Vuori toteaa. “On kuitenkin muistettava, että Suomen vienti Venäjälle on puolittunut vuodesta 2008. Sanktiot, Venäjän tuonninkorvauspolitiikka ja muut protektionistiset toimet syövät väistämättä parasta terää Suomen vienniltä.”

Osa yrityksistä on luopunut viennistä ja investoinneista Venäjän markkinoilla. Erityisesti elintarvikevienti ja vähittäiskauppa ovat toistaiseksi olleet suurimmat kärsijät.

“Venäjän kaupan alijäämä on kasvanut voimakkaasti”, muistuttaa johtaja Vuori.

Tullin tilastojen mukaan Suomen vientiä ovat piristäneet erityisesti ajoneuvojen, koneiden ja sähkölaitteiden viennin kasvu. Venäjältä tuonnin kasvu perustuu yhä energian ja raaka-aineiden tuontiin. Suomen viennin kasvu Venäjälle vastaa EU-maiden keskiarvoa, mutta tuonti Venäjältä Suomeen on kasvanut selvästi muita EU-maita enemmän.   

Vuoren mukaan epävarmuuksista ja riskeistä huolimatta Suomen vientiä Venäjälle pitää pystyä kasvattamaan ja laajentamaan – sanktioiden sallimissa rajoissa. “Suomi, perinteinen idänkaupan edelläkävijä, ei voi tyytyä EU-maiden keskitasoon viennin kasvussa naapurimme Venäjän talouden elpyessä.”

Vuoren mukaan venäläisten matkailijoiden määrän kasvu on Suomen kotimarkkinoiden kannalta myönteinen uutinen. “Suomen pitää pystyä nykyistä paremmin hyötymään suuren naapurimaamme talouden potentiaalista, poliittisista suhdanteista riippumatta”, toteaa Vuori.

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Timo Vuori / Kuvaaja: Pasi Murto
Timo Vuori / Kuvaaja: Pasi Murto
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamari
PL 1000
00101 Helsinki

http://kauppakamari.fi/

Keskuskauppakamari työskentelee valtakunnallisesti elinkeinoelämän hyväksi, elinvoimaisen Suomen puolesta. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari

EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien työnhakijoiden saatavuusharkinnasta on luovuttava10.11.2017 06:00Tiedote

Hallituksen tulee päättää EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien, Suomesta työlupaa hakevien saatavuusharkinnasta luopumisesta osana valmisteilla olevaa maahanmuuttopoliittista ohjelmaa, vaativat kauppakamarit. Työministeri Jari Lindström totesi keskiviikkona, että hallitus ei aio ryhtyä toimiin asiassa. Kauppakamarien mukaan saatavuusharkinnan poistamisessa tulee kuitenkin edetä, sillä se parantaisi työllisyyttä, edistäisi talouskasvua sekä auttaisi yrityksiä rekrytoimaan helpommin ammattiosaajia, joista on tällä hetkellä pulaa.

Lautakunnan suositus säilyvyysaikasopimusehdosta päivittäistavarakaupan sopimuksissa10.11.2017 06:00Tiedote

Elintarvikeketjun kauppatapalautakunta on 10.11.2017 antanut suosituksen. Suosituksen mukaan elintarvikeketjun toimijoiden tulisi sopia nykyistä tasapuolisemmasta riskinjaosta koskien säilyvyysaikojen jakautumista elintarvikeketjun sopijaosapuolten välillä. Nyt laajalti käytössä oleva 80 prosentin säilyvyysaikaehto on jäykkä ja tehoton. Ehto edellyttää, että jos tuotteen säilyvyysaika on esimerkiksi 730 päivää, tuotteen parasta ennen -päiväyksen mukaista myyntiaikaa on oltava jäljellä 584 päivää sen saapuessa keskusvarastolle. Lautakunnan näkemyksen mukaan tasapuolisempi riskinjako tehostaa elintarvikeketjun toimintaa ja vähentää tarvetta neuvotella sopimusehdosta erikseen. Lisäksi se johtaa neuvotteluvoimaltaan eri suuruisten toimijoiden tasapuolisempaan kohteluun ja vähentää pienten toimijoiden riskiä liikesuhteen loppumisesta. Suositus on luettavissa kokonaisuudessaan elintarvikeketjun kauppatapalautakunnan verkkosivuilla: https://kauppakamari.fi/lautakunnat/elintarvikeketjun-kauppa

Tuloverotuksen ankara progressio on työnteon haittavero1.11.2017 13:37Tiedote

Ansiotuloverotuksen liian jyrkkä progressio ja kannustinloukut ovat Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaan mukaan uhka talouskasvulle ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoitukselle. Verotietojen julkistaminen vie huomion pienilukuiseen joukkoon suurten yritysten johtoa. Suomalaisten pörssiyhtiöiden johdolle maksamat palkat ja palkkiot ovat maltillisia kansainvälisessä vertailussa. Yhtiökohtaiset erot ovat suuret, sillä pienempien yhtiöiden johdolle maksetaan harvoin tulossidonnaisia palkkioita ja kiinteät palkat ovat niissä hyvinkin maltillisia.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme