If selvitti tänä syksynä Terveysbarometri-kyselytutkimuksella suomalaisten ajatuksia mielenterveyden hoidosta. Tutkimuksessa selvisi, että kolme neljästä (74 %) työterveyspalveluita käyttävästä suomalaisesta toivoisi työnantajansa järjestävän pääsyn mielenterveyspalveluihin, jos sellaisille tulisi tarvetta. Naisista näin toivoo selvästi useampi kuin miehistä.

Vain alle 10 prosenttia ei toivo työnantajan järjestävän mielenterveyspalveluita.

- Työntekijät ovat perinteisesti tottuneet siihen, että työnantaja järjestää mahdollisuuden fyysisten sairauksien hoitoon, mutta kaipaavat selvästi vastaavaa myös henkisen hyvinvoinnin puolelle, kertoo yritysasiakkaiden henkilövakuutusten tuotepäällikkö Johanna Stenström.

Moni mielenterveysongelmista kärsivä jää ilman apua

Mielenterveyssyistä johtuvat sairauspoissaolot lisääntyvät Suomessa jatkuvasti ja jyrkästi. Kelan mukaan sairauspäivärahaa mielenterveyssyistä saaneiden määrä kasvoi yli 60 prosenttia vuosien 2016 ja 2021 välillä.

- Mielenterveyden häiriöt ovat yleisin syy sairauspoissaoloille ja työkyvyttömyydelle, toteaa Stenström.

Ifin kyselytutkimuksen vastaajista 13 prosenttia koki henkisen hyvinvointinsa melko tai erittäin huonoksi. Heistä 41 prosenttia ei ollut hakenut minkäänlaista apua. Apua hakeneista puolestaan neljännes kertoi, että ei ole saanut apua, ja lähes joka kymmenes odotti hoitoon pääsyä.

- Suomessa on suuri joukko ihmisiä, jotka kokevat henkisen hyvinvointinsa huonoksi, mutta eivät ole avun piirissä, kommentoi Stenström.

Tärkeintä nopea hoitoon pääsy

Ifin tutkimukseen vastanneista vain 27 prosenttia luottaa siihen, että he saisivat apua julkisesta terveydenhuollosta, jos kohtaisivat mielenterveyden haasteita. Heitä, jotka eivät usko apua saavansa, oli 41 prosenttia, kolmannes vastaajista ei osannut sanoa.

- Tulos ei yllätä, sillä hoitoon hakeutuminen koetaan usein monimutkaiseksi, ja jonot ovat pitkiä. Samaan aikaan tiedetään kuitenkin, että mielenterveysongelmissa nopea hoitoon pääsy pienentää todennäköisyyttä, että niistä kasvaa pitkäkestoisia poissaoloja aiheuttavia vaikeampia häiriöitä, kertoo Stenström.

Tutkimuksessa kysyttiin, mitä vastaajat kokisivat avunsaannissa tärkeimmäksi mielenterveyden haasteita kohdatessaan. Vastanneista yli puolet (53 %) koki tärkeäksi, että mielenterveyden haasteita kohdatessa hoitoon pääsy järjestyisi nopeasti. Matalan kynnyksen keskusteluavun koki tärkeäksi 45 prosenttia vastaajista.

- Työnantaja voi tukea työntekijöiden hoitoon pääsyä, jolloin työntekijä saa tarvitsemansa avun nopeasti, ja lyhyempi sairausloma on tietysti työnantajan ja työntekijän yhteinen etu, Stenström kommentoi.

"Emme halua olla vain laskun maksaja”

Jokainen meistä voi tarvita tukea työelämässä jaksamiseen ja mielen hyvinvoinnin ylläpitämiseen. If haluaa olla tässä työyhteisöjen tukena ja on kehittänyt yhteistyössä mielenterveyden ammattilaisten kanssa yrityksille vakuutuksen, jonka avulla työntekijät pääsevät nopeasti hoidon piiriin.

- Me Ifissä haluamme haastaa perinteisen käsityksen vakuutusyhtiön tarjoamasta mielen hyvinvoinnin tuesta. Pelkkä laskunmaksajan rooli ei meille riitä, vaan haluamme olla helpottamassa hoitoon pääsyä ja tarjota konkreettisia välineitä yrityksille. Vakuutuksen avulla työntekijöille tarjotaan sekä matalan kynnyksen keskusteluapua että psykoterapiaa, kertoo Stenström.

Lue lisää Ifin yritysasiakkaiden mielenterveysvakuutuksesta.

Kyselytutkimuksen on toteuttanut YouGov Finland Vahinkovakuutusyhtiö Ifin toimeksiannosta syyskuussa 2022. Kokonaistuloksissa (N=1501) keskimääräinen virhemarginaali on noin ± 2,2 %-yksikköä suuntaansa (95 %:n luottamustasolla).