SDP EDUSKUNTA

Ihalainen: Työelämä ei saa jäädä demokratialta aidatuksi vyöhykkeeksi - työntekijöiden osallisuutta heitä koskevissa asioissa on lisättävä

Jaa

Teollisuuden Palkansaajat on tehnyt erittäin mielenkiintoisen analyysin palkansaajien osallisuudesta yritysten hallintoon. Arvioinnin kohteena oli, miten hallintoedustuslaki on toiminut käytännössä työelämässä.

Hallintoedustuslaki hyväksyttiin 1990. Laki koskee sellaisia suomalaisia yrityksiä, joissa työskentelee vähintään 150 työntekijää. Vuonna 2017 tällaisia yrityksiä oli 1030. Olin itsekin mukana tämän uudistuksen – samoin kuin palkansaajien konserniedustusta koskevien uudistusten – valmistelussa.

Selvityksen perusteella kävi ilmi, että vain noin puolessa niistä yrityksissä, joissa hallintoedustus olisi lain mukaan pitänyt olla, oli järjestetty. Hallintoedustuspaikkoja on siirretty sopimuksilla yritysten varsinaisen toiminnan ulkopuolelle, toisin kuin lain henki edellyttäisi. Hallintoedustus tulisikin saada nykyistä kattavammaksi. Tulisi myös selvittää pitäisikö lainsoveltamisrajaa alentaa 150 henkilötyövuodesta.

Yli puolet vastaajista (51 %) kokee, että hallintoedustuslailla on vaikutusvaltaa yrityksissä. Noin 40 % ilmoitti, että näin ei ole. Myönteisimmät vaikutukset hallintoedustus on tuonut johdon ja henkilöstön välisen yhteistyön parantamiseen.

Mielenkiintoista oli havaita, mihin toimielimiin palkansaajien hallintoedustus on järjestetty: johtoryhmään 44 %, hallitukseen 25 %, hallintoneuvostoon 5 %, johonkin muualle 24 % ja 2 % ei osannut sanoa, missä edustus oli. Operatiiviset johtoryhmät olivat siis suosituimpia.

Hallintoedustukseenliittyvää koulutusta pitää lisätä. Puutteistaan huolimatta hallintoedustus koetaan myönteisenä tapana vaikuttaa yrityksissä. Henkilöstön vaikutuskanavia työyhteisöissä ovat hallintoedustuksen ohella mm. yhteistoimintalain tarjoamat osallistumis -ja vaikuttamismahdollisuudet.

Palkansaajien sopimusturvan kannalta keskeinen keino vaikuttaa on työehtoihin perustuva neuvottelu- ja sopimusjärjestelmä luottamushenkilöineen. Viisas yritys kokee luottamushenkilöt kumppaniksi hallittaessa työelämän muutoksia. On monia perusteita sille, että neuvottelu- ja sopimusjärjestelmä pidetään omana ja rinnakkaisena järjestelmänä eritasoiselle hallintoedustukselle. Toki löytyy kansainvälisiä esimerkkejä, esimerkiksi Saksasta, kuinka henkilöstönedustus yritysten hallituksissa on paikallisen sopimisen edellytys.

Nyt yhteistoimintalakia uudistettaessa on järkevää kehittää siitä aito ja työelämän muutoksia ennakoiva työelämän kehittämislaki. Silloin irtisanomisia koskevat säädökset voisi irrottaa yt-laista toiseen lainsäädäntöön. Suomessa tarvitaan uuden ajan työelämädemokratia, missä työntekijät ovat muutoksen ja uudistuksen tekijöitä eivätkä sen kohteita.

Aidon yhteistoiminnan ja paikallisen yhteistyön asioiksi tulisi vahvemmin nostaa työhyvinvoinnin vahvistamista, osaamista ja muutoksen hallintaa koskevat asiat. Hyvällä yhteistyöllä voidaan parantaa myös tuottavuutta ja työyhteisöjen uusiutumista. Taloudellisten ja työn organisointiin liittyvien innovaatioiden lisäksi työssä tarvitaan sosiaalisia innovaatioita. On tärkeätä huomata, että automatisointi, robotisaatio ja tekoäly eivät korvaa sosiaalisten, yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojen merkitystä työelämän arjessa. Niiden merkitys kasvaa menestyvän ja tuottavan työyhteisön kehittämisessä.

Työelämäkään ei saisi olla demokratialta aidattu vyöhyke. Tärkeimmän pääoman – eli ihmisten – mahdollisuuksiin vaikuttaa työhönsä, sen järjestelyihin, työn ja muun elämän välisen tasapainon aikaansaamiseen, tulee olemaan menestyvän työyhteisön merkki.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

SDP EDUSKUNTA
SDP EDUSKUNTA

00102 Eduskunta

09 4321https://sdp.fi/fi/eduskunta/

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta SDP EDUSKUNTA

SDP:n Mäkisalo-Ropponen: Kansallisen muistiohjelman jatko tulee varmistaa jo hallitusneuvotteluissa25.5.2019 06:20:00 EESTTiedote

Alzheimer’s Disease International eli ADi julkaisi tiistaina raportin, jonka mukaan maailmalla tarvitaan pikaisia toimenpiteitä kansallisten muistiohjelmien kehittämiseksi. Suomessa nykyinen muistiohjelma päättyy vuonna 2020. Kansanedustaja, Muistiliiton hallituksen puheenjohtaja Merja Mäkisalo-Ropponen vaatii, että kansalliselle muistiohjelmalle tarvitaan ehdottomasti jatkokausi vuosille 2021–2030. - ADI:n raportissa todetaan, että Suomessa on tällä hetkellä Muistiohjelma vuosille 2012-2020, mutta rahoituksen riittämättömyys ja hallituksen vaihdos uhkaavat suunnitelman jatkoa. Meillä ei ole varaa menettää edelläkävijyyttä tässä asiassa. Seuraavan kansallisen muistiohjelman jatkokausi tuleekin varmistaa jo hallitusneuvotteluissa, toteaa Mäkisalo-Ropponen. Pari viikkoa sitten ilmestyi Maailmanterveysjärjestön WHO:n tutkimusnäyttöön perustuvat suositukset muistisairauksien ennaltaehkäisemiseksi. Suositusten taustalla on voimallisesti suomalaistutkimuksista saatu näyttö, erityisesti profe

SDP:n Mäkisalo-Ropponen: Sosiaali- ja terveystoimessa tarvitaan lähijohtajia varmistamaan alan työhyvinvointi, potilasturvallisuus ja laadukas toiminta19.5.2019 11:00:00 EESTTiedote

Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöistä lähes 70 prosenttia on hoitotyöntekijöitä. Erityisesti tämän ammattikunnan työssä jaksaminen on ollut julkisuudessa esillä paljon viime aikoina. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen (sd.) muistuttaa, että monien tutkimusten mukaan erityisesti lähijohtajien, kuten osastonhoitajien, toiminnalla on keskeinen merkitys koko sosiaali- ja terveystoimen henkilöstön hyvinvointiin ja toiminnan sujuvuuteen.

SDP:n Kimmo Kiljunen: Eduskunnan istumajärjestyksessä seurataan Euroopassa vakiintunutta käytäntöä, jolla on pitkä historia7.5.2019 20:04:02 EESTTiedote

SDP:n kansanedustaja Kimmo Kiljunen pitää perussuomalaisten perustelua eduskunnan istumajärjestyksestä epäjohdonmukaisena. - Jos perussuomalaisille kelpaa istumapaikka kokoomuksen oikealla puolella Euroopan parlamentissa, niin miksi ei täällä eduskunnassa, hän ihmettelee. - Istumajärjestyksen määrittäminen ei ole tuolileikki tai arvoton näytelmä, vaan vahvasti arvoja sisältävä keskustelu. Yhdenkään puolueen ei pidä eikä tarvitse hävetä tai peitellä omaa arvomaailmaansa. - Uusoikeisto Euroopassa käyttää termejä "Afrikan sarven ihmissaasta", "etninen homogeenisuus", vierastaa monikulttuurisuutta ja on vääristänyt kansallismielisyyden vierasvihaksi sekä syrjii vähemmistöjä. Voimme vain toivoa, että tässä keskustelussa kaikki tunnistavat oman tilansa ja antavat arvon toisillekin, kiteyttää Kiljunen.

Merja Mäkisalo-Ropponen: Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa kuntoon!5.5.2019 12:05:00 EESTTiedote

Kuntalain mukaan terveyden- ja hyvinvoinnin edistäminen kuuluu kuntien perustehtäviin. Kuntapäättäjien tulisi tiedostaa asian tärkeys, sillä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisellä meillä on mahdollisuus saada todellisia säästöjä tulevaisuuden sosiaali- ja terveysmenoihin. Vaikka sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvätkin tulevaisuudessa ns. ”vahvemmille hartioille” kunnan vastuu ennaltaehkäisevistä toimista ei poistu, sanoo kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen (sd.).

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme