Ihmisaivot seuraavat puhetta ajallisesti tarkemmin kuin muita ääniä
Kuuleminen aktivoi pääosin samoja aivoalueita riippumatta siitä, mitä kuullut äänet ovat. Siksi tutkijoiden on ollut haastavaa selvittää puheen prosessointiin liittyviä erityispiirteitä.
Aivojen puhealueita on pyritty paikallistamaan ja niiden roolia selvittämään useissa tutkimuksissa. Yksi suurimmista haasteista on selvittää, miten aivot yhdistävät hyvin vaihtelevatkin akustiset signaalit tiettyyn kielelliseen merkitykseen ja pystyvät näin esimerkiksi tunnistamaan sanan samaksi, vaikka puhujat lausuisivat sen hieman eri tavoilla.
Aalto-yliopiston professori Riitta Salmelinin johtama tutkijaryhmä lähti ratkomaan haastetta uudella menetelmällä, jossa hyödynnettiin magnetoenkelfalografia (MEG) -aivokuvantamismenetelmää ja fysiologiaan perustuvia koneoppimismalleja.
Tutkijat mittasivat kuudentoista suomenkielisen koehenkilön aivoaktivaatiota äänille millisekuntien tarkkuudella samalla, kun nämä kuuntelivat eri ihmisten lausumia sanoja ja monenlaisia ympäristön ääniä eläinten ääntelystä musiikkiin. Sen jälkeen tutkijat muodostivat äänten käsittelystä koneoppimismenetelmien avulla mallin, jonka avulla he pystyivät rekonstruoimaan äänet pelkän aivoaktivaation perusteella eli kertomaan suurella tarkkuudella, minkä äänen koehenkilö oli kuullut.
Tutkimus osoitti, että puheen seuraaminen vaatii aivoilta aivan erilaista tarkkuutta kuin muiden äänien tulkinta.
"Aivokuori seuraa äänen piirteitä hyvin täsmällisesti ymmärtääkseen puhetta. Kun kuulemme esimerkiksi sanan ”kissa”, aivojemme on seurattava sitä ajallisesti hyvin tarkasti ymmärtääksemme sen merkityksen”, Aalto-yliopiston tutkija Anni Nora sanoo.
Aikaan sidottua prosessointia havaittiin aivoissa myös suomen kieleltä kuulostavien keksittyjen sanojen yhteydessä. Sen sijaan esimerkiksi musiikin, naurun ja eläinten äänten kohdalla ajallinen tarkkuus ei korostunut, vaikka ne välittivät merkityksiä puhuttujen sanojen tavoin.
”Kun kuulemme kissan naukuvan, aivot käsittelevät samoja merkityksiä kuin kissa-sanan kuullessamme – miltä kissa näyttää, mitä se tekee, miltä se tuntuu – mutta naukumista itsessään ne analysoivat kokonaisuutena ilman tarvetta ajallisesti täsmälliseen prosessointiin”, Anni Nora kertoo.
Kokemus voi kehittää ajallista tarkkuutta
Ajallisesti tarkkoja äänten käsittelyn malleja on käytetty aikaisemminkin aivotutkimuksessa, Tutkija Ali Faisalin kehittämän skaalautuvan menetelmän ansiosta tutkijat pystyivät nyt soveltamaan malleja koko aivojen alueelta kerättyyn mittausdataan ja vertaamaan näiden koneoppimismallien avulla ensimmäistä kertaa puheen ja muiden äänten käsittelyä.
Aiempien tutkimusten valossa puheen käsittelytapa saattaa kehittyä ensimmäisten elinvuosien aikana, kun lapsi altistuu vahvasti omalle äidinkielelleen.
Tutkijat aikovat seuraavaksi hyödyntää luonnollisia ääniympäristöjä, kuten osana ympäristön ääniä kuuluvaa puhetta, sekä analysoida puheakustiikan vaikutuksia äänten käsittelyyn. He toivovat selvittävänsä myös, synnyttääkö tiettyihin ääniin erikoistuminen samanlaista aikaan sidottua prosessointia kuin puheen kohdalla havaittiin.
”Tätä voitaisiin tutkia esimerkiksi soitinäänten käsittelyyn erikoistuneilla muusikoilla”, Anni Nora kertoo.
Tutkijat uskovat, että koneoppimismalleja voidaan hyödyntää esimerkiksi puheen käsittelyn häiriöiden tutkimisessa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkija Anni Nora, Aalto-yliopisto
puh. 050 910 2838
anni.nora@aalto.fi
Professori Riitta Salmelin, Aalto-yliopisto
puh. 050 344 2745
riitta.salmelin@aalto.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Kuinka helpottaa tekstin näpyttelyä puhelimella? Tutkijat loivat ensi kertaa ihmisen tekstinsyöttöä simuloivan tekoälymallin18.4.2024 08:45:00 EEST | Tiedote
Malli auttaa ymmärtämään, mitkä tekijät sujuvoittavat ja mitkä puolestaan vaikeuttavat puhelimen näpyttelyä erilaisilla käyttäjäryhmillä.
EMBARGO: Tutkimus selvitti ilmastonmuutoksen vaikutusta tundralla: lämpeneminen voi lisätä hiilen vapautumista hälyttävästi17.4.2024 18:00:00 EEST | Tiedote
Tutkimuksessa havaittiin, että ilman ja maaperän lämpeneminen sekä maaperän kuivuminen lisäsi hiilen vapautumista tundran ekosysteemistä.
Kuivuus on uhka runsaiden vesivarojen Suomessakin16.4.2024 13:15:00 EEST | Tiedote
Suomessa on yhä alhainen riski kuivuudelle, mutta viime vuosikymmenien kuivista kausista on kuitenkin aiheutunut vakavia vaikutuksia etenkin maataloudelle ja vesihuollolle.
Fyysikot onnistuivat selittämään tuntemattoman voiman, joka kiskoo vesipisaroita huippuliukkailla pinnoilla16.4.2024 08:45:00 EEST | Tiedote
Tulokset auttavat kehittämään aiempaa liukkaampia pintoja, jollaisia hyödynnetään esimerkiksi lääketeollisuudessa ja liikenteessä.
EMBARGO 11.4.2024 KLO 13.00: Bioinspiroituja värejä ja olosuhteisiin sopeutuvia materiaaleja – Professori Olli Ikkalan kolmas EU-hanke pohjaa eläviin systeemeihin11.4.2024 13:00:00 EEST | Tiedote
Teknillisen fysiikan professori Olli Ikkala saa inspiraation tutkimukseensa luonnon materiaaleista ja toisinaan myös barokkimusiikista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme