Ihmisen maankäyttö näkyi ympäristön muutoksina jo 3000 vuotta sitten
Maailmanlaajuista maankäytön historiaa selvitti tutkimus, johon osallistui yli 250 arkeologia eri puolilta maailmaa. Kyseessä on ensimmäinen arkeologisen tutkimuksen pohjalle rakentuva koko maailman kattava katsaus maankäytön pitkän aikavälin historiaan.
Tutkimus osoittaa planeettamme pinnan olleen jo 3000 vuotta sitten merkittävästi metsästäjä-keräilijöiden, maanviljelijöiden ja karjankasvattajien maankäytön muokkaama. Tämä on huomattavasti aiemmin kuin luonnontieteelliset mallinnukset maankäytön historiasta ovat ennustaneet.
Arkeologien empiirisen arvion pohjana oli aikajakso, joka alkoi 10 000 vuotta sitten ja päätyi 1850-luvulle.
Tuottavien elinkeinojen synty kiihdytti ihmisen aiheuttamia ympäristövaikutuksia, mutta näiden varhaisten ympäristönmuutosten laajuus, ajoitus ja vaikutukset eivät ole olleet tunnettuja koko maailman mittakaavassa.
”Perinteisissä pienyhteisöissä nämä muutokset ympäristöön ovat alun alkaen olleet yleensä pienimuotoisia, mutta vaikutukset ovat kasvaneet ja kertautuneet aikojen kuluessa”, tutkijatohtori Oula Seitsonen Oulun yliopistosta kertoo.
Esimerkkeinä vaikutuksista Seitsonen mainitsee metsien ja muun kasvuston raivaamisen polttamalla tai kaatamalla, jolloin maisema avautui ja saatiin kaskimaita, hyviä metsästysmaastoja ja asutusalueita. Maanviljelyn lisääntyminen köyhdytti maaperää, ja kasvillisuus kului karjaeläinten laidunnuksen vuoksi.
Tutkimus globaalista maankäyttöhistoriasta korostaa maapallon muutoksen pitkää historiaa. Katsaus osoittaa myös merkittäviä puutteita arkeologisen tutkimuksen ja tiedon määrässä ja laadussa maailman mittakaavassa. Osallistujien asiantuntemus oli korkeimmillaan noin 2000 vuotta vanhojen kohteiden osalta sekä keskittyi rikkaammille ja perinteisesti hyvin tutkituille alueille. Tämä korostaa köyhempien alueiden tutkimuksen tarvetta tulevaisuudessa aukkojen paikkaamiseksi.
Oula Seitsonen tutkii varhaista karjanhoitoa Suomen Akatemian ja European Research Councilin rahoittamassa Domestication in Action -hankkeessa. Seitsonen työskentelee erityisesti Fennoskandian varhaiseen poronhoitoon liittyvien kysymysten parissa, mutta tutkii esihistoriallisten karjankasvattajien jälkiä myös Mongoliassa ja Itä-Afrikassa.
Artikkeli Archaeological assessment reveals Earth’s early transformation through land use on julkaistu arvostetussa Science-julkaisussa.
Lisätietoja:
tutkijatohtori Oula Seitsonen, Oulun yliopisto, p. 0294 483214, oula.seitsonen@oulu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anna-Maria HietapeltoViestintäasiantuntija
tiedeviestintä: humanistiset tieteet, kasvatustieteet, kauppatieteet ja taloustiede.
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Oulun yliopistoon 18 356 hakijaa kevään toisessa yhteishaussa28.3.2024 11:51:02 EET | Tiedote
Oulun yliopistoon haki kevään toisessa yhteishaussa 18 356 hakijaa. Keskiviikkona 27.3. päättyneessä haussa Oulun yliopiston suomenkielisissä koulutusohjelmissa on tarjolla yhteensä 2 448 opiskelupaikkaa. Hakijoiden määrä kasvoi hieman edellisvuodesta. Ensisijaisesti Oulun yliopistoon haki 5 653 henkilöä.
Neurokehitykselliset häiriöt yleisiä kodin ulkopuolelle sijoitetuilla lapsilla – perheiden köyhyys yhteydessä sijoituksiin26.3.2024 05:55:00 EET | Tiedote
Lähes joka viides neurokehityksellisen häiriön omaava lapsi päätyy sijoitetuksi kodin ulkopuolelle ennen 18 vuoden ikää, selviää Oulun yliopiston tutkimuksesta. ADHD-diagnoosin saaneet lapset ovat tutkimuksen mukaan yliedustettuina kodin ulkopuolelle sijoitettujen joukossa.
Psykoosisairaudet yhteydessä suuriin tuottavuuskustannuksiin – eroja skitsofrenian ja muiden psykoosien välillä25.3.2024 05:56:00 EET | Tiedote
Skitsofrenian ja muiden psykoosisairauksien välillä on eroja tuottavuuskustannuksissa. Oulun yliopiston tutkimuksessa selvitettiin eri psykoosisairauksiin liittyvää alentuneen työkyvyn ja tuottavuuden laskun rahallista arvoa.
Oulun yliopisto sai Karvilta laatuleiman ja erinomaisen arvion vaikuttavuudestaan alueellisesti22.3.2024 15:17:43 EET | Tiedote
Oulun yliopisto läpäisi Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) toteuttaman auditoinnin. Laatuleima on voimassa kuusi vuotta. Oulun yliopisto sai auditointiryhmältä erityiskiitosta keskeisestä roolista ja vakiintuneesta asemasta alueellisesti. Oulun yliopistolla on keskeinen asema tiedon luomisen, innovaatiotoiminnan ja osaamisen kehittymisen alueellisessa verkostossa.
Ilmastonmuutos ja metsien talouskäyttö voivat heikentää mustikan marjan mikrobeja – eroja pohjoisen ja etelän mustikoissa21.3.2024 05:53:00 EET | Tiedote
Uuden tutkimuksen mukaan mustikan marjan symbioottisten mikrobien monimuotoisuus vaihtelee Etelä- ja Pohjois-Suomen mustikoissa. Mikrobit ovat elintärkeitä kaikille elämänmuodoille.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme