Helsingin yliopisto

Ihmismielen sisäiset voimat vaikuttavat lääkkeiden käyttöön ja hoitoon sitoutumiseen

Jaa

Lääkkeet voivat saada merkityksiä, joita niillä ei farmakologisten ominaisuuksiensa perusteella ole.

– Psykologisten tekijöiden merkitykseen lääkkeiden käytössä, vaikutuksissa ja käyttämättä jättämisessä tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota käytännön potilastyössä ja sote-ammattilaisten koulutuksessa, toteaa Ilari Sirenius, joka on tutkinut lääkkeiden käyttöä psykodynaamisesta näkökulmasta.

Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnassa väittelevän Sireniuksen väitöskirjassa käsitellään 2 400 vastaajan empiiristä aineistoa vuodelta 1984 – ennen älypuhelimia, pakkausselosteita ja muita nykyisin itsestään selvänä pidettyjä lääketiedon lähteitä.

– Väestöpohjaisen valtakunnallisen tutkimuksen avulla voidaan takautuvasti peilata yhteiskunnallista muutosta, joka liittyy väestön lääketiedon saannin parantumiseen.

Lääkkeille voidaan antaa merkityksiä, joita niillä ei farmakologisten ominaisuuksiensa mukaan ole. Näin syntyy esimerkiksi lume- eli plasebovaikutus.  Myös muiden ajatukset, tabletin nimi, koko tai väri saattoivat vaikuttaa lääkkeen tehoon.

– Esimerkiksi yskänlääkkeissä totuttua ruskeaa väriä pidettiin parhaana. Särkylääkkeissä, kuumelääkkeissä, influenssalääkkeissä, verenpainelääkkeissä ja antibiooteissa valkoista väriä pidettiin parhaana. Punaista väriä pidettiin vaikuttavimpana piristyslääkkeissä, Ilari Sirenius toteaa.

Lääkkeiltä toivottiin sekä realistisia että maagisia ominaisuuksia – iän pidennystä, väsymyksen poistamista ja hyvää oloa. Lääkkeisiin liitettiin erilaisia illuusioita lääkkeiden kaiken parantavista ominaisuuksista. Haittavaikutuksilla oli merkitystä useimpien vastaajien suhtautumisessa lääkkeiden käyttöön.

Iän myötä lääkkeiden merkitys kasvoi, kun terveydentila huononi. Tällöin vastaajat eivät olleet huolissaan haittavaikutuksista, vaan he toivoivat lääkkeiltä terveyttä ja iän pidennystä.

Psykodynaamista teoriaa on harvoin sovellettu lääkkeiden käyttöön liittyvään tutkimukseen.

– Kuitenkin se avaa uudella tavalla taustalla vaikuttavia ilmiöitä, Ilari Sirenius sanoo.

____________

FaL Ilari Sirenius väittelee 4.10.2018 kello 12 Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnassa aiheesta "Lääkkeisiin ja lääkkeen kaltaisiin tuotteisiin liittyvät toiveet ja illuusiot - psykodynaaminen näkökulma". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Metsätalo, sali 2, Unioninkatu 40, Helsinki.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Ilari Sirenius, ilari.sirenius@gmail.com, puh. 050 5710895

Viestinnän asiantuntija Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302, @elinaraukko

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Öljyonnettomuuden sattuessa arktisella alueella suurimpina kärsijöinä olisivat jääkarhut ja merilinnut20.5.2019 14:43:15 EESTTiedote

Ilmastonmuutos aiheuttaa suurta painetta arktiselle luonnolle. Öljyonnettomuus tällä ainutlaatuisella ja herkällä alueella voi johtaa ympäristökatastrofiin. Helsingin yliopistossa tehdyn tutkimuksen perusteella jääkarhut ja merilinnut ovat suurimmassa riskissä öljyonnettomuuden sattuessa, mutta riski vaihtelee suuresti riippuen vuodon ajoituksesta ja vuotaneen öljyn ominaisuuksista.

Kansalliskirjasto avaa 2000 kirjaa yleisön ja tutkijoiden verkkokäyttöön16.5.2019 11:00:00 EESTTiedote

Kansalliskirjasto on digitoinut 1000 tietokirjaa avoimeen verkkokäyttöön ja 1000 kaunokirjaa tutkimus- ja opetuskäyttöön. Kirjat sijoittuvat kahteen verkkokokoelmaan ja ovat käytettävissä digi.kansalliskirjasto.fi -palvelussa vuoden 2021 loppuun asti. Tekijänoikeuksista on sovittu Kopioston ja kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö Sanaston kanssa. Yhteishankkeen tavoitteena on avata verkkokäyttäjille ja tutkijoille asiantuntijoiden valitsemaa tieto- ja kaunokirjallisuutta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme