Ihmismielen sisäiset voimat vaikuttavat lääkkeiden käyttöön ja hoitoon sitoutumiseen
– Psykologisten tekijöiden merkitykseen lääkkeiden käytössä, vaikutuksissa ja käyttämättä jättämisessä tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota käytännön potilastyössä ja sote-ammattilaisten koulutuksessa, toteaa Ilari Sirenius, joka on tutkinut lääkkeiden käyttöä psykodynaamisesta näkökulmasta.
Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnassa väittelevän Sireniuksen väitöskirjassa käsitellään 2 400 vastaajan empiiristä aineistoa vuodelta 1984 – ennen älypuhelimia, pakkausselosteita ja muita nykyisin itsestään selvänä pidettyjä lääketiedon lähteitä.
– Väestöpohjaisen valtakunnallisen tutkimuksen avulla voidaan takautuvasti peilata yhteiskunnallista muutosta, joka liittyy väestön lääketiedon saannin parantumiseen.
Lääkkeille voidaan antaa merkityksiä, joita niillä ei farmakologisten ominaisuuksiensa mukaan ole. Näin syntyy esimerkiksi lume- eli plasebovaikutus. Myös muiden ajatukset, tabletin nimi, koko tai väri saattoivat vaikuttaa lääkkeen tehoon.
– Esimerkiksi yskänlääkkeissä totuttua ruskeaa väriä pidettiin parhaana. Särkylääkkeissä, kuumelääkkeissä, influenssalääkkeissä, verenpainelääkkeissä ja antibiooteissa valkoista väriä pidettiin parhaana. Punaista väriä pidettiin vaikuttavimpana piristyslääkkeissä, Ilari Sirenius toteaa.
Lääkkeiltä toivottiin sekä realistisia että maagisia ominaisuuksia – iän pidennystä, väsymyksen poistamista ja hyvää oloa. Lääkkeisiin liitettiin erilaisia illuusioita lääkkeiden kaiken parantavista ominaisuuksista. Haittavaikutuksilla oli merkitystä useimpien vastaajien suhtautumisessa lääkkeiden käyttöön.
Iän myötä lääkkeiden merkitys kasvoi, kun terveydentila huononi. Tällöin vastaajat eivät olleet huolissaan haittavaikutuksista, vaan he toivoivat lääkkeiltä terveyttä ja iän pidennystä.
Psykodynaamista teoriaa on harvoin sovellettu lääkkeiden käyttöön liittyvään tutkimukseen.
– Kuitenkin se avaa uudella tavalla taustalla vaikuttavia ilmiöitä, Ilari Sirenius sanoo.
____________
FaL Ilari Sirenius väittelee 4.10.2018 kello 12 Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnassa aiheesta "Lääkkeisiin ja lääkkeen kaltaisiin tuotteisiin liittyvät toiveet ja illuusiot - psykodynaaminen näkökulma". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Metsätalo, sali 2, Unioninkatu 40, Helsinki.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ilari Sirenius, ilari.sirenius@gmail.com, puh. 050 5710895
Viestinnän asiantuntija Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302, @elinaraukko
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme