Suomen Mielenterveysseura ry

Ihmisoikeudet kuuluvat myös paperittomille

Jaa

Tilanne turvapaikanhakijoiden lähtömaissa ja väliaikaisen oleskeluluvan poistaminen ovat johtaneet yhteiskunnan ulkopuolelle jäävien ns. paperittomien määrän kasvuun. Ilman oleskelulupaa Suomessa olevien tilanne on erityisen vaikea.

Vuoden 2015 turvapaikanhakijamäärän kasvun jälkeen kielteiset päätökset ovat johtaneet valituskierteeseen. Monet kokevat, että olennaisia asioita on alkuperäisessä hakemuksessa jäänyt huomioimatta. Valitusten jälkeenkin kielteisen päätöksen saaneista osa kertoo, että paluu lähtömaahan ei ole heille vaihtoehto. Paluu tarkoittaisi jatkuvaa pelkoa ja jopa taistelua hengissä säilymisestä.  Moni ottaa mieluummin riskin ja jää paperittomana sinnittelemään Suomeen toivoen, että jossain vaiheessa avautuisi mahdollisuus työpaikkaan ja sitä kautta elämän normalisoimiseen.

Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille, kaikkialla, kaikkina aikoina. Ihmisoikeudet ovat osa kansainvälistä oikeutta. Ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa kirjattuja oikeuksia ovat esimerkiksi mielipiteen- ja sananvapaus, oikeus yksityisyyden ja perhe-elämän suojaan, syrjinnän kielto sekä oikeus sosiaaliturvaan. Julistuksen ovat lähes kaikki maailman valtiot hyväksyneet.

Perustuslain mukaiset perusoikeudet kuuluvat kaikille Suomessa oleskeleville ihmisille, myös paperittomille. Kaikille Suomen oikeudenkäyttöpiirissä oleville on tarjottava välttämätön terveydenhuolto ja muuta apua kansainvälisen ihmisoikeussopimusten ja Suomen perustuslain mukaisesti.  On huolehdittava sekä kantaväestön että paperittomien mielenterveyden perusedellytyksistä, joihin kuuluu välttämätön apu ja tuki. Tämä tarkoittaa myös välttämättömän toimeentulon ja vähintäänkin hätämajoituksen järjestämistä. Turvapaikanhakijoiden ja paperittomien mahdollisuuksia työlupien saamiseen tulee parantaa.

Monien kantasuomalaisten taas on vaikea ymmärtää, miksi kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet eivät poistu Suomesta – kuitenkin kotiinpaluu on monelle täysin mahdotonta. Väliaikaisen oleskelu­luvan palauttaminen voisi estää vastakkainasettelun kärjistymistä ja helpottaisi tilanteita, joissa turvallinen paluu lähtömaahan edellyttäisi oman ammatin ja identiteetin vaihtamista tai vastaavia epäinhimillisiä vaatimuksia. 

Yhteyshenkilöt

Suvi Piironen, asiantuntija
+358 40 648 6050
suvi.piironen@mielenterveysseura.fi

Tietoja julkaisijasta

Suomen Mielenterveysseura ry
Suomen Mielenterveysseura ry
Maistraatinportti
00240 HELSINKI

(09) 615 516http://www.mielenterveysseura.fi

Suomen Mielenterveysseura tekee työtä mielenterveyden edistämiseksi ja ongelmien ehkäisemiseksi. Mielenterveysseura puolustaa kaikkien yhtäläistä oikeutta hyvään mielenterveyteen. Seura koordinoi valtakunnallisen kriisikeskusverkoston toimintaa sekä edistää lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden mielenterveyttä ja mielen hyvinvointia. Mielenterveysseuran toimintaa tuetaan Veikkauksen tuotoilla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Mielenterveysseura ry

Valtaosassa väestöä alkoholi on yli kolme kertaa yleisempi keino stressistä palautumiseen kuin mindfulness15.5.2018 06:00Tiedote

Tuoreen gallup-kyselyn mukaan alkoholia nauttivista lähes joka neljäs (23%) käyttää sitä stressistä palautumiseen, mutta mindfulnessia ja erilaisia rentoutustekniikoita heistä hyödyntää palautumisessa vain seitsemän prosenttia. Tulokset käyvät ilmi Ehkäisevä päihdetyö Ehyt ry:n ja Suomen Mielenterveysseuran Kantar TNS Oy:ltä tilaamasta kyselystä.

Mahdollisuus työhön myös osatyökykyiselle nuorelle: Eduskunnan mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan kannanotto11.5.2018 09:00Tiedote

Työttömästä nuoresta kasvaa helposti työtön aikuinen. Erityisesti osatyökykyisten nuorten pääsyn vahvistamiseksi työelämään täytyy ottaa määrätietoisia askelia päätöksenteossa. Mielenterveyden häiriö on ylivoimaisesti yleisin syy nuoren työkyvyttömyyteen. Noin puolet aikuisiän mielenterveyshäiriöistä on alkanut ennen 14 vuoden ikää, ja noin kolme neljästä ennen 24. ikävuotta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme